Morjesta!
Ajattelin, saisiko täällä pitää jonkin näköistä päiväkirjaa siitä, miten mulla menee pelaamisen kanssa ?
Tuo kummasti helpottaisi, kun saisi kirjoiteltua omia ajatuksia tänne muiden luettavaksi, ja niistä mahdollisesti keskustella, toki myös muut ovat tervetulleita kertomaan elämän ilot ja surut tähän ketjuun
.
Jos hieman kertoisin tilanteestani:
Olen 22-vuotias miehen alku, joka on saanut pelaamisella elämänsä sekaisin.
Juuret pelaamiseen tulee jo hyvin, hyvin nuoresta iästä lähtien, pienenä kun käytiin perheen kanssa ruokakaupassa, saatettiin veljen kanssa jäädä pelaamaan hedelmäpeliä siksi aikaa kun vanhemmat tekivät ruokaostokset.
Ikää alkoi tulemaan lisää, ja pelaaminen alkoi kiinnostamaan enemmän ja enemmän.
Ala-asteella kaverit tutustuttivat Veikkauksen peleihin, näin tuli hedelmäpelien lisäksi mukaan myös keno ja pitkäveto.
Ei se kuitenkaan ongelma vielä tuolloin ollut… Auta armias kun tuli 18-vuotta täyteen…
Siinä vaiheessa astui itse saatana näihin kuvioihin mukaan… Netticasinot/ vedonlyöntifirmat, ja pelipiru pääsi tekemään työtään pääkopan sisässä oikein kunnolla.
Hiljalleen talletuksen ja panokset alkoivat kasvamaan ja kasvamaan…
Tuli mukaan lainat… Pikavipit… Maksamattomat laskut… Ulosotto… Vuokrarästit… jne… Kyllä te tiedätte.
Lopulta luovutin, ja päästin kaikki velat ulosottoon (lukuun ottamatta vuokrarästiä), täysin omasta tahdosta siis.
Koin tuon helpommaksi, kuin sen joka päiväisen stressin ja pelontunteen siitä että mitä tapahtuu, miten saan kaiken maksettua. Lopullinen ulosotto summa tulee pomppimaan siellä 15 000 - 20 000€ välimaastossa.
Luottotiedot menivät, mutta lopulta sekin lienee hyvä asia, kun ajattelee minkä riippuvuuden kanssa tässä taistellaan.
Veloista kyllä selviän ajan kanssa, mutta selviääkö tästä peliriippuvuudesta ikinään kuiville ?
Tämä kaikki tapahtui noin. vuoden sisällä. Räjähti täysin käsiin tuo pelaaminen, ja siinä sitä mentiin ja loppua ei näkynyt…
Nyt olen kuitenkin jollain tapaan herännyt tähän tilanteeseen, pelaamista toki on edelleen, ja varmaan tulee olemaan vielä pidemmän aikaakin. En ainakaan usko, että kerta heitolla tuosta pirulaisesta irti pääsisi.
Mutta, nuo summat ei ole enää niin järkyttäviä… Toki sille 100 eurolle kuukaudessa olisi parempaakin käyttöä, mutta koen sen kuitenkin paremmaksi (ja turvallisemmaksi?) tällä hetkellä kuin sen 500-700euron pelaamisen muutamaan yöhön. Siitä hulluttelusta onneksi on päästy jo eroon. Ne morkkikset pelisessioiden jälkeen oli jotain aivan järkyttäviä.
Tiedostan olevani peliriippuvainen, kunpa sen uskaltaisi vielä kertoa jollekin läheiselle… Perheenjäsenelle tai ystävälle
.
Siinä pientä alustusta, omasta tilanteestani, koitan sitä tänne päivitellä mahd. usein, ja samalla muistuttaa myös itseäni
että minkä asian kanssa tässä taistellaan. Tuntuu, että jäi paljon asioita kertomatta, en ole koskaan ollut järin hyvä kirjoittamaan
.
-Betsari