Ei vaan jaksa enää, joka pe tulee tissuteltua ja la menee korjatessa, su onkin sitten yleensä kamala päivä. Viikot sujuu vielä lähes juomatta. Tässä kärsiessä olen usein päättänyt lopettaa tai ainakin vähentää roimasti. Kaikki hommat ja perhe kärsii joten ensi viikonloppuna on aloitettava elämä uudestaan. Mutta miten?! Pe olen palkinnut itseni raskaan työviikon jälkeen eli jotain pitää keksiä tilalle…
Kannattaa yrittää viikonloppu kerrallaan raittiina, mutta samalla laittaa itselleen vähän pidempi tavoite esim. kuukausi. Kuukauden jokainen seisoo vaikka päällään. Muistan kuulleeni joltain tutkijalta, että kuukauden tipattomuudessa pääsee pahimmasta riippuvuudesta eroon.
En tiedä minkä ikäisiä lapsia teillä on, mutta alkoholista säästyvällä rahalla voisi työviikon päätteeksi käydä ulkona herkuttelemassa vaikka jossain pizzeriassa missä ei myydä alkoholia.
Itse kun haluan olla raittiina vien perheeni eli vaimon ja koiran autoajelulle. Bensa maksaa mutta niin maksaa alkoholikin! Paljon tsemppiä!
t. Juhani
Onneksi tämä päivä on kohta ohi. Ensi pe on pakko tehdä asiat eri tavalla.
Tsemppia! Harvoin kirjoittelen mut muistuu taas kuinka niin keskiviikkona mietin et nyt loppuu mut sit join to ja pe. Taas selvilla hoidellu elamaa kayny kaupassa,kokannu,siivonnu. Aina kuitenki jossai vaiheessa aattelee et voinhan mie ottaa. Vaikka pulloja palauttaessa aatteli etta nyt loppu. Kyl se vaan on nii et ku himo iskee nii pitas alkaa ettii tyokalut muuttaa ajatusvaaristuma siita et muka nyt sopii juoda. Tata kuitenki jatkunu jo puol vuotta. Elokuun olin viimeks juomatta. Jotain lyhyempii jaksoi toki Olla. Ruukaa sita “raittiutta” olla vaan se muutama pv. 21 vasta. Sori yks kirjain ei toimi.
Arki-illat 0-linjalla, eilen pari olutta saunan jälkeen. Nyt olo on hyvä eli vähennellään.
Onneksi olkoon! Mulla mennyt saman kaavan mukaan, eli eilen saunaoluet ja loppu viikonloppu tipattomalla.
t. Juhani
Kulunut viikko oli sitten vähän huonompi, parina arki-iltana 1-2 olutta ja viikonloppuna vähän enemmän. Ei kuitenkaan krapulaan saakka. Nyt taas 0-linjalla ainakin ensi vkoloppuun saakka jolloin on edessä taas uusi taistelu…
Ja taas riskirajat 24/7 lähellä, ilman tuota krapulaa ja pahaa oloa meinaa lupaukset itselle unohtua ja kulutus kasvaa. Parina arki-iltana tuli juotua muutama ja vikoloppuna sit liikaa. Uusi yritys…ei tässä oikeesti ole mitään tolkkua, pitäis varmaan marssia a-klinikalle tjn.
Tsemppiä sinne! Ei välttämättä kannata olla “aktiivisesti juomatta” kelloa katsoen ja mielessään hokien “nyt en juo, nyt en juo, nyt en juo, hauki on kala”.
Ajattele niin, että vihdoinkin voit olla sitä mitä oikeasti olet. Et tullut juopoksi tilaamalla risteilijäaluksellisen kaljaa ja juomalla ne, vaan pikkuhiljaa 15 kaljaa kerrallaan hakien ja juoden. Samalla tavalla maratoonarikaan ei lähde juoksemaan mielessään ne 40 000 askelta, vaan se juoksee ne askel kerrallaan.
Eli toimi samalla tavalla, mutta päinvastoin. Tee nyt sitä mitä oikeasti haluat tehdä, tai mitä pitäisi tehdä. Elämää on todella paljon olemassa siellä pöhnäkuplan ulkopuolella kun alat purkamaan niitä mielessä olevia “sitten kun…”, “olis kiva joskus…” ja “tarttis tehdä…”-listoja.
Tee yksi asia. Vaihda autoon öljyt, voitele eteisenoven nariseva sarana, osta rubiikinkuutio ja ratkaise se, soita vanhalle sukulaiselle, tee vaimolle yllätys, käy hakemassa burgerisieltä grilliltä jossa et koskaan ole käynyt, ratko ristisanatehtävä, lähde lenkille, mitä vain. Tee vain jotain. Ja kun olet tehnyt sen, tee jotain muuta. Tekeminen vie mennessään samalla tavoin kuin juominenkin. Ja kun olet riittävän kauan aina tehnyt jotain, et osaa olla enää tekemättä. Samalla tavoin kuin käy juomisen kanssa. Tee jotain ja uppoudu siihen.
Tuo on ainut keino joka itselläni on toiminut. Kun vain olen, niin juon. Kun teen asiota ja innostun niistä, en juo ja olen onnellisempi
Tsemppiä!
Hyviä juttuja muutenkin ja tähän haluan kiinnittää huomion. On nimittäin niin, että aivot eivät ymmärrä termiä ei, jolloin tuosta tuleekin nyt juon nyt juon.
Jos jotain ajattelumallia käyttää, niin positiivisuuden kautta esim jätän juomisen, jätän juomisen ym
Tänään 1 olut, huomisesta lähtien taas yritetään 0 arkea, ei pitäisi olla vaikeaa koska joka ilta on jotain ohjelmaa.
Kuukausi ekasta viestistä eikä mikään ole muuttunut, määrät edelleen samoja eli arkena 1 ja vkoloppuna liikaa, viikkomäärä siis korillinen. Vkolopun nukkumiset on mitä sattuu ja henkinen ketutus tapissa. Tuleva pääsiäinen pitää olla fiksusti vaikka itku tulisi eli ens viikko yritetään raitistella…
hyvä fiilis vaikka olutta on mennytkin, viikolla nollat ja pe-la viis per ilta, ei krapulaa, nukuttu hyvin jne. Samalla linjalla jatketaan eikä jääkaappiin osteta yhtään ylimääräistä, tuo 5 saattaa olla se maaginen raja jota ei saa viikonloppuna ylittää. Onhan sekin ihan turhaa mutta kuitenkin…
Mitä jos suunnittelisit viikonlopuksi jotain muuta kivaa? Hyvää ruokaa ja ihanaa jälkiruokaa. Sovit jotain muuta menoa perjantai-iltana tai lauantaiaamuna. Jos sulla oli niitä lapsia niin heidän kanssaan jotain kivaa. Joskus kun olen pitänyt tipattomia, on alkoholin tilalle pitänyt keksiä jotain, ettei thhjyys ala houkuttelemaan korkkaamaan taas sitä olutta tai siideriä. Zemppiä.
ihan ok mennyt tähän saakka, ei krapuloita ja saatu asioita aikaiseksi… Mutta… loma alkoi ja heti meni liiallisuuksiin, ei saa nukuttua ja nyt tässä loivennellaan. Mutta alasajo alkaa nyt, viimeistään tiistaina täysissä sielun ja ruumiin voimissa.
Krapulat ja morkkikset vaan tahtoo olla niin kamalia ettei ihan noin vain uskalla lopettaa. On tämä vaan niin vaikea sairaus. Varsinkin kun ikää on, “pienestä” määrästä aamulla kamala olo johon pitää sitten ottaa muutama ja siitä se alkaa, onneksi on sen verran vielä järkeä ettei paria päivää enempää. Olipa taas sekavaa mutta sainpahan sanottua.
ja “pienet” määrät on aivan helvetin paljon, nyt pelottaa mennä nukkumaan. Just sellanen fiilis että toivoo ettei kuole ja kohtaa toivoo kuolevansa…huomenna ei mitään, KÄRSITÄÄN sitä krapulaa.
Ja pieleen meni sekin yritys…Viime yönä nukuin varmaan tunnin. Tämä päivä on loivennettu vaan muutamalla ja liikuttu monta tuntia ulkona joten toivottavasti saan nukuttua ja huomenna sitten 0-päivä. Saas nähdä…