Viisi kuukautta ja kahdeksan päivää pelaamatta. Pelihimoja ei ole onneksi, lähinnä inho niitä kohti kasvaa, ja se tieto, kuinka monen ihmisen elämä on mennyt pilalle niiden takia, tekee vihaiseksi.
Velka alkaa lyhentyä, ja rahaa saa hieman säästöönkin. Välillä (onneksi tosi harvoin) kyllä vähänharmittaa kun huomaa, että alkaa olla nuorempia työkavereita, joilla on kohta se oma asunto pois maksettua, ja itse taistelee vielä pelivelkojen kanssa 
Noh, sellaista on elämä. Olen onnellinen
Täältä tullaan myös, mutta en sua kiinni saa! Hienoa, että puoli vuotta lähestyy pian ja edelleen vaikuttaa, että elämä on sulla aika jees! Mulla velat lyhentyneet about 1000 e, tosin on ollut välillä myös yllättäviä menoja, jotka taas kerryttäneet velkaa. Hetkittäin kuvittelen, miten helppoa olisikaan, jos ei tätä kuluerää olisi joka kuukausi, mutta tällä mennään nyt varmaan jokunen vuosi. Saavutettu tasapaino ja hyvä olo tuntuu sitäkin arvokkaammalta, kun on verrokkina jatkuva ahdistus ja häpeä. Mukavaa syksyä!
Viisi kuukautta ja reilu viikko täälläkin täynnä ilman pelejä 
. Koko pelaaminen tuntuu ajatuksenakin tällähetkellä kuvottavalta, kauppaan mennessä kun näkee tuttujen naamojen hakkaavan pelikoneita pää-märkänä ja naama punaisena ja samat tyypit vielä 30min. myöhemmin kaupasta lähtiessä. Muistaa vielä hyvin kuinka itselläkin maidon hakureissu kesti helposti kaksi tuntia ja maidon litrahinnaksi tuli helposti se 100€/L 
…
Tuon niin totta, hienoa että ollut noin kauan. Kuvottavaa on myös nähdä nykyään FB:ssä ns. julkkisten uhkapeli mainontaa kun eivät taida tietää mikä vitsaus se ihmisille on. Tsemmpiä jatkossa pelaamattomuuten. 
Saman havainnon joopaseipäs olen minäkin tehnyt. On hyvinkin surullista miten monilla se epätoivo näkyy naamasta. Monesti mietin mitä muut ihmiset mahtavat ajatella kun näkevät heitä, jotka siellä roikkuvat pelikoneessa. Tajuaako ne minkälaisessa helvetissä monet heistä elää? En jaksa uskoa 
Hip hip, siinä se oli, 6 kuukauden rajapyykki ja kaksi päivää päällä Se, mitä olen viime aikoina huomannut, on se että alkaa olla pieniä ajatuksia tyyliin “voisit vaikka kokeilla, ehkäpä voitat jotain”. Velan maksu on tässä kuussa hieman hidastunut, mutta sentään säästöön on saatu jotain. Siinäpä se onkin niin pirullista, kun on se vaara että alkaa uskotella itseäni, jos kokeilee ja menisi vaikka satasen tappiolle, niin se ei tunnu missään. Todennäköisesti se ei tunnukaan, mutta me kaikki tiedämme ettei se jää siihen sataseen. Muutama kerta olen pelannut jotain ilmaispelejä, vain muistuttaakseni miten hirvittävän nopeasti se raha lentää hel*****tiin.
En ole enää pelannut ja toivottavasti tästä seuraa toiset 6 kuukautta
Tsemppiä kaikille 
Varoittava esimerkki täällä onnittelee hienosta saavutuksesta!! <3 Olen todella iloinen puolestasi, että olet onnistunut näin pitkään pelaamattomuuteen - seuraava puoli vuotta ja sitä seuraavat vuodet menevät sulta heittämällä! Toki aina saa hieman varuillaan olla kriiseissä, mutta sellaistahan tämän ongelman kanssa aina on. Vaikka se velka lyhenee hitaasti, niin pääasia, että lyhenee! Joskus koittaa päivä, jolloin pelaamiseen liittyvät paskalainat ovat pelkkä muisto.
Mukavaa viikkoa!
Onnittelut Koodari 7 kuukauden pelaamattomuuden saavuttamisesta!
Katos 7 kuukautta tuli jo täytteen, ja minä en edes huomannut sitä 
Kiitos NewYork77
Ihanaa lukea muiden onnistumisia. Onnea!
Antaa itselle voimia jaksaa. Vähä leimannut hajottaa kun oli jo 45 päivää pelaamatta ja sitten pelasi ja siitä viikon päästä uudelleen.
Nyt vasta eka viikko takana pelaamattomuutta. Päivät menee niin niin hitaasti mutta meneepä kuitenkin. Eilen ja toissapäivänä oli todella vaikea pysyä pelaamatta mutta pystyin siihen ja nyt uutta pelaamatonta iltaa kohti.
Kiva lueskella muiden ketjuja, saa hirveästi voimia näistä.
Pelaamatta 7kk ja 24pv Tässä oli taannoin hieman vaikeampi jakso, mutta kunnialla selvisin onneksi. Pieni päivitys velkatilanteeseen:
Joustoluotto 16742 => 16415
Luottokortti 4970 => 4970
Klarna 413 => 361
Aktiiviraha 189 => 58
Yhteensä: 22314 => 21804 (viime kuussa 510 euron velan pieneneminen)
Hyvä Koodari! Velka lyhenee ja pelaamattomuus jatkuu sulla! Olisinpa edelleen samassa kelkassa. Hyvin olet saanut velkaa pienemään viime kuussa! Itseäni hirvittää tuloillaan oleva joulu. Viime viikolla raha-asioiden äkillisesti parannuttua suunnittelin hankkivani lapsille heidän toivomansa isohkon lahjan. Nyt pitää miettiä, mitä voi hankkia. Onko sulla joku tavoite, milloin velka on maksettuna? Itse mietin kovasti, mitä teen; yhdistelenkö lainat vai yritänkö tempoilla luottokorteilla.
Moikka NY77 Ajattelepa asia näin, että kun nyt pelaamattomuus on taas alkanut, niin viiden vuoden päästä minulla on reilu viisi vuotta ja sinulla vajaa viisi vuotta ja ollaan taas samassa kelkassa
Tavoite on viiden vuoden päästä olla ilman velkoja. Tuo joustoluotto toivottavasti on neljän vuoden päästä kokonaan maksettu pois. Luottokortin velka lyhenee pikkuhiljaa. Jossakin vaiheessa niitä voisi vaikka yhdistää. Jo nyt varmasti, kun tuo joustoluotto voi periaatteessa korottaa 25.000 asti.
Sinulla on vissiin enemmän noita luottokortteja. Voisiko ajatella näin, että yhdistää kaikki muut lainat paitsi yksi kortti, ja sillä tavalla tempoilla? Luottokortista maksan joka kuukausi noin 500 ja heti sen jälkeen nostan vaikka 470. Sillä tavalla maksan korot, ja samalla lyhenee muutamalla eurolla.
Joulu on tosiaan aina hankala. Tahtoisi antaa vaikka mitä, mutta rahallisesti kaikki tuntuu mahdottomalta. Tänä vuonna pitkästä aikaan voi taas laittaa vähän enemmän. Toivottavasti kaikista huolimatta saat lapsillesi hankittua jotain kivaa
Oikein paljon tsemppiä
Kiitos kannustuksesta, todella toivon, että sitten ollaan samassa kelkassa pelivelattomina . Kuinka ison pelivelan olet silloin aiemmin maksanut pois? Itsellä tuntuu nyt tämä 18000 aivan toivottomalta… vasta tänään ihan kunnolla jysähti, mitä olenkaan tehnyt.
Aiemmin pelaamisen olen rahoittanut luottokortilla ja kulutusluotoilla. Ne olivat aikoinaan tonnin, muutaman tonnin suuruisia, mutta niitä on ollut monta. Velka, arvioituna, ehkä joku 12000, plus sitten tietysti kaikki säästöt ja ylimääräiset Kylläpä paha tekee ajatella, mitä olisi voinut olla nyt… mutta “elämä on laiffi”… jeejeejee… onneksi ei ole Matti kukkarossa enää.
Kyllä sitä välillä niin harmittaa, että kuinka tyhmä itse on ollut, ja harmittaa lastenkin puolesta. Olisin varmasti ollut niille parempi isä, jos en olisi pelannut. Noh, onneksi on hyvät välit, ja olen parhaani mukaan huolehtinut heistä. Kuitenkin se pelaamisen mukaan (kaikille tuttu) pahantuulisuus ja ärtyneisyys varmasti on vaikuttanut heihinkin
Samalla kaavalla mentiin täälläkin, ensin maksoi luottokortin lyhennykse ja sit parin päivän päästä nosti vaputuneen käyttövaran ja kortti tapissa taas. Mulla viimeinen lainakorotus kesäkuussa (reilu 800 tuli tilille tonnista) meni liki kokonaan maltalle. Niin turhaa. Nyt on masterilla jo yli 300 e käyttövaraa ja seuraava tilipäivä huomenna. Tää oli eka kuukausi kun en tarvinnut enää latiakaan sieltä. Aika tarkka 5 vuotta on myös mulla siihen velattomaan hetkeen, eli sama kun sulla Koodari. Lasten ja kaiken muunkin suhteen on turha lähteä miettimään mennyttä. Sitä ei voi muuttaa. Tärkeintä on ajatella miten tästä eteenpäin ja keskittyä siihen! Tulevaan aikaan pystyy vaikuttamaan. Supertsempit ihan jokaiselle taisteluun!
Tämän viikon aikana on taas jostain syystä pyörinyt mielessä miksi olen pelannut. Miksi alun perin piti aikoinaan ruveta kokeilemaan? En edes muista… Miksi myöhemmin olen pelannut? Varmasti ainoastaan sen takia että olen yrittänyt voittaa takaisin menetettyjä rahoja, ja saada helpotusta velkataakaan. On oikeasti omituista, kun pelaamisessa sinänsä ei ole mitään mitä viehettää, en edes tykkää mistään tietokonepeleistä.
On monessa viestiketjussa saanut lukea ihmisten veloista, veloista syntyneistä ongelmista ja ahdistuksesta. Mua ahdistaa suunnattomasti, että niin usein raha-asiat pyörii mielessä. Asiat ovat tällä hetkellä hyvin, velkojen takaisinmaksu on lähtenyt hyvin käyntiin, säästöjä on syntynyt ja silti… Mietin tässä ahdistaako ne sen takia, että ne muistuttaa niin vahvasti siitä elämänjaksosta, jota pilasin pelaamalla. Olen antanut itselleni anteeksi nämä pelaamiset, mutta syylisyyden tunne ei kuitenkaan lähde kokonaan pois. Lapset ovat tällä hetkellä jo täysikäisiä ja aloittavat itsennäistä elämää. Tahtoisin heitäkin tukea enemmän, ja tiedän, että jos en olisi pelannut, niin paljon enemmän voisin nyt antaa taloudellista tukea. Ne ovat vaikeita asioita.
Pyrin siihen, että rahan ja omaisuuden merkitys mun elämässä vähenee koko ajan. Toki arvostan, että on kiva koti, auto ja vaatteeet, mutta se ajatus, että pitäisi saada koko ajan lisää, alkaa vastustaa. Tuli tänään mieleen, kun nuorena poikana ostin eka stereot. En muista montako vuotta piti säästää rahaa sitä varten, mutta ei se tullut helpolla. Mutta voi että sitä riemua, kun päivä koitti, että sai käydä ostamassa Mitä on tapahtunut noille ajoille? Miksi nykyään pitäisi saada kaikki heti ja nyt? Opettelen tätä itse nyt velkojen takaisinmaksuja… kärsivälisyyttä siis
Tällä viikolla jossain verkkolehdessä oli lyhyt uutinen Amazonin Jeff Bezosista, ja että hänen omaisuus on mennyt yli 100 miljardi dollaria. Ok, se on jo niin abstraktia, ettei edes kannata yrittää hahmottaa sitä. Se mitä siitä seurasi on paljon ikävämp, nimittäin se, että kaikkialla näen nyt mainoksia siitä miten aloittaa sijoittamista. Taas houkutellaan rahalla…
No joo, olipas sekava viesti Välillä on tosi hankala saada omat ajatukset järkevällä tavalla “paperille”. Joka tapauksessa tsemppiä pelaamattomuuteen meille kaikille
Hienosti Koodari oot pystyny olemaan pelaamatta. Mä en oo pystyny. Eilen viimeksi pelasin. Pelivelkaa on 1000 euroa yhteensä. Ahdistaa kun kaikki rahat menee peleihin. Pienillä tuloilla tuo on valtava summa. Varmaan pakenen tätä avieron tuomaa yksinäisyyttä ja ahdistusta noihin peleihin. Toivottavasti tästä suosta vielä noustaan.
Hei Samza Kyllä tästä suosta vielä nousee Me kaikki ollaan erillaisia ihmisiä, ja varmasti moni täällä palstalla on kokenut avioeron - niin minäkin. Voisiko tätä avioeroasi nähdä kuitenkin jonkinlaisena uutena alkuna? Kaipaako elämäsi elämäsi uutta suunta, voiko aloittaa jotain uutta harrastusta tjms? Tuo ero on selkeästi jättänyt sinulla ison aukon.
En ole terapeutti, ja oma avioero toi minulle kyllä helpotusta monessa asiassa, mutta nähdäkseni sinä jäät nyt pyörimään yksinäisyyden ja ahdistuksen tunteissa, ja paetakseen niitä sorrut pelaamaan. Elämä ei lopu avioeroon!! Tekisi mieli sanoa, että ota itsesi niskasta kiinni, mutta näin se ei aina toimi tietenkään. Tarkoitan vaan, että elämä voi tarjota sinullekin niin paljon hyvää, jotta sitä ei pitäisi enää pilata pelaamalla. Velkasaldosi on ihan kohtuullinen, ja varmasti pienilläkin tuloilla siitä selviää
Kovasti tsemppiä!
Kiitos tsempeistä Koodari. Joo tää ero on ottanu kyllä koville. Oli se elämäni rakkaus mutta asiat vaan meni näin. On suhteesta 3-vuotias poika, jota näen tällä hetkellä vain kerran viikossa vähän aikaa. Näköjään ex muuttui sitten sudeksi eron jälkeen ja monesti tahallaan keksii tekosyitä etten saa nähdä lasta. Sillä on uus mies ja vaikuttaa valitettavasti siltä että haluavat eristää mut lapsen elämästä. No toivottavasti ne vielä järkiintyy. Lopullisia sopimuksia tapaamisista ja huoltajuuksista ei ole. Oon kyllä käyny terapeutilla juttelemas erosta. Nyt tuntuu että kun erosta on 7 kuukautta eli toinenkin vaihe nyt meny niin alkaa olo paljon helpottamaan. Tää pelaamisen on kyllä loputtava etten enempää velkaannu.