Ei ollutkaan ohi tämä ongelma :(

Heips kaikki!
En tunnista enää ketään täällä, kun on ollut palstasta pois aika monta vuotta. Pitkään olen ollut mukana ongelmapelaajana. Lyhyesti: ongelma alkoi about 19 vuotta sitten ja välillä on ollut pitkiäkin taukoja (lue vuosia) etten pelannut. Vuoden verran olen taas pelannut. Velkaa noin 23000 euroa, josta en oikein pääse eroon, kun kaikki ylimääräiset on mennyt pelaamiseen… Säästöjä ei ole enää, kun muutama satanen, eikä uutta saa… Viime vuoden puolella joulun jälkeen tein päätöksen, että 2017 on vuosi ilman pelejä. No joo, voitte varmasti jo arvata miten kävi, paskat kun ei ole pitänyt. Peli (heh heh) ei ole ihan menetetty vielä. Onneksi on työpaikka, josta saan palkkaa…
Tämä lyhyt kirjoitus näin alkuun, lisää myöhemmin. Olkoon tämä palsta taas vertaistukikanava minulle. Viimeksi kun viikoittain kirjoitin tänne, niin pysyin hyvin pois peleistä. Parhaimmillaan olen jo melkein 5 vuotta pelaamatta.

Tsemppiä kaikille palstalla oleville! Pyöriikö Kultakaneli tai Juxbozey vielä palstalla?

No niin, pieni tarkennus tähän omaan: Velkaa syntyi siitä, kun avioero tuli, ja kaikki paitsi stereot ja vaatteet jäi entiselle puolisolle. Siinänsä tuo ei ollut mikään ongelma. Otin lainaa, ostin auton, sohvan ja kaikenlaista muuta. Elämä alkoi maistua taas :slight_smile: Laskin, että viidessä vuodessa olen velaton. Noh, kovaa vauhtia kun velka lyheni ja säästöönkin sain. Sitten otin lisää lainaa ja ostin paremman auton. Siinä vaiheessa kaikki oli vielä hyvin. Alamäki alkoi siitä, kun raha rupesi olla taas vähemmän, ja olin jo tottunut, että sitä on taas hieman lisää, että voin välillä tehdä jotain ylimääräistä. Silloin minä typeryys ajattelin, että ehkä pelaamalla saa hieman lisää rahaa. Alussa sitä sainkin, mutta äkkiä pelaaminen alkoi olla tappiollista. Säästö meni, ja luottokortin käyttö lisääntyy. Tässäpä sitten ollaan… Velkaa saan kyllä maksettua (kunhan lopetan pelaamisen), mutta siihen vielä mennä 6 vuotta näillä näkymin.
Kaikista eniten v*****ttaa se, että kaiken piti olla jo kunnossa. Siunatussa tilanteessa kun olen silti. On kiva koti, työpaikka, ja maailman ihanin naisystävä, ja silti pitää mennä pilaamaan kaiken. Pitäisi nyt ruveta pohtimaan taas mistä tämä pelaaminen johtuu.

Valitettavaa että et päässyt lopullisesti eroon pelaamisestasi. :frowning:

Kaksi kertaa syytit itseäsi viestissä. Ottiko aviero koville? Syntyikö siitä stressiä? Alensiko se itsetuntoasi? Tekstin perusteella vaikuttaa että avioero otti koville etkä pystynyt sopeutumaan nykytilanteeseesi.

Meille kerrotaan että et ole riittävä, jos et ole sitä, tai tee tätä tai osta isompaa, parempaa, nopeampaa, tehokkaampaa asiaa. Tälläinen ajattelu aiheuttaa meille kärsimystä, koska se perustuu ajatteluun että sinulta PUUTTUU jotain.

Kerroit että sinulla on asiat hyvin elämässäsi. Jos näin on niin sinun pitää hyväksyä elämäntilanteesi niin varmasti pystyt jatkamaan pelaamattomuuttasi. :slight_smile:

Täällä ollaan tukemassa. :slight_smile:

Hei Haamu! En tiedä ottiko avioero koville. Totta kai, se ei ole ikinä helppo nakki, mutta täysin oikea ratkaisu. Oli oikein sopuisa avioero ilman minkälaista draamaa. Toki sitä aina vähän väliä silloin sytti itseä, ettei saanut pidettyä liittoa kasassa.

Joo, totta. Sehän on tämä nykyinen yhteiskunta, mikään ei riitä. Se tekee samalla tästä niin pirun hankala, koska sinänsä olen ihminen, joka on vähään tyytyväinen. Olenko riittävä? Jos nyt rehellisiä ollaan, niin se on sellainen jankuttava pieni syyttävä ajatus, joka aina pyörii jossakin takaraivossa. Sinänsä on minulla oikein hyvä itsetunto, olen riittävä itselleni. Silloin alussa avioeron jälkeen kun olin yksin, niin elämä oli hyvä. Lapset olivat minulla ja käyvät edelleenkin joka viikko 2/3 osa ajasta mun luo. Pystyin heille tarjoamaan kivan kodin. Kesällä käytiin reissuun yms. Mutta jotain on muuttunut…

Hmmm… pitäisi varmasti tässä vähän miettiä asioita. Joka tapauksessa kiitos kirjoituksesta, se auttaa mua alkaa selvittelemään syitä ja seurauksia :slight_smile:

Moikka Koodari, olipa kirjoituksesi ihan kuin mun kynästä. Mulla myös peliongelmaa about 17v joka iis myös oli yhessä vaiheessa pitkään ns kunnossa. Olin Takuu säätiön takauksessa ja velat hoidossa ja pieneni lähes nolliin kunnes pelit alkoi taas kuten sinullakin.

Myöskin koin avioeron joka osaltaa varmaankin on myös vaikuttanut pelaamisiini. Kuitenkin nyt kuten sinullakin hieno naisystävä jolle en ole tätä ongelmaa kertonut. Ehkä pitäisi ehkä ei mutta nyt mennään sillä asetuksilla että pelit on loppu ja hoidan tänä velan pois ilman naisystävän sekoittamista juttuun. Pelitaukoa muuten takana nyt hitusen yli 1kk joten ei suuresti mutta hyvä alku kuitenkin.

Tässä on hyvää se että kesä kohta tuloillaan ja nyt kun ei pelaa niin on kesälläkin kenties vähän selkeemmin käyttörahaa kun tässä keväällä saa vähän lainoja pois ja mm Visoille ym korteille jää vähän käyttörahaa jota voi sit tiukan paikan tullen käyttää ns järkevään ei siis missään nimessä pelaamiseen.

Tsemppiä sinulle Koodari, kyllä me selvitään tästä vol2 koitoksesta myös :smiley:

Moi pörssipeluri! Vaikuttaa siltä, että tilanteesi on aika samanlainen kuin minun. Olen kiitollinen, että tilanne ei ole toivoton, vaikka jotkut saattavat olla sitä mieltä, että ensin täytyy osua pohjaan ennen kuin alkaa nousu.
Kiehtova ajatus, jonka Haamu heitti, että ihminen ei ole riittävää. Uuden parisuhteen myötä on ehkä alkanut vaivata oma riittämättömyys. Totta kai sitä haluaa tarjota rakkaalle kaiken ja parasta. Silloin kun on yksin ei ole niin väliä, jos esim. pitemmäksi ajaksi vaikkapa vuokralla asuu, eikä juuri koskaan käy ulkona syömässä. Nyt kun omat lapset alkavat olla täysikäisiä, niin haluaisi niitäkin auttaa taloudellisesti.
Se on oma palkkatyö on hyvä, ja palkkakin ihan ok. Siihen ei valitettavasti voi vaikuttaa, eikä toista työtä kuitenkaan jaksaisi. Enpä tiedä, mutta kai sitten jollakin ihme tavalla rupeaa ajattelemaan, että pelaamalla voi vaikuttaa omiin tuloihin. Jep, vaikuttaa näköjään oikein hyvin sujuu, vaan negatiivisella tavalla… :smiley:

Joo, täysin sama ajatus kuin minulla :slight_smile: Moni ehkä sitä mieltä on, että on huono ajatus, ja pitäisi ehdottomasti kertoa. Osasyy siihen on se, että hänellä on vielä tiukempi tilanne kuin minulla, enkä halua masentaa häntä. Hah, varmasti joku nyt ajatella, että tämä on vaan tekosyy… olkoon vaikka näin, mutta sillä mennään :slight_smile:

Tsemppiä sinullekin Pörssipeluri, me selviämme!

Tänään toinen päivä päätöksestä. Viimeiset 6 kuukautta pelaaminen on ollut loppujen lopuksi aika vähäistä. On ollut tyyliin 2 viikkoa pelaamatta, ja sitten yksi pelipäivä. Tykkäisin ajatella, että sinänsä pelaaminen ei viehetä mua yhtään ns. viihdemielessä. Kaikesta eniten tällä hetkellä häiritsee se, että tahtoisin tietää mistä tämä pelaaminen johtuu, mutta kun vastaus siihen ei oikein tahdo löytyä. Kuten varmasti kaikilla on joskus se ajatus, että menetettyjä rahoja pitäisi saada voitettua takaisin. Tuo on sinänsä tosi pöljä ajatus, kun pelaamiseen on vuosien aikana mennyt kymmeniä tuhansia euroja. Luulen, että se on lähinnä joku pakokeino minulle. En ole kova stressaamaan, mutta jotenkin se siihen täytyy liittyä. Silloin kun avioero tuli, niin se oli tavallaan suuri helpotus, ja voin hyvin. Silloin pelaaminen ei ollut, mutta nyt kun mietin minkälainen on ollut olotila kun olen sortunut pelaamiseen, niin taustalla on ollut joitain asioita, jotka ovat vaivanut mua…

Älä aliarvio itsesi ja opettele hyväksymään itsesi kaikkine heikkouksineen. On huomattavasti helpompaa elää ja päästä eroon riippuvuuksista kun hyväksyy omat heikkoudet. Ei pelkästään se että kelpaa itselle vaan myös muille läheisille.

Oletko pelaamisella paennut näiden asioiden käsittely? Oletko nyt käsitellyt ne asiasi?

Epäilen että pohjimmainen syy on että et halua menettää häntä. Itselläni on ollut ainakin pelko siitä että jos kerron niin kukaan ei ymmärrä minua. Yllättävän hyvin kaikki ovat ymmärtäneet. Vielä parille läheiselle pitäisi kertoa.

Sanoisin että on rankempaa olla kertomatta kuin kertoa. Kertominen ei ole helppoa, mutta siinä poistuu se luuranko sieltä kaapista…

En tiedä onko kyse aliarvoimisesta vai siitä, että itsellä täysin väärät luulot mitä toinen tahtoo ja tarvitsee. Kun eka kerta, ehkä 10 - 11 vuotta sitten, oikein kunnolla yritin päästä peleistä irti, niin oivalsin seuraavan asian. Näin yhtäkkiä itseni ja kaikki muut, jotka hakasivat päivästä toiseen pelikoneita ja tujasin, että ollaan täysin niiden vallassa. Olin ja olen edelleenkin fyysisesti hyvässä kunnossa, oli ja on edelleenkin hyvä työpaikka, ja piti ihan itselleni (melkein ääneen) sanoa, että hyvä mies, olet aivan liian hyvä tuhlata elämäsi tuolla tavalla. Minusta oli tullut surkea, pelit pyörii koko ajan mielessä, elämän ilo kadonnut pikkuhiljaa ja halusin vaan olla yksin. Kun sen tajusin, pystyin yhtäkkiä kävellä kaupungilla pää taas pystyssä (hymy naamassa). Pystyin kävelemään kaikessa rauhassa (silloin vielä sillä nimellä) TäysPotin ohi ilman minkälaisia haluja mennä pelaamaan.

Kun ihminen on masentunut, niin on varmasti aika vaikea nähdä mitäänä positiivista. Mutta jokaisen olisi hyvä tajuta, että hän on arvokas, ja elämä on liian arvokas pilata pelaamalla. Silmäni silloin aukesi taas kaikille hyville asioille elämässä. Löysin taas hyvät harrastukset, työ taas maistui hyvältä jne.

Voipi olla näinkin, mutta en enää ota tätä riskiä. Kyllä mä tiedän, että olen ollut typerä, saamarin tyhmä. Mahdollista on se, että rakkaanin on ymmärtäväinen, mutta ei ole täysin pois suljettu, että joudun kuuntelemaan moitteita ja syytöksiä. Olen kerran kokenut sitä vuosia sitten ja silloin sain kaikenlaista muuta kun tukea. Olen päättänyt, että kenenkään tästä tarvitse tietää, aivan samaa mitä joku muu on mieltä tästä. Noh, nyt on sitten tosi kaksinaamaista mennä toiselle sanomaan, että kannattaisi tunnistaa peliongelman läheiselle :smiley:

Pelaaminen on tosiaan ollut jonkinlainen pakoreitti. Joskus on vaan niin pajon asioita, jotka huolestuttaa, harmittaa, vituttaa, vihastuttaa jne. Silloin pelaaminen on oiva mahdollisuus päästä hetkeksi pois. Ei tarvitse ajatella mitään muuta, voi vaan olla omassa pienessä surkeassa maailmassa olla. Melkein hypnoosissa silloin istuu koneen äärellä ja tuijottaa tyhjyteen miten pelikoneen kuviot lentävät ohi. Juu, täysin oikeassa olet Haamu, ne ovat asioita, joista en keskustele kenenkään kanssa.

Viime keskiviikko oli palkkapäivä. En ole pelannut, mutta tulee olemaan tiukka. Etukäteen olin laskenut, että rahat juuri ja juuri tulee riittämään, mutta nyt tulikin yhtäkkiä ylimääräinen meno (noin 100 euroa). Tällaisia tilanteita on ollut aikaisemminkin. Silloin olen monesti (epäonnistuneesti tietenkin) yrittänyt voittaa tämän rahasumman etukäteen. Sitä nytkin voisin tehdä, kun rahaa on tilillä ja olen laittanut pari sataa euroa säästöön, ja valehtelisin jos väittäisin, että tuo ajatus ei olisi pyörinyt mielessäni. Houkutus on tehdä juuri sitä, mutta en aio antaa periksi. Juuri sellaiset asiat ovat saaneet tähän taloudelliseen tilanteeseen.

Se on aika mielenkiintoista että kun on pelihimo päällä ottaa sumeilematta vippejä mutta jos tarvitsisi rahaa vaikka ruokaan se on täysin pois suljettua. Pelien lopettamisen yhteydessä rahatkin on yleensä menneet mitä tilillä on sitä ei voi muuksi muuttaa. Hyväksyisin silti tässä tapauksessa avuksi jonkun vipin esimerkiksi ruokaan että saa taloutensa siihen tilaan että saa vättämättömän ja pystyy käymään töissä.Kun ei pelaa saa vipin maksettua takaisinkin, eihän sitä nälissään voi työtä tehdä. Eriasia on sitten jos homma on lähtenyt jo totaalisesti käsistä pitää kääntyä yhteiskunnan puoleen ja hakea ratkaisua muuta kautta.

Juu, hyvä havainto muuten :slight_smile: Sinänsä minulla ei ole hätää, tämä vaan tarkoittaa, että esim. luottokortin lyhennys ei mene niin nopeasti kuin haluaisin… Totta kai tahtoisin mahdollisimman nopeasti pois tästä taloustilanteesta, mutta välillä on vaikea hyväksyä että tässä ollaan, ja tämä velan kokonaan pois maksaminen vaan kestää. Silloin kun alkaa harmittaa/muistelemaan vanhoja menetettyjä rahoja, niin pelipiru on yllättävän lähellä. Kyllä se saa välillä ajattelemaan että voisi voittamalla rahaa hieman nopeuttaa tätä velan maksua :open_mouth: Ne ovat minulle ainakin tosi vaarallisia ajatuksia.
Mutta, tänään en pelaa enkä huomenna enkä jatkossakaan :slight_smile:

Mitä tahansa teetkin niin älä pelaa. Se on ensimmäinen asia. Ihminen tulee vähällä toimeen, kun on pakko. Itsekin välillä on joutunut olemaan syömättä pelaamisen takia. Osta halvinta ruokaa: kaurapuuroa, makaroonia jne. Tsemppiä. :slight_smile:

Kiitos Haamu :slight_smile:

Huomasin Koodari että olet ollut kohta 9 vuotta mukana kirjautuneena Valttiin, se on pitkä aika, miten kauan olet pidemmillään pysynyt erossa peleistä? Itselläni on vielä tämä jakso vain reilu kaksi ja puolikuukautta mutta olen minäkin ollut pelaamatta välillä jopa vuosia. Nyt olen kuitenkin vasta oikein tiedostanut ongelmani vaarallisuuden minulle.
Varsinkin noissa nettikasinoissa viime vuonna hävityt kymmenet tuhannet eurot ovat saaneet minut todella heräämään.
Olen sen ikäinen etten kerkiä enää kohta korjaamaan vahinkoa mikä syntyy pelaamisesta, jos jatkan olenkin loppuelämäni P-A.voi vain kuvitella sitä katkeraa elämän loppupuolta peliveloissa pyöriessä. Minulla on siksi nyt niin sanotusti kovat panokset tässä pelissä ja haluan onnistua.
Peliongelma on sietämätön asia ja kuten tiedetään taitaa rehellisesti ottaen olla lopulta mahdoton kokonaan voitettava, sen kanssa pitää oppia tulemaan toimeen eikä päästää tautia puhkeamaan. Oman henkisen kunnon vaaliminen ruumiillisen kunnon ohella on varmasti avaintekijöitä. Tilanne on mikä on mutta sitä ei pidä enää pahentaa, pitäisi oppia jossain vaiheessa ajattelemaan muutakin kuin menetettyjä rahoja ja velkoja.Varmasti sekin aika tulee mutta koskaan en tule unohtamaan kokonaan sitä että suuri määrä rahaa on mennyt sen takia että on saanut joitain valheellisia elämyksiä korvaukseksi.
No positiivista taas tänään on hieno ilma ja aionkin lähteä tässä siitä nauttimaan. Ollaan pelaamatta!

Moi pelit poikki Piti ihan etsiä itsekin tietoa omasta pelihistoriasta :slight_smile: Vuonna 2010 olin ainakin 3 vuotta pelaamatta ja se varmasti vielä jatkui sen jälkeekin, mutta ei jaksa muistaa. Jossakin vaiheessa tuli sitten lyhyempia peliputkia ja nyt viimeksi ainakin vuodenmitainen.

Siis tämä kuvaa niin täysin tätä mun omaa tilannetta ja tunteita. Pelikoneet ovat pahoja, mutta nettikansinot, joihin vasta viime vuoden aikana tutustuin ovat kyllä täysin saatanasta. Siinä välillä katoaa aivan täysin todellisuuden kosketusta. Helppo kun mikä vaan tallentaa suuri summia rahaa. Pelikoneita kun pelaa, on sentään vielä fyysinen kosketus rahaan, joka (enpä tiedä onko näin) jollakin tavalla vielä sälyttää sitä kosketusta rahan todellisuuteen.

Jooo-o. Tosiaan vuosia työelämässä on vielä jäljellä, ja hyvinkin ehtii eläkkeelle velattomana… mutta se kyllä tarkoittaa, että nyt pitää olla skarpina, kun tuo 50v. ei ole nyt niin kaukana enää :wink:. Jos nyt ei tartu oikeasti asiaan, niin lopputulos voi hyvinkin olla tosi ikävä. Niinpä, ajattele, P-A:na katkera vanhuus, kun nuorempana piti olla niin saamarin tyhmä.

No niinpä. Hieno viikonloppu takana, ja nyt reippaasti uutta työviikkoa jo aloittanut :slight_smile:

Oikein paljon tsemppiä sinulle pelit poikki ja tietysti kaikille muillekin

Ei tämä ongelma ole koskaan ohi mutta sitä oppii hillitsemaan ja ennen kaikkea sen kanssa voi elää!

Annahan kuulua itsestäsi!

Jux

Moro Jux!
Se ei ollut ohi…valitettavasti. Nyt on lähinnä sellainen ihmettelevä olo, että minkä ihmeen takia piti mennä pelaamaan… Elämä on hyvä, en tarvitse pelejä, en kaipaa pelejä, ja sillion kun pelasin en edes nauttinut… Joku syy taustalla tietysti on, tietynlainen pakeneminen ikävistä asioista tjms… Kohta on 3 viikkoa ilman pelejä plakkarissa. Kuulostamatta ylimieliseltä niin helpolta tämä on tuntunut. Se ehkä tässä onkin niin tyhmä… Elämä ilman pelejä on mahtava, mutta se, että saa sen noidankehän katkaistua ja päätettyä ettei enää, niin se on ollut se vaikea juttu.
Kirjoitinkin jo tässä ketjussa vähän tämän hetken tilanteesta. Kaikki sinänsä hyvin… on työ, koti, ihana nainen elämässä, luottotiedot tallella. Pikkusen vielä harmittaa, että oman velan takaisin maksu on hidastunut, mutta senkin olen oikeasti jo hyväksynyt ja antanut itselleni anteeksi.
Voi veljet… sinulla on kohta 9 vuoden pelaamattomuus!!, aivan supermahtava juttu :smiley:
Nyt takaisin työasioihin :wink: Todella kiva kuulla sinusta :slight_smile:

Ai niin, se lumipesu, jonka toisessa viestissä mainitsit on kyllä täysin ansaittu :smiley:

Yes, kolme viikkoa täyteen tuli :slight_smile: Ei minkälaisia haluja pelata…onneksi. Jännä nyt kun vähän mietin noita hetkiä, jolloin pelasin, niin huomaa että ne olivat todella ahdistavia. Pelaaminen sinänsä, ainakaan silloin kun rahallisesti se syvä kuoppa on jo kaivattu, ei ole yhtään kiva, se oli lähinnä ahdistava, pelottava ja erittäin huonossa mielessä jännittävä. Palkkapäivään on vielä kaksi viikkoa. Budjetti pitää sinänsä paikansa, mutta eilen huomasin, että tulee lähiaikoina melkoisia ylimääräisiä menoja (ajoneuvovero, katsastus ja huollossa pitää käyttää). Se tarkoittaa, että pitää käyttää se raha, minkä oli laittanut säästöön. Aiemmin olisin varmasti ajatellut ja tehnytkin näin, että olisin yrittänyt paikata tuota aukoa budjetissa pelaamalla (tuhoisin seurauksin). Vaikka kuinka jännä, pelottava, inhottava se onkin, niin rehellisesti minun täytyy myöntää, että se ajatus oli nytkin päässä. Onneksi ei voimakkaana, mutta ehkä enemmin muistutuksena siitä minkälaista oli silloin, ja miten olen saanut itseni tähän sotkuun.

Tänäänkään en pelaa, tiedän sen. Iltapäivällä kaupungilla on asia. Aiemmin tällainen asia vaivasi oikein urakalla. Silloinkin tiesin, ettei pidä pelata, enkä edes halunnut, ja silti löysin itseni aika monta kerta RAY:n pelipaikasta. Olen iloinen siitä, että nyt tuo pelko ei ole, vaan varmuus, että rauhassa voin kulkea sen ohi :slight_smile: Hyvä minä, pientä omakehua tässä asiassa salin itselleni :smiley:

Tsemppiä kaikille ja mukavaa lauantaita!

Hyvä Koodari! Täysin ansaittua omakehua!! :smiley:

Hienoa kuulla, miten sulla on mennyt pelaamisen lopettamisen suhteen! Kunpa itselläkin päätös pitäisi - ajatuksia siitä, että vähän helpottaisi taloudellista tilannetta pelaamalla on hirveän vaikea välttää, vaikka kuinka tietää todennäköisen lopputuloksen. Nyt vaan parempaa kevättä ja kesää kohti! Mukavaa ja pelitöntä viikonloppua!