Olen käyttänyt Norspan 10mg laastaria kuutisen vuotta kroonisiin kipuihin. Nyt elokuussa tuli kuitenkin tilanne vastaan, että laastari oli purettava koska raskauduin.
Neuvolasta jäin asian kanssa jotenkin ihan tyhjänpäälle, että tää purku on aivan piece of cake. Mutta voi luoja tätä oloa… Ahdistaa ja masentaa ihan törkeesti, jopa niin paljon että alussa iloinen raskaus on muuttunut asiaksi jota en edes mielellään mieti onnellisesta näkökulmasta. En nuku kunnolla, herään joka yö viimeistään klo 3 aikaan. Uni on levotonta ja katkonaista. Olen välillä pahimpaan paniikkioireiluun ottanut 15mg Opamoxia, mutta tietysti haluaisin mennä mahdollisimman vähillä.
Elokuun ajan käytin 5mg laastaria, viimeisen laastarin annoin olla aika pitkään että kaikki lääkeaine hiipuu. Olen torstaista asti ollut ilman laastaria ollenkaan.
Olisko suositella jotain keinoja kuinka kontrolloida näitä oloja mahdollisimman luonnollisesti?
^^ Moi, Likewecare. Jätä tuo trolli omaan arvoonsa.
Lepoa ja oman jaksamisen mukaan kaikkea mukavaa ja mielekästä tekemistä, joka pitää ajatuksia loitolla refloista. Kannattaa yrittää psyykata itseään niin, että flunssaahan tässä vain podetaan. Suurimmalla osalla ihmisistä on joskus ärhäkkä ja pitkäkestoinen flunssa, eivätkä kuole siihen, vaan jatkavat elämäänsä sen jälkeen, kuin eivät koskaan kipeänä olisi olleetkaan. Tuo ajatus auttoi itseäni tosi paljon silloin, kun aikoinani vieroittauduin bupresta. Tosin mulla oli käytössä erinäisiä lääkkeitä vieroittautumiseni tueksi.
Riittävä uni on kyllä todella tärkeää, mutta ymmärrän hyvin, ettet raskaana ollessasi halua pahemmin käyttää mitään lääkkeitä. Pienempi paha nekin tosin lopulta ovat, kuin totaalisen unettomuuden vuoksi flippaaminen.
Voisi olla hyvä, jos pääsisit puhumaan jollekin ammattilaiselle tästä tilanteestasi. Ota asia neuvolassa puheeksi. Ei se ainakaan mitään maksa, vaikkei siitä mitään hyötyä sitten olisikaan. Ja aina voi mennä jollekin toiselle lääkärille tai vaikka A-klinikalle, jollei neuvolassa otetaan ongelmaasi lainkaan vakavasti.
En tiedä, onko näistä neuvoistani mitään iloa, mutta tuhannesti tsemppiä kuitenkin.
Komppania edellistä. Siinä hyvät perusneuvot. Ne olot menee ohi. Siinä vaiheessa kun ne on päällä niin olo niin masentava että ymmärrän jos tuntuu ettei jaksa. Mutta loppujen lopuksi hyvä sijoitus tulevaisuuteen jos kärsit nyt…
On surullista kuulla tämä. Tiedän, että se on aluksi vaikeaa. Jos kuitenkin ylläpidät sitä tarpeeksi kauan, huomaat, että se ei ole niin vaikeaa kuin luulet. Lisää iltarutiiniisi muutamia askareita, kuten lukeminen tai meditointi. Olen varma, että asiat paranevat, jos jaksat.
On tärkeää huomata, että buprenorfiinin vieroitusoireet ovat yleensä lievempiä kuin muiden opioidien aiheuttamat vieroitusoireet, koska buprenorfiini on osittain opioidiantagonisti, joka estää opioidien vaikutuksia. [size=1]contexto[/size]
