Buprenorfiini-laastarikysymyksiä

Moikka,

Yritin rekisteröityä Psychoactive vault -keskustelupalstalle, mutta jostain syystä en saanut luotua tunnuksia, joten kirjoittelen tänne. Toivoisin ensisijaisesti vastauksia kysymyksiini ja toki “bonuksena” kuulisin mieluusti myös mielipiteitä. Ymmärtääkseni tällä palstalla on lähtökohtaisesti porukkaa, jolla on kokemuksia - myös buprenorfiinin käytöstä.

Taustatietoina kerrottakoon, että olen n. nelikymppinen mies, jolla ei ole käytännössä minkäänlaista huumausainetaustaa (muutamaa nuoruuskokeilua lukuun ottamatta), mutta alkoholin käyttöhistoriaa sitäkin enemmän. Nyt olen ollut raitis kohta kymmenen vuotta, mutta muistan edelleen kyllä mitä tuhoa se sai aikaan…maksatulehduksista psyykkeeseen. Vaikka en muita päihteitä ole juurikaan käyttänyt, koen silti olevan hyvin määrätietoinen ja perillä näistä H-asioista mm. lähipiirini vuoksi.

Yritän sanoittaa asiat niin, että minua ei tunnistettaisi, varsinkin tällä pienellä paikkakunnalla tiedän, että muutamat ammattilaisetkin lukevat tätä palstaa. Pahoittellen siten, jos jää kertomatta jotain oleellista.

Sain lääkäriltäni noin puoli vuotta sitten buprenorfiinilaastarireseptin voimakkaisiin kipuihin, joista olen kärsinyt jo pitkän tovin minkään muun ollessa yhtä tyhjän kanssa. Muillakin, niin myös minulla aloitettiin 5 mikrogramma/t -laastarilla, joka nostettiin vasteen puuttuessa 10 mikrog./t ja myöhemmin 20 mikrog./t. Tuo kaksikymppinen laastari tuntui auttavan ja olenkin käyttänyt sitä ohjeiden mukaan muutaman kuukauden vaihtaen 7 päivän välein.

Kuten tiedättekin, väärinkäytösten ehkäisemiseksi, usein PKV-lääkkeitä ei saa kuin tietyn määrän tietyssä ajassa haettua apteekista, joten laastarin lähtiessä irti, joudun odottamaan vaihtopäivää ilman laastaria. Näinhän minulle kävikin, että pyyhkäisin vahingossa iltasuihkun jälkeen pyyhkeellä sen irti ja viikon välein vaihdettavasta laastarista jäikin kaksi päivää uupumaan. Ajattelin, että buprnorfiinin puoliintumisajan ollessa pitkähkö, kestän kyllä sen kaksi päivää palaavien kipujen kanssa. Yllätys oli suuri, kun huomasin aamulla, että minullahan on vieroitusoireita. Oksetti, vitutti, väsytti ja oikeastaan kaikki samat tunnusmerkit, jotka muistuttivat alkoholista saatua krapulaa. Taisi tulla vähän ruskeaakin housuun, kun en ehtinyt vessaan ajoissa. Uutena oireena, jota ei alkoholista siinä mittakaavassa saa, oli kuuma-kylmä-lämpötilavaihtelut. Peilistä katsoen pupillini oli normaalit (laastarin ollessa iholla ovat pienemmät), joten päättelin sen johtuvan “bupren” aiheuttamista “refloista”. Joka tapauksessa houkutus oli niin suuri saada paha olo pois, että iltapäivään sinniteltyäni päätin laittaa uuden laastarin. Alkuillasta olo oli lähes euforinen - aivan kuin olisi krapulan korjannut viinapullolla…ns. “uuteen nousuun”.

Tähän liittyen minulla olisi parikin kysymystä:

1.) Kuinka paljon tuollainen kaksikymppinen laastari vastaa esim. Subutexia? Nasaalisesti, IV:nä - ihan millä tavalla vain? Ihoni on paikoitellen rikki ja käytän yläselkää kiinnityskohtina (pitäisi olla n. neljänneksen parempi imeytyminen kuin kyljessä), joten imeytyminen voi olla todellisuudessa jotain 25-30 mikrog./t. En kovin tarkkaan tunne tuon alan farmakologiaa, mutta maalaisjärjellä ja kokemuksen/tuntemuksien perusteella veikkaisin, että osuisi tuohon skaalaan.

2.) Ovatko nuo buprenorfiinin vieroitusoireet kuinka pitkäkestoisia käyttämilläni määrillä ja kestolla, mikäli lopettaisin nyt “seinään”? Mikäli haluaisi hillitä niitä, mikä on paras keino huomioiden n. 15 vuoden alkoholiputken. En kaipaisi lisää riippuvuuksia, kun olen päässyt siitä eroon.

Ennen kuin joku pohtii, että laastarit eivät ole yhtä “paha”, kun esimerkiksi aito ja oikea “kasipallo”, niin pyydän huomioimaan, että kyllä itsekin olen noilla laastareilla saanut “nuokkuja” aikaiseksi - vaikka toki minulla ei ole juurikaan toleranssia muihin kuin alkoholiin (tuskin siihenkään enää). Ihan samalla tavalla nuo depot-laastaritkin toimivat, vaikka ei tietenkään yhtä nopeasti. Energisyys ja väsymys vuorotellen on tuttu käsite.

Kiitän etukäteen vastauksista ja kiitos myös siitä, että jaksoit lukea koko jutun lävitse. Toivottavasti palstalaisilla löytyy kylmiin pakkaspäiviin muitakin lämmikkeitä kuin päihteet! Ihanaahan tuo on, kun ei satu, mutta iski vain tällainen addiktiopelko päälle. Onko syytä huoleen vai luotanko siihen, että lääkärin ohjeita seuraamalla ei tarvitse panikoida? Ai niin, ja lääkäri kyllä tietää menneen ryyppyputkeni, joten siksi testailimme ensin liki vuoden muita lääkkeitä.

Mukavaa viikkoa ja kertokaa, jos unohdin jotain oleellista tekstistäni!

T. Krisu

Moikka.

Äkkiseltään en osaa vastata tuohon montaako milligrammaa I.V. -, nasaalisessa tai sublinguaalisessa käytössä nuo kahdenkympin laastarit vastaavat. Piankos tuonkin selvittäisi, mutta en nyt ehtinyt, ts. jaksanut. Ihan tymäkkää tavaraa nuo laastarit toki ovat sinänsä, että pitäähän niiden lievittää pahojakin kipuja. Vaikutus tosiaan ei vain hetkessä humahda nuppiin. Yksi homma myös se, että moni Subu-nisti kiskoo tyystin turhaan jotain paria-kolmea kasipalloa päivässä. Yksikin riittäisi ihan hyvin paatuneemmallekin tapaukselle, mutta jostakin syystä sitä ollaan niin olevinaan ja kuvitellaan, että tarvitaan hirveitä norsuannoksia, vaikka kattovaikutuskin tulee buprella varsin nopeasti vastaan.

Vieroitusoireiden kesto vaihtelee tietenkin yksilöllisesti, mutta parista viikosta pariin kuukauteen tyypillisesti kestävät. Itselläni kestivät parisen viikkoa, kun aikoinani lopetin 7 vuoden päivittäiskäytöstä(I.V., nasaalinen). Noiden parin viikon intensiivisimpien reflojenkin jälkeen oli aikansa kaikenlaista pientä kolotusta, palelua, ripulia ja vitutusta, mutta ei mitään sellaista, mikä olisi liikaa normaalia elämää häirinnyt.

Tyypillisiä vieroitusoireita ovat juuri pahoinvointi, vatsanväänteet, ripuli, palelu, hikoilu, kylmä-kuuma -sahaaminen, kivut ja kolotukset siellä sun täällä, univaikeudet, väsymys, nenän vuotaminen, flunssainen olo, mielialaongelmat, yleinen vitutus jne. Yksilöllistä jälleen, kenellä on mitäkin oiretta ja kuinka voimakkaana. Minä en kokenut noita refloja mitenkään sietämättöminä, mutta mulla on ilmeisesti varsin korkea kipukynnys ja tietysti vaikutti se, että halusin ihan tosissani eroon bupresta. Joskus mulla oli influenssa, joka oli paljon hirveämpää, kuin Subu-reflat, jos toki se tauti ei kestänyt yhtä pitkään. Niin, ja työkyvyttömyyseläkeläisenä mulla tosiaan oli mahdollisuus murjotella kotona peiton alla niin paljon, kuin huvitti. Varmasti vaikeampaa, jos pitää töissä käydä tai muita säännöllisiä velvoitteita hoitaa.

Olennaista onkin, että vieroitusoireisiin ei suhtaudu mitenkään dramaattisesti ihan just kuolen -tyylillä. Silloin ne saakin kyllä psyykattua sietämättömiksi. Helpommalla pääsee, kun ottaa asian niin, että vittumaista flunssaa tässä podetaan. Kaikilla on ollut joskus flunssa, yleensä siitä selvitään hengissä ja ilman vakavampia vaurioita, eikä siihen suhtauduta paniikinomaisesti, että pakko saada tämä lääkittyä jollakin pois heti paikalla.

Imodium ym. loperamidivalmisteet auttavat ripuliin. Perus-Buranat ja Panadolit jeesaavat vähän kolotuksiin. Tosin sinun tilanteessasi noista ei varmaan ole paljoa apua, kun ihan oikeasta kipusairaudesta kärsit. Beetasalpaajat, kuten Propral(reseptilääke, mutta tuota nyt kirjoitetaan yleensä kaikille, jos sanoo, että on vähänkin paniikkioireita) voi auttaa siihen kylmä-kuuma -hommaan. Tymäkämmät verenpainelääkkeet, kuten Catapresan ja Britlofex auttavat siihen kuulemma tosi tehokkaasti, mutta niitä saa yleensä vain laitosolosuhteissa, koska voivat tehdä aikamoisia temppuja verenpaineelle. Laittomasti voi toki vetää mitä vain omalla vastuulla. Minä en uskaltanut edes harkita noita laittomastikaan, koska verenpaineeni ovat niin matalat, että olisin luultavasti kuollut. Itse käytin vieroittautuessani Rivatrilia ja Diapamia tavallista suuremmilla annoksilla(Silloin käytin ihan säännöllisesti benzoja muutenkin). Näin jälkeenpäin en tiedä paljonko sitten auttoivat, mutta ehkä vähän lihaksia relaksoivat, auttoivat nukkumaan hieman paremmin, enkä ollut ehkä kanssaihmisiä kohtaan niin kireä ja vittumainen, kuin muutoin olisin voinut olla. Lyricoista ja gabapentiinista moni sanoo olevan apua. Sinä et tosin varmaan halua heti sekaantua noihin PKV-lääkkeisiin taustasi vuoksi.

Olonsa kannattaa tehdä niin mukavaksi, kuin suinkin mahdollista. Levätä. Puuhastella jotakin, mistä tulee hyvä mieli, jos jaksaa. Syödä sellaista, mikä maistuu/menee alas. Välttää ainakin ylenmääräistä kofeiinia, nikotiinia ym. hermostoa kiihdyttävää. Huolehtia nestetasapainosta. Ja tosiaan yrittää olla stressaamatta liikaa reflojen kauheutta.