Hei, olen tavannut kiinnostavan miehen ja tapaillut häntä nyt puolisen vuotta. Pitkän välimatkan vuoksi emme tapaa kovin usein. Pidämme yhteyttä wa:lla aktiivisesti. En siis näe millainen miehen alkoholinkäyttö arjessa on. Teksti ja ääni ei koskaan vaikuta humalaiselta.
Nyt kun tilanne alkaa olla jo vakavampi, on mua alkanut mietiyttää hänen alkoholinkäyttönsä. Olen laittanut sen merkille jo alussa. Silloin tosin ajattelin, että kyse on ehkä vain hauskanpidosta treffeillä. Sitä se itselleni on edelleen, miehestä en ole enää niin varma…
Tapaamme yleensä kerran kuussa, n. 3 - 5pvää kerralla. Tällöin saatamme syödä hyvin, käydä keikoilla jne. Nyt olen ruvennut miettimään hänen juomiaan määriä. Viimeksi kun tapasimme, hän sanoi ottavansa rentoutumiseen maltillisesti ja vähän. Tämä oli kaksi pulloa punaviiniä. Olikohan siinä joku olutkin. Seuraavana iltana menimme keikalle, jolloin hän joi mielestäni n. 1,5 pulloa viiniä ja ehkä kuutisen olutta. Lisäksi hän haki Alkosta viskiä, koska teki mieli yhtä paukkua. Lopputuloksena puoli pulloa meni. Eikä hänelle kuulemma tullut edes krapulaa :O.
Hän on toki isokokoinen ihminen, jonka toleranssi on korkeampi kuin mulla. Olen myös välillä ihmetellyt, miten hän saattaa illanvieton jälkeen jatkaa juomista helposti koko päivän tai pari, jos ei ole töitä tiedossa. Itseäni pelkkä ajatus etoo.
En tiedä, onko tässä aihetta huoleen. Toki, jos asia mietityttää mua, se on mulle ehkä ongelma. Puntaroin kovasti, olisiko tulevaisuus tämän miehen kanssa alkoholistin puolison elämää. Mulla ei ole kokemusta alkoholisteista lähipiirissä. Mies ei ole humalassa väkivaltainen, ilkeä tai millään tapaa uhkaava. Ajatus alkoholismin kanssa seurustelusta ei houkuta, olipa hän miten mukava ja turvallinen tahansa.
Miltä kuulostaa, onko tässä ongelma? Miten ottaa asia puheeksi miehen kanssa? Onko siitä edes hyöytä, voihan hän väittää mitä tahansa?
Hei @lemonie, tervetuloa palstalle ja kiva kun kirjoitit.
Minun korviini kuulostaa siltä, että varoitusvalot vilkkuvat. Valitettavan paljon on kertomassasi merkkejä alkoholiriippuvuudesta.
Kaksi pulloa punaviiniä on 12 annosta. Isompikin ihminen siitä humaltuu, toki vähemmän kuin pienempi. Mainitsemasi hyvä toleranssi on sen sijaan merkki hyvästä harjoittelusta.
Keikkaillan kuvailemasi määrät ovat jo vähintään 20 annosta. Valtaosa kohtuukäyttäjistä ei olisi enää toimintakunnossa.
Tämä oli ehkä se vahvin hälytysmerkki.
Ehdotan sinulle helppoa testiä. Keksi tapaamiseenne vähän erilaista ohjelmaa. Sellaista, johon “automaattisesti” ei kuulu alkoholi. Ja mikä sinusta tuntuisi luontevalta tehdä selvinpäin.
Vähän ennen kuin tapaatte, kerro että haluaisit viettää tämän jutun hänen kanssaan ilman alkoholia. Vaikka vain yhden vuorokauden.
Reaktio näihin kertoo sitten vastauksen. Huoli ei ole kovin iso, jos hänelle ajatus alkottomasta tapaamisesta on täysin ok eivätkä piilopullot tule kuokkavieraiksi.
Keskustelu aiheesta on sinällään turhaa, koska saat rehellisen vastauksen vain jos ongelmaa ei oikeasti ole.
Moi, tervetuloa palstalle. Komppaan Temeä @Teme70 - mainitsemasi määrät ovat aika kovia ja lisäksi seuraavalle päivälle jatkaminen saa hälytyskellot hieman (paljon) soimaan. Etenkin jos ette ole sopineet tissutteluviikonlopusta, että nyt voi tsillailla useammankin päivän. Onpa ikävä kuvio, harmittaa sinun puolesta.
Jos haluat, voisit tosiaan tehdä ihmiskokeen, jossa vietätte päivän-pari ilman alkoholia ja seurailet miten hän reagoi. Voit sanoa, että sinulla on lääkekuuri joka edellyttää raittiutta, olisiko ideaa kuivatella yhdessä.
Kokeita voi aina tehdä. Mielestäni on aivan selvää, että hänellä on alkoholiongelma. Ongelmaton ihminen ei jatka putkea ilman mitään syytä seuraavana ja ehkä sitäkin seuraavana päivänä. Hän siis ottaa tasoittavia pitkin päivää, että ei tule vieroitusoireita ja hän nauttii olla pienessä jurrissa. Lisäksi toi että tarvitsee harvoin nähtävillä treffipäivillä muiden juomien lisäksi hakea alkosta vahvaa viinaa ja kiskaista siitä puolipulloa, niin mitään epäilystä ei jää, etteikö alkoholismi olisi hänellä jo melko pitkälläkin.
Ensinnäkin, kiitos ihanasta (jos nyt aiheen takia tota sanaa voi käyttää) vastaanotosta.
Hyviä pointteja teillä. Oon tähän asti ajatellut, että ehkä hän vain kykenee loiventaviin - itseäni ajatus etoo. Mut ehkä taustalla tosiaan on ongelma.
Me ollaan tehty asioita selvinpäinkin. Toki jälkeenpäin mietittynä, on hän silloinkin voinut kivan päivän jälkeen hakea pari olutta. Hän kyllä voi olla juomatta esim. sunnuntain, jos maanantaina on töitä/ pitää autoilla tms. Toisaalta, tuolloin voi olla jo pe - la tissuttelua takana. Ite olisin varmaan tosta vielä tiistainakin krapulassa.
Tuota alkoholimäärää pohdin itsekin. Laskurilla arvioin, että viimeksi kahden päivän määrä oli n. 24 annosta. Kunnon jurrit harvoin (2 - 4 kertaa/ vuosi) ei oo mulle ongelma. Teidän kommenttinne auttoi hahmottamaan asiaa. Tosiaan, tavallisesti harvoin juova isompikin ihminen olisi siitä määrästä humalassa.
Oikeastaan suurin herätys huoleen tuli viime tapaamisella. Oltiin reissussa ja vietettiin leffailta. Käytiin hakemassa viiniä pitsan kaveriksi. Valitsin viinin olettaen, että pullo on kahdelle. Pian mies tulee kahden viinipullon kanssa ja hakee pari olutta (!). Monesti kaipaan vähän omaakin aikaa, joten aamulla lähdin kaupungille miehen jäädessä nukkumaan. Sovittiin, että lähdetään yhdessä lenkille kun palaan. Se, että palatessani mies istui sängyllä ja kaatoi lasiin eilisiltaista punkkua, herätti mut. En tiedä miksi. Se näky oli jotenkin surullinen. Vaikka monet kai loiventavia harrastaa. Käytiin tunnin lenkillä, minkä jälkeen mies meni päikkäreille. Muutenkin mies nukkuu aika paljon. Eikös unettomuus tai uneliaisuus voi olla alkoholiongelman oireita?
Pitää miettiä. Ihmiskoe voisi olla hyvä ajatus. Tosin hänen arkensa ja havaintojeni perusteella veikkaan, ettei se oo hänelle ongelma. Mut eri asia, pitääkö se olut korkata sitten heti kun on mahdollista. Jos ei muuten, niin mun lähdettyäni kotiin.
Joo niin harrastaa. Samoin monella on alkoholiriippuvuus, johon seuraavan aamun “loiventaminen” on takuuvarma oire.
Etanoli on tehokas sotkemaan unta. Syvä uni jää pois ja hengitystä haittaavat tekijät kuten kuorsaus tai uniapnea pahenevat. Itse ainakin nukuin juovana aikana paljon enemmän kuin nykyään ja silti olin paljon väsyneempi. Toki viikonloppupäikkärit ovat edelleen luksusta, mutta eivät toimintakyvyn vaatimus.
On tietysti hyvä, jos hän pystyy arkena olemaan selvinpäin ja pystyy sunnuntain katkaisemaan viikonloppuputken. Voisi ajatella alkoholiriippuvuuden olevan siellä keskivaikean paikkeilla. Mutta kertomasi perusteella hän tuskin enää pystyy tuollaiseen 2-4 nollausta vuodessa ja muuten viikonloppuna ruuan kanssa puoli pulloa viiniä -käyttöön.
Itse asiassa miehen touhu kuulostaa aika lailla siltä, mitä minulla oli ehkä 3-4 vuotta sitten. Tokihan et ilmeisesti voi tietää, juoko hän oikeasti arkena ja silloin kun ette ole yhdessä. Ei minunkaan juomisestani etäsuhteen toinen osapuoli tiennyt edes puheluiden tai viestien perusteella, koska toleranssini oli niin korkea.
Jos tilanne sinua huolettaa, niin siihen on varmasti syytä. Ota ihmeessä asia puheeksi ja jos hän kieltää ongelman alkoholin kanssa, ehdota kuukauden tipatonta yhdessä. Sehän ei tunnu oikein missään, jos ei ole riippuvuutta. Jos saat siihen tyrmäyksen millä verukkeella tahansa, niin siitä voi sitten vetää toisenlaiset johtopäätökset.
Mieti asiaa myös siltä kannalta, että jos hän oikeasti on alkoholisti, niin silloin vaihtoehdot ovat paheneva juomisen jatkuminen tai täysraittius. Tuo jälkimmäinenkään ei välttämättä ole parisuhteen kannalta ongelmaton.
Jos haluat, voit vielä silmäillä tarkasti audit-kyselyn kysymyksiä. Siinä mm. mainitaan loiventaminen, koska se kertoo usein riippuvuudesta (itsekin kuulun heihin, joita jo ajatuskin kakkospäivästä kuvottaa). Audit-kyselyn kysymykset on käsittääkseni tarkkaan mietitty ja niillä juuri pyritään löytämään alkoholiriippuvuus.
Tsemppiä. Samalla täytyy kuitenkin sanoa, että aika monelle rivikansalaiselle on tyypillistä käyttää alkoholia joka viikonloppu. Itsekin käytin, pitkälti tavan vuoksi, kunnes tein tietoisen päätöksen vähentämisestä.
Minä olen aika skeptinen noiden ihmiskokeiden suhteen. Kyllä sitä paljon pahempikin juoppo on helposti selvinpäin pari päivää ja kuukaudenkin ja seisoo vaikka päällään, jos katsoo tarpeelliseksi todistella sillä jotakin itselleen tai muille. Varsinkin jos on vastarakastunut tuollainen ei ole kovin kummoinenkaan uhraus. Toisekseen kun olette etäsuhteessa, vahinko on helppoa ottaa takaisin ja fuulata olevansa tipattomalla.
Tällaisen nettikirjoittelun perusteella ei mielestäni voi kenellekään alkoholismidiagnoosia antaa. Kyseinen mies voi olla täysi alkkis, menossa siihen suuntaan tai sitten nuori ihminen(jos siis on nuori), jolla on se vaihe, että hapan maittaa kovasti, mutta se menee iän myötä ohitse ihan itsekseen. Paljon noita viimeksi mainittujakin on.
Olennaista on se, että sinua häiritsee miehen juominen, etkä halua juoppoa miestä. Se on ihan riittävä ongelman määritelmä. Kun olette olleet yhdessä vasta noin vähän aikaa, eikä yhteistä elämää ole tuon enempää rakennettu, on ehkä viisasta vain nostaa kytkintä. Muuten voi käydä niin, että olet kymmenen vuoden päästä täällä itkemässä, kuinka sinulla on lapset, kissat, koirat, talot ja velat juopon miehen kanssa ja menee päin helvettiä.
Keskustelua suosittelen silti, vaikka päättäisit lähteä tai vaikka päättäisit jäädäkin. Ei keskustelu kenenkään juoppoutta paranna, eikä sitä tietenkään kannata käydä, kuin kerran, jos se ei johda mihinkään, mutta se on mielestäni rehtiä ja selkeyttää asioita ainakin itsellesi.
Niinpä.
Sitten voidaan alkaa saivartelemaan, kuka on alkoholisti ja kuka ei, missä se raja menee. Kirjoitin tuolla että “alkoholiongelma” ja käytin myös sanaa alkoholismi. Alkoholismi sanaa käytetään hyvin säästeliäästi, mutta ei kyseistä diagnoosia ole mitenkään vaikea antaa. Mikäli ajatus kulkee jatkuvasti alkoholissa ja sitä on joka väliin saatava, niin “diagnoosi” on saavutettu ja tässä kyseisessä tapauksessa se on saavutettu reippaasti. Yleensähän kun suhde on melko tuore, niin alkoholisti pystyy peittelemään sitä määrättyyn rajaan asti ja kaikki lävähtää silmille ennemmin tai myöhemmin. Nyt tämä deitin alkoholinkäyttö on lävähtänyt silmille jo suhteen ns. alkuetävaiheessa, koska kysyjä siitä selvästi on huolissaan ja kun jutun lukee, niin jokainen alkoholisti löytää sitä jonkun kohdan itsestään. Eihän alkoholismi “diagnoosi” mikään rikos ole alkoholistille, olisi lähinnä herätys monen kohdalla ja panisi miettimään, että todellakin, minähän olen alkkis. Tsemppiä Lemonielle.
Kysyt onko aihetta huoleen, onko tulevaisuutta jne… Minusta voit ajatella niin, että sellainen alkoholinkäyttö mitä mies tällä harrastaa, on juuri sitä samaa mitä hän suhteessakin tekisi. Jos se häiritsee jo nyt, niin kyllä se sitten myöhemminkin häiritsee. Toki raitistuminenkin voi tapahtua jos mies ns. tulee järkiinsä, mutta en pistäisi rahojani likoon sen puolesta.
Alkoholismidiagnoosin antaminen on tosiaan vaikeaa, mutta se on myös aika turhaa. Monesti alkoholismin, siis vaikean alkoholiriippuvuuden, ja ”tavallisen” suurkuluttamisen välinen raja on veteen piirretty viiva. Sinun tapauksessasi on merkitystä lähinnä sillä, että kuinka häiritsevänä ylipäätään runsaan alkoholinkäytön koet.
Omaan korvaan miehen juominen kyllä kuulostaa aika hälyyttävältä. Määrät ovat isoja, ja loiventavat ja useamman päivän juominen on kuvioissa mukana. Tuo on vähän semmoinen tilanne, että se saattaa pysyä tuollaisena tai sitten mennä pahempaan pikku hiljaa. Toki voi vähentyäkin, mutta ei sen varaan mitään kannata laskea.
Sitten vielä tärkeä asia: Olen itse ollut etäsuhteessa kun vielä join kaksin käsin. Omasta kokemuksesta voin sanoa, että etäsuhteessa juomista on todella helppo peitellä ja kaunistella. Seurustelumme alkuaikoina omalla puolisollani ei ollut pienintäkään hajua siitä kuinka isoja määriä todellisuudessa join. En tietenkään väitä että sinun miehesi toimii samoin, mutta kannattaa pitää mielessä. Minulle oli ihan normaalia vaikka jutella puolison kanssa puhelimessa kun olin ottanut 10 kaljaa ja toiset 10 oli jääkaapissa odottamassa joita sitten join puhelun aikana. Tuo on siitä vaikea tilanne, että sinulla ei oikein ole keinoja asian perinpohjaiseen selvittämiseen. Sen vuoksi sinun täytyy tehdä päätelmäsi sen perusteella mitä koet, näet ja tunnet juuri nyt.
Tässä ajatusten pohjaksi ihan “virallinen” alkoholismin määritelmä. Itsellä ainakin herätti, kun tajusin 5/6 kohtaa ainakin hehkuvan punaisella:
Seuraavassa on Suomessa käytössä olevan ICD10-tautiluokituksen mukaiset tuntomerkit alkoholismin toteamiseksi. Tuntomerkit ovat luonteeltaan sellaisia, että harva normaalisti alkoholia käyttävä kokee niitä. Kriteerien mukaan diagnoosi täyttyy, mikäli vähintään kolme seuraavista on todettu toistuvasti viimeisen vuoden aikana:
voimakas halu tai pakonomainen tarve käyttää alkoholia
heikentynyt kyky kontrolloida aloittamista ja lopettamista sekä käyttöannoksia
vieroitusoireita aineen käytön vähentyessä tai lopetuksen yhteydessä
osoitus sietokyvyn (toleranssi) kasvusta
keskittyminen alkoholinkäyttöön niin, että muut mielihyvän lähteet ja kiinnostuksen kohteet jäävät sivuun ja aika kuluu alkoholinkäyttöön ja vaikutuksista toipumiseen
alkoholin jatkuva käyttö haitoista huolimatta
Lähde: Käypä hoito -suositus, Alkoholismin määritelmät ja diagnoosit
Iltalehdestä osui muuten silmään sinällään sympaattinen juttu näyttelijä Juha Veijosesta. “Viime vuosina hänen elämäänsä ovat värittäneet henkilökohtaisen elämän haasteet, jotka ovat heijastuneet myös työkuvioihin.”
Jutusta on ehkä muutenkin luettavissa asioita rivien välistä. Ei nyt liity suoraan tähän keskusteluun, mutta päätinpä ujuttaa kommentin.
Kiitos kaikille viesteistä <3.
Tuli vielä tuosta @Teme70 listaamista oireista mieleen, kun kysyin mieheltä joskus, onko hän käynyt uniapneatutkimuksissa. Mun mielestä hänellä voisi olla uniapnea. Aika lyhytsanaisesti vastasi käyneensä, eikä sairautta löytynyt. Tuo nyt ei varsinaisesi asiaan liity, mutta ehkä joku muukin on asiasta kysynyt. Muitakin Temen listaamia oireita tunnistan. Toki en tiedä, onko syy alkoholi vai ei. Itsellänikin on vaikkapa kuiva iho monesti, vaikka alkoholinkäyttöni on vähäistä.
Kiitos tämän keskustelun, sain hyviä ajatuksia miten tästä jatkaa. Kuten sanottua, oikeastaan sillä ei ole väliä, onko mies alkoholisti vai ei. Sillä on väliä, haittaako käyttö mua. Ajattelin jotenkin hyvässä hengessä ottaa tuon juomisen puheeksi. En saarnaa, en syytä, kerron omat fiilikset ja toiveet. Jos mies siitä suuttuu, eikä kykene rauhalliseen keskusteluun, fine. Olipa syynä alkoholiongelma jota haluaa salata tai yleinen tapa reagoida vakavampiin keskusteluihin, en halua sellaista kommunikointia suhteeseen. Meillä ei toistaiseksi ole ollut sellaisia vakavia keskusteluita, joissa olisi suuria yhteentörmäyksiä. Saapa nähdä…
Nostelen vanhahkoa ketjua pohdinnoillani. Mies on edelleen kuvioissa, tuossa tosin oli työjuttujen takia pidempi aika, ettei pidetty juuri yhteyttä.
Olutta epäilyttävän suuria määriä
Viimeksi muutama viikko sitten vietettiin vajaa viikko yhdessä lomailun merkeissä. Tämä vahvisti, että mies tuskin on mulle parisuhteeseen oikea, kiitos juomatapojen. Ekana iltana herra osti laatikollisen olutta. Seuraavana päivänä totesi, että pitänee käydä kaupassa, ettei pääse olut loppumaan. Osti ehkä kuusi - kahdeksan olutta lisää. Sama seuraavana päivänä. Itse join koko reissun aikana vajaan pullon viiniä ja kaksi siideriä. Olin suurimman osan matkasta vesilinjalla. Mainitsin miehelle, että nyt on tullut juotua riittävästi, menen loppumatkan alkoholittomana. Ei mitään reaktiota tai ajatustakaan, että hän voisi tehdä saman. Reissun lopussa laskin, että tyhjiä tölkkejä oli mieheltä kertynyt n. 40 kpl (!). Lisäksi tiedän hänen juoneen reissua edeltävänä iltana ainakin pari lonkeroa ja viinapullosta x määrän.
Käytös
Jos en osaisi katsoa, en olisi huomannut miehessä selkeitä humalan merkkejä. Puhetapa/luonne kuitenkin muuttuu pienessä ja askel hidastuu vähän, muutoin tuollaisten määrienkään jälkeen tuskin kaikki tajuaisivat hänen olevan humalassa. Erektio on heikko, eikä oikein pysy. Tässä on selkeä ero siihen, jos ollaan harrastettu seksiä esim. niin, että miehen on pitänyt mennä töihin seuraavana päivänä, ja on siksi ollut selvinpäin. Tai tällaisia havaintoja olen ollut tekevinäni, toki asia voi olla sattumaa ja erektioon/haluun voi vaikuttaa muutkin asiat.
Seuraavaksi
Kuten kirjoitin, ei miehestä juomatapojen takia ole mulle kumppaniksi. Harmittaa tosi paljon, itkettääkin. Ollaan tunnettu pitkään ja voin aivan hyvin jatkaa kaverina. Tästä rohkaistuneena aion kertoa miehelle rehellisesti syyn siihen, miksi en uskalla rakentaa hänen kanssaan suhdetta. Kiinnostavaa nähdä, miten hän reagoi. Pitää toki miettiä, miten asian esitän. Aikuinen ihminen saa päättää itse asioistaan. Sekä minä että hän. Ikävä juttu, mutta tunnen itseni ja jos lähtisin suhteeseen, ei mulla olisi sydäntä jättää häntä ja pelkään, että suhteemme kaikki aktiviteetit pyörisivät alkoholin ympärillä.
Teet varmasti ihan oikean päätöksen. Miehen slkoholin kulutus on kyllä melko runsasta eikä se siitä miksikään ehkä tule muuttumaan. Voi toki luvata että vähentää mutta jos siihen luottaa niin kulutus voi vähentyä joksikin aikaa kunnes palaa entiseen. Kyllähän suhteessa pitäisi viettää enemmän aikaa sen kumppanin kuin alkoholin kanssa
