Kiitos ihanista sanoistasi. Aloin tosiaan hehkua mielihyvästä lukiessani ne.
En lokeroi itteeni mihinkään ryhmiin. Kirjoitinkin jonnekkin olevani tunnejuoppo, niinkuin useimmat meistä alkoholisteista.
Paras itseäni koskeva päätös vuosiin on ollut alkoholin käytön kokonaan lopettaminen. Sitä voin suositella kaikille, jotka tään lukee..
Niin ja ei kukaan ole katunut viinan juonnin lopettamistaan.
Empä usko, että kukaan hehkuu koko ajan. Ei elämä ole kokoajan auvoista. On harmaitakin päiviä ja melkein mustiakin. Sitten voi arvostaa enemmän niitä onnellisempiakin.
Kuitenkin tää on oikeaa onnea, eikä vaan alkoholin turruttamaa parempaa oloa, joka päättyy ehkä morkkikseen ja krapulaan.
Kuulostaa kivalta sun koiran ulkoilutukset ja mahdollisuutesi nauttia luonto-elämyksistä.
Saatanpa kirjoittaa pääsiäisen aikaan omaankin ketjuun.
Mukavaa pääsiäistä
Joo. Loppui nyt tämä rauhoittavien syönti kuin seinään. Tiedän kyllä, että vaarallista sydämelle varsinkin viisikymppisenä. Pystyn olemaan näin välillä. Kuukaudenkin. Pystyn lopettamaan vaan täällä tavalla, en vähentämällä. Nyt on sitten olo yhtä helvettiä monta päivää. Olen sinnitellyt tämän monta kertaa aiemminkin. Alkoi tuo erityisen vaikeisiin päiviin tarkoitettu “katastrofivarasto” huveta liikaa. Isän sairauskohtauksen jälkeen olin täysin hermoraunio stressistä. Jäi tuo kolme rauhoittavaa päivässä sitten päälle.
Sitten taas tapahtuu jotain liian kauheaa tavalla tai toisella, mitä en kestä. Sitten taas palaan noihin rauhoittaviin.
Nyt sitten vaan pitää vältellä kaikkea stressaavaa. (En oikein kehtaa mennä tuonne Saunaan pelkillä rauhoittavilla. Veikkaan, että siellä on ihmisillä “vähän pahempia” ongelmia.)
Ei kyllä yhtään tee mieli juoda tällä hetkellä, mutta äkkiä sekin voi muuttua.
Tulin vilkasemaan onko täällä joku muukin aamusta. Olen nukkunut ensimmäisen yön pitkään aikaan ilman alkoholia. Huonosti nukuin ja yritin pitkään venyttää nousemista koska työt alkaa vasta kympin jälkeen.
Illalla harjoittelin rauhottumista meditaatiolla, Youtubesta. Hengittämiseen keskittyminen helpotti vähän.
Tänään tulee olemaan iso taistelu illalla. Pelkään sitä jo valmiiksi.
Kaikki tuki minulta, ja lämmin halaus! Tuo on ihan hirveän vaikeaa. Käpristelyä sekunnista toiseen, minuuttikin tuntuu pitkältä. Päihdepaikka aivoissa huutaa täyttymystä.
15v ja 7v sitten kävin AA: ssa alkuaikoina joka päivä. Sain myös molemmilla kerroilla heti kummin, jolle voin soittaa 24/7.
Sukulaiset toivat aluksi ruokaa kotiin, koska en uskaltanut edes kauppaan mennä. Olen myös muutaman kerran vieroittunut alkoholista tai lääkkeistä psykiatrisessa sairaalassa päihdepotilaana. En aina vapaaehtoisesti. Tuosta on ihan hirveästi aikaa. Nythän apua ei saa enää millään. Eivät oikein edes vaikeimmat tapaukset.
Enää en käy AA:ssa, mutta alkuun se auttoi. Molemmilla kerroilla motiivi oli rakastuminen raittiiseen mieheen.
Olen luopunut toivosta, että voisin koskaan olla ilman päihteitä pidempään kuin kuukauden. Ihme, että olen päässyt edes tähän.
Tuo on ihan hirveän vaikeaa. Käpristelyä sekunnista toiseen, minuuttikin tuntuu pitkältä. Päihdepaikka aivoissa huutaa täyttymystä.