Bentsovieroitus vie järjen ja voimavarat

Kuivaushuone
1

Tämä on ensimmäinen postaukseni tälle foorumille.

Tarvitsisin vähän vertaistukea ja ideoita.

Kohta kolmekymppisenä miehenä tuli ahdistuneisuushäiriön myötä bentsokoukussa vietettyä “iloisesti” viimeiset 3-4 vuotta. Loppuvaiheessa meni 40mg diatsepaamia ja 2-4mg klonatsepaamia päivässä. Noin vuoden kestäneen vieroitusrupeaman jälkeen olen nyt ollut joulukuun puolivälistä ILMAN bentsoja kokonaan (loppuvaiheessa edellämainitut vaihdettiin Risolidiin / klooridiatsepoksidiin) - sekä kokonaan juomatta 6kk.

Tosin Lyricaa kuluu vielä 150mg / pv (aloitettu yli vuosi sitten) ja sen käyttöäkään en pysty pitämään hallussa, eli lääkkeet haen lääkejaosta paikalliselta päihdepsykiatrian poliklinikalta.

Viekkarit ovat olleet ihan hirveät ja matkaan mahtui yksi epätoivoinen teho-osastolle vienyt opiaattiyliannostus (unikkoteestä), ja useamman kerran olen löytänyt itseni psykiatrisesta päivystyksestä itsemurhaisten ajatusten takia. Sairaalareissusta jäänyt myös jonkin sortin traumat.

Nyt tilanne on se että 45 päivän jälkeen saan päivittäin ahdistuskohtauksia jotka tuntuvat siltä että joku poraa päähän reikää. Korvat soivat ja näen välillä näköharhoja, ja energiataso on ihan nollassa tämän jälkeen. Mitään logiikkaa näissä ei ole. Itsemurhaisia ajatuksia ja bentsojen/opiaattien himoa esiintyy ihan jatkuvasti.

Tällä hetkellä alkaa epätoivo hiipiä päälle, syön ihan terveellisesti, nukun enemmän tai vähemmän normaalisti, syön tarpeeksi vitamiineja, ulkoilen, mikään ei vain auta. Aivan käsittämätön jumitus ja kognitiivinen häröily jatkuvasti päällä. Lähimuisti on pyöreä 0, varsinkin ahdistuskohtauksien ajalta.

Päivittäisenä lääkityksenä Sertralin, uutena Buspironi ja ahdistukseen on aloitettu hiljattain buspironi (Anksilon).

Meikäläisellä on vakituinen duuni ohjelmistokehityshommissa, mutta nyt oltuani 6kk sairaslomalla bentsovieroituksen ja ahdistuksen takia alkaa usko loppua… kaipaisin ideoita!

P.S. Osastohoitoon olen yrittänyt myös päästä, viime kerralla kun menin yön valvottuani konkreettisten itsemurha-aikaiden takia Haartmaniin, lykättiin käteen 2 kpl Lyricaa, yks tabletti Olanzapinia käteen ja neuvottiin seuraavana päivänä menemään takaisin avohoitopuolelle. Go figure.

2

Hei!
Kiitos viestitäsi, mikä tilanne nyt?
Kaipasit vertaistukea. Olisiko joku vertaien linjoilla?

Itse mietin kanssa, että olisko syytä olla vähän aikaa hoidossa, ihan laitosmuotoisessa. Olisko kuitenkin kyse päihdepuolen hoidosta, koska sinulla esiintyy mielitekoja jne?

3

Mitenkähän ketjun aloittajalla menee… :confused: ?

Itse elän “vieroituksen jälkeistä aikaa”. Liki kaksi kuukautta olen ollut bentsoitta. Edellisen kerran näin pitkään 9-10 vuotta sitten, ihan vielä ei henk.koht. ennätys ajan puolesta :unamused: . Bentsoriippuvuutta parikymmentä vuotta takana, käyttöä kaikkinensa pidempään. Bentsomenneisyydestä ei sen enempiä.
Koetan parhaani mukaan hoitaa (itsekkäästi vain) itseäni. Elämäntilanne ei juuri nyt ole stressaava, ja olen työelämän ulkopuolella, joten on mahis tähän ja oli mahis kevättalvella lopultakin omasta tahdostani vierottautua bentsoista.
Tänään oli uskonpuutetta, toivottomuutta, mutta päätin tehdä niitä asioita, joista on mahdollista saada helpotusta: kävin salil ja saunas -ja kyllähän ne toimivat :slight_smile: . Elimistö, aivot/mieli lienevät edelleen jonkinasteisessa stressitilassa, johon liikunta ja sauna auttavat. Apua saan myös päihdehoidosta, ei keskusteluja.
Olen paremmassa kunnossa kuin alkukeväästä (tosin en muista hyvin vieroitusaikaa, ei väliksikään) mutta eilen ja tänään oli helkkarin hermostunut ja jännittynyt olo. Kaikemmoista hiukan ikävää on, mutta ei kamalaa tuskaisaa ahdistusta, niin kuin voisi olla ja on ollut aiemmilla yrityksillä. Päättämättömyyden ja hermostuneisuuden kanssa elän ja koetan olla välittämättä siitä, että se näkyy… :frowning: . Ei ole varsinaisia pakkoliikkeitä, mutta joskus on vaikea pysyä paikoillaan ja aika ajoin jotain pimeetä sijaistoimintanäpräystä - ei järin vakavaa, mutta ärsyttävää ja häpeän tunteita tulee :angry: . Onneksi EI ole tuommoista koko ajan :slight_smile: . Välil iskee halu ottaa bentsoja, jotta olis vähän aikaa rauhallinen, ehyt ja rento olo, mutta en anna periksi, perkele :wink: .

Siedän oloani, ajoittain on helpompi ja rennompi olo. Olen aikamoinen ressaaja, joten käytän kaikki keinot, jotka voivat helpottaa stressitilaa: on akupunktiota, liikun, käyn salil, saunon, teen rentoutuksia, uin (vedessä on tosi helpottavaa olla :slight_smile: )
Harmittaa, etten pysty keskittymään lukemiseen, mutta toivon ja uskon, että lukukyky palaa. Sillä välin voi kattella jalkapalloa, vaikkei se aina niin rentoutakaan…
Alkoholia en ota, koska siitä tulis kummiskin kaamee olo. Masennuslääkettä käytän, muita lääkkeitä en enää. Nukun mirtazapiinilla ja melatoniinilla, mikä on hyvä asia, enkä tarvi enää ketiapiinia. Hyviä asioita :slight_smile: .
ENKÄ perkele ota bentsoja, vaikka tiedän, että ne helpottaisivat oloa ja ratkaisivat kaamean jahkailun ja päättämättömyyden ja juuttumisen :angry: . Pelottaa, mahtaako tämä joskus muuttua helpommaksi, etten olis niin kamalan hermostunut ja jännittynyt? Vai pitäiskö se sitten “vain” hyväksyä, että tämmöinen minä olen, ainakin toistaiseksi. Hyväksyminen -oisko tuo ratkaisevaa… :confused: . Onko n.kaksi kuukautta pitkä vai lyhyt aika -käytin todella pitkään päivittäin bentsoja, sekä oikein, että väärin älyttömiä määriä…? Välillä -aikamoista sahaamista: välil yhtä, välil aivan muuta :astonished: - itsestäni tuntuu, että pentele mää oon hyvä, en olis ikinä uskonut, että vielä pystyn lopettamaan. Välillä taasen että ei perkele, en jaksa olla tämmönen. Huh :slight_smile: !
Saattaa tasaantua jonkin verran, toisaalta en ole koskaan kokenut viilipyttyeloa -tai oloa.
Ehkä tähän voisi suhtautua uteliaisuudella… :question: Että saa nähdä, kuinka menee, mitä tulee. Hetkittäin olen havainnut olevani utelias, kiinnostunut muutenkin… :slight_smile: . En ole tyytyväisessä bentsohuurussa tarvimatta mitään muuta tai ketään, niin kuin aikoinani… Uteliaisuus on hyvä :slight_smile: .

Onko joku toinen vierottautunut bentsoista/muusta, lähiaikoina kenties? Tai aloittamassa, suunnittelemassa…?

4

Mulla on takana 25 vuotta päivittäistä bentsojen käyttöä. Vieroituksen aloitin runsas vuosi sitten HITAASTI. En edes kertonut psykiatrille vieroittautumisesta, kuin sen jälkeen kun olin ollut 2 kuukautta bentsoitta. Nyt on viimeisestä bentsosta kulunut runsaat 4 kukkautta ja vointi on kohtalaisen hyvä. Parin ensimmäisen lääkkeettömän kuukauden aikana mulla ilmeni ahdistuneisuutta, etenkin aamuisin, painajaisia, jatkuvaa murehtimista ja epätoivoa sekä vimmattu korvien soiminen. Nyt kaikki nuo oireet ovat suunnattomasti helpottuneet ja välillä tuntuu, että on ihan normi olo. Mitään paniikkeja tms. ei ole ollut, vaikka niiden vuoksi bentsoja alunalkaen käytin. Aluksi olin epätoivoinen ja ajattelin, että vointi ei koskaan normalisoidu. Mutta kyllä ne vieroitusoireet vaan jää pois ja nyt voin hyvillä mielin nauttia kesästä :smiley:

5

^ :slight_smile: Jess!

EDIT: YRITÄN UUDESTAAN. RETKAHDIN, OLIN PENTELEEN KATKERA KAIKESTA, KAIKILLE. Opin, opin, opin.

Mul on nyt 2,5 kk bentsotonta aikaa :slight_smile: . En ole retkahdellut -vieroittautuessani vissiin kerran otin muutaman hömppäbentson s.o.oksatsepaamia, eipä tuo “rauhoittava” kummoista rauhaa antanut :unamused: - ja pian ylittyy mun henk.koht.aikaennätys, jeeee :wink: . Tietenkin välillä tulee kiukkua, että pentele minejjaksaa, mut se o semmoista pikkulapsipurnausta, että mää en alaa ku o niin hankala olla :unamused: . EDIT: EN NIIN JAKSANUTKAAN. Eipä ole koko ajan. EDIT: KYLLÄ OLI. Eikä ollut ennen, bentsoja oikein/väärinkäyttäessä koko ajan hyvä olla. Ei to-del-la-kaan :open_mouth: . EDIT: no ei ollut koko ajan, mutta ei myöskään jatkuvaa helvettiä, niinku kokonaan ilman.
. Ruokahalu on -totisesti :unamused: - parantunut: koetan ottaa rennommin ja sallia herkuttelunkin ittellein. EDIT: painoin yks päivä yli 50kg, mikä on mulle aivan liikaa: pituus 160-165cm. Mässäilystä seurannut muuta ku itseinhoa, niin ett elä kehtoo höpöttää tyhyjää. Podin pitkään syömishäiriöitä, mut se o eri juttu -tai sitten jos ei nyt aivan sama juttu, niin jotain samaa “alkusyytä” kenties kuin päihde-/riippuvuusongelmillla :confused: . Hillittömyys/kontrolli, net ovat vaihdelleet. EDIT Aivan samat “syyt”, jos nyt mistään syistä voi järkevästi puhua ihmisen valinnoissa-jos syyt aiheuttavat välttämättä vaikutuksen, kukaan ei ole vastuussa mistään. Tuon oli tarkoitus olla Reductio ad absurdum, mutta enpä tiä. Ehkäpä koko vastuulässytys on vain jotain uskonnollista hapatusta, tai sitten vain illuusiota. Tai sit on vain kyse todennäköisyyksistä, kun puhutaan ihmisen syistä, hoh heli hoi.
Keskittyminen nyt on mitä sattuu, joten tekstissä voi olla mitä vain epäloogisuutta ja virhettä, o see kauhia, EDIT. No niin vittu onkin, vituttaa, että ennen oli semmoistakin kuin järki ja äly, nyt päässä olevat pari hernettäkin on varmaan lakossa, koska minusta tuli TYHMÄ

Lisäksi ne, jotka ovat vierottautuneet bentsoista (/muusta!) t i e t ä v ä t, millaista se on :astonished: . Välillä tulee hölmistynyt olo, kun joku läheinen ihminen/kaveri ei tajuakaan, kui iso muutos on kysees, tai että siitä nyt edelleen haluis puhua, kun siitähän on jo “pitkä” aika kun otti sen viimeisen bentsonsa -onko tämä muille tuttua…? En siis väitä, että toisten pitäisi olla kiinnostuneita, vaan että huomaan odottavani hiukan liikaa läheisiltä/etäisemmiltäkin :blush: . EDIT Väititpäs, neiti maailmannapa, sun mielestä ihmisten todellakin pitäisi olla niin perkeleen kiinnostuneita sun asioista -oletko itse toisten, itsekeskeinen egoisti, no et helvetissä ole.
Mä tein vieroituksen myös (?) ittekseni, jälkiviisaana voin sanoa, että pari kolme kk (muistaakseni…) oli liian lyhyt aika, kerta ei edes ollut mitään ulkopuolista p a k k o a. EDIT NIIN totisesti oli. Jos olisin tiennyt, kuin hirveeksi olo menee, EN OLISI LOPETTANUT.
Vaan enpä olisi uskonut, että pystyisin enää lopettamaan :slight_smile: …
^ETKÄ PYSTYNYTKÄÄN: alle 3kk kipuja: lihaskramppeja, nivelsärkyjä, nivelten jäykkyyttä, liikkumisvaikeutta, päänsärkyä, korvien surinaa, kroonista v*tutusta, vanhenemisen ja kuolemanpelkoa, kauhu/avuttomuuuspelkoaaltoja ilman mitään helpotusta, tolkutonta itsetarkkailua, kammottavaa päättämättömyyttä: jatkuvasti täysin turhat itsesyytökset mitättömistä pikkuasioista, oisko pitänt tehä noin vain näin vai miten, täy-del-li-siä avuttomuuden tunteita, ENVAANPYSTYNYT. Aloitin uudestaan. Se siitä ja loput kirjeessä, jos lyyti vain löytää oikian osotteen. Ny ei tämä lyyli löytänyt, ei ei. Heippatirallaa todelliset ja fiktiiviiset hahmot, trollit ja röllirölöttäjät, joita numeroittain löytyy. Eijo kipuja nyt, en tarvi muuta ku bentsot, en tarvi paljon ruokaakaan, ja mikä tärkeintä: on turvallinen olo psyykkisesti (aiemmin saatanallinen psyykkinen turvattomuus lopulta aiheutti luhistumisen, s.o. psykoosin, joka tavallaan oli ihan mielenkiintoinenkin tila: ei ainakaan ahistanut koko aikaa. Äänet tosin olivat vittumaisia, ku käskivä tehdä älyttömyyksiä, mutta onneksi minulla EI ole tapana totella… :unamused: ).

Joo, että näin päättyi Benzopään vierotus, meni se ny vissiin yli aiemman ennätyksen jostai emmiemuista kymmene vuojen takkaa.

Soromo vaan kaikille. Koko pilipalilinkki o muutenkin tuottanut trollailullaan kovan pettymyksen, joten en taida vertaistukia jatkossa etsiä ku lähipiiristä. Onneksi heihin voi luottaa.

6

Olen yrittänyt olla myönteinen ja positiivinen mutta oikeesti ottaa perkeleesti päästä bentsottomuus ja yksinäisyys ja kaikki ne miljoonat ratkaisemattomat ongelmat joita ei koskaan tarvinnutkaan ratkaista koska aina voi ottaa nappia naamariin jos oli jotain ikävää tai hankalaa tai ihanvaikkavaan tylsää per-ke-le ja tuntui ettei mitään muuta ikinä tarvitsekaan koska siinä oli kaikki, ei tarvi ruokaa ei rahaa ei ystäviä menestystä vaikutusvaltaa ja vanheneminen ja kuolema ja sairaudet pelottaa ja kaikki ne asiat, joille ei kukaan voi mitään.
Yritän repiä riemua siitä, että olen selvä ja raitis ja bentsoton ja niin älyttömän vapautunut riippuvuudesta mutta kun en juuri nyt kyllä tunne muuta ku v*tutusta, ja nyt o suht hyvä hetki. Huonona hetkenä, joka seuraa, kun hyvää hetkeä on kestänyt pitkän tovin, s.o. ainakin kaksi sekuntia, tunnen avuttomuutta, pelkoa, ahistusta, kauhua siitä, että miten hel-ve-tis-sä minä muka selviän kaikesta siitä, mihin olen tarvinnut bentsoja, niinku nyt vaikka haasteellisesta suorituksesta nimeltä hengittäminen, jonka senkin ihan varmasti teen jotenkin väärin enkä ikinä kummiskaan mitään oikein :imp:
Ähhhhhhh :imp: :imp: :imp:

Muokkaus: ei mitään hätää kyllä selvitään k a i k k i jotenkin.
EDIT Eikä tietenkään kaikki selviä! Psykoosiin luhistumisen/kuoleman riski on todellinen. MIksi lopettaa, jollei ole pakko, en vain enää tajua. NO se raitis jakso on nyt sitten ohi, samoin tämän pilipalilinkin vallanneiden trollirölöttäjien, joita numeroittain löytyy, mukavertaistukisepustusten lukeminen. Ystävällisesti kehotan ihmisiä… miettimään, miks vitussa pitää kiusata ihmisiä, joista monet ovat OIKEASTI sairaita ja tuentarpeessa :open_mouth: .

Joo, semmoinen katkera purkaus oli siinä. Alusta taas. Joku klassinen sadanpäivänsyndrooma tai jotai sinnepäin. No en ole ensimmäinen, joka retkahtaa…ja yrittää uudestaan, toivottavasti jotain oppineena.

7

Tuleeko helpotusta i k i n ä

:open_mouth: :open_mouth: :open_mouth:
:question: :question:
:neutral_face:

8

Moro kaikille,
Olen aikoinaan junnuna nappaillut silloin tällöin bentsoja, mutta silloin ei ollut mitään ongelmia koska käyttö oli niin vähäistä.Monia vuosia myöhemmin (noin 2v.sitten) alkoi tulemaan joka suunnasta vastaan näitä ulkomaalaisia ja “itse kyhättyjä” bentsoja.Alkuun tuli pitkä siivu syötyä mm. Alpratsolaami lappuja ja sen jälkeen Rivoja ja nyt viimeisempänä Ksaloleita. Koskaan en ole käyttänyt näitä isoja määriä,mutta käyttö on ollut päivittäistä.Lisäksi syömistäni beneistä ei nyt ole tietääkseni ihan faktaa,että ovat sisältäneet pelkästään tai ylipäätänsä sitä mitä luvataan. Jokatapauksessa kun olen koittanut niitä lopettaa,niin on pukannut aivan järjettömät olot.Koskaan en ole kestänyt 4pv pitempään,koska niissä oloissa en ole mitenkään pystynyt suoriutumaan töistä yms.Mm.epätodellinen olo, ahdistus, kuvotus,sähköiskut,unettomuus.
Pari viikkoa sitten tutkin nettiä,että mikä auttaisi oireisiin niin löysin vakuuttavia tutkimuksia pregabaliinista viekkareihin.Hommasin 30x300mg lyrikaa ja aloin niitä ottamaan pikku hiljaa annosta nostaen ja täytyy kyllä sanoa,että nyt viikon kokeilulla nämä toimii todella hyvin.Olen siis viikko sitten ottanut viimeksi bentsoa ja eipä ole ollut juuri ongelmia ja lyrika annos on tällä hetkellä 300mg päivä jaettuna kahteen annokseen.Eilen alkoi hiukan pukkaa epätodellisuus läpi,mutta se korjaantui 100% 1/4 palalla 200mg tramalista.
Tiedostan että lyrika koukuttaa myös,mutta meinaan käyttää sitä max kk ja välillä taukoa pitämällä tunnustelen miten bentso reflat voi.
En väitä että tämä kaikille toimisi,mutta jos on mahdollista niin suosittelen kokeilemaan.
Bentsoihin en kyllä enään pala ja se on varma!

9

Tervetuloa blaum kirjoittelemaan. Kovasti olet päättänyt olla ilman bentsoja, hyvä niin. Hyvä sekin, että tiedostat Lyrican riskit korvaajana. Miten ajattelit sen kk hoitaa itseäsi noilla, tarkoitan lähinnä sitä, että loppuvaiheessa annostuksen lasku?

10

Moro kaikille,

3viikkoa ilman bentson bentsoa :slight_smile: Tosiaan lyrikalla ollaan menty tämä aika ja alussa nostin pikku hiljaa päiväannoksen 300mg ja nyt viime päivät olen tiputellut sitä hiljalleen alaspäin.Noin viikkoon ei ole pukannut läpi yhtäään oloja bentsoista ja lyrikastakin on tullut pidettyä parin päivän taukoja.En ole tarkalleen perehtynyt miten pian lyrikasta tulee vieroitusoireita vikan napin jälkeen,mutta en kyllä usko että tässä kolmessa viikossa olisin edes fyysistä riippuvuutta hankkinut.Henkistä riippuvuutta en näihin ainakaan onnistu saamaan koska minulle lyrica ei anna minkäänlaisia oloja mistä nauttisin missään määrin.Itseasiassa en ole ekojen päivien jälkeen huomannut edes koko lääkkeen vaikutusta muuten kuin peittämällä bentsojen oireet. Tämä nyt taas saattaa kuulostaa joillekkin hölmöltä,mutta olen varautunut vielä lyrican pois jätön jälkeisille päiville pieneen määrään gammaa. Minun kuositus ajat ovat menneet ajat sitten ,joten millään näillä aineilla (bentsot,lyricat ja gammalla) ei ole ollut tarkoitus päihdyttää vaan korjata tyhmyyttäni aiheuttamaa riippuvuutta bentsoihin. Viimeiseen vuoteen en ole ottanut kertaakaan bentsoa päihdytys mielessä vaan sivuuttaakseni niiden aiheuttamat kurjat olot.

Niin ja pari päivää sitte luovutin vikat bentsot kaverille, joita olin pitänyt kaapissa turvana.

Näyttäisi siltä että olen pääsemässä melko helpolla.thank god

11

Hei!
Niin, toki kuulostaa hieman kyseenalaiselta, että varasit tuota gammaa. Oletko nyt putsina kuitenkin kaikesta? Miten etenet tästä?

12

Hyvinhän tässä on mennyt.lyrikan käyttöä oli ilmeisesti kuitenkin sen verran lyhyt aika,että tiputin annoksen 300mg nolliin noin viikossa ilman ongelmia.Eka yö meni ok ,mutta tokana yönä nukkuminen oli hankalaa.Juuri tätä varten gamma oli varattu.Gbh kuitenkin kutittelee samoja osia aivoissa kun lyrica ja bentsot.Nyt viikonlopun nukautin itseni gammalla ja tästä eteenpäin pysyy ainoastaan kukka mukana.Kukkaa ei ole tarve/tarkoitus lopettaa koska siitä on aina ollut minulle vain hyötyä.
Tällä hetkellä sanoisin,että tää oli 100% onnistunut vieroitus ilman tuskia. Katsotaan nyt vielä seutaavat viikot mitä ne tuo tullessaan ja juhlitaan sitten vasta.

13

No hyvä, että meni kivuttomasti, kuten kirjoitit, niin ei vielä juhlita asiaa. Nyt on mennyt viikko, onko ollut vääntöjä?

14

Moi,eipä ole ollut minkäänlaisia merkittäviä vääntöjä.Olo o ollut muuten tosi hyvä,mutta toisinaan huomaa että hermot meinaa mennä liian helposti.Kai sitä on ennen ollut aina sen verran turruksissa,ettei ihan pienestä hetkahtanut.Onneksi on sen verran malttia,ettei ole tarvinnut muille kiukkua näyttää vaan osannut pitää sisällään.

Eniten tässä kummastuttaa että miten sitä onkaan toipunut näin nopeasti noinkin pitkästä säännöllisestä bentsojen käytöstä.Sen tiedän että tuo Lyrica ainakin tehoaa todella hyvin oloihin,mutta ettei niiden lopetuksen jälkeen bentso oireet enään tullut takas. Lukemani perusteella olin varautunut erittäin pitkiin oloihin.

15

Tunteet. Niin, niitä huomaat, että nousee eri tavalla pintaan, kun bentsot eivät ole niitä tulpaamassa. Päihdekäytön lopettamisen jälkeen tulee tunteita pintaan ihan eri tavalla kun päihdekäytön aikana. Sitä alkaa uudelleen tutustua itsensä.

No onneksi ei ole ollut pahempia oireita lopettamisesta. Pidä itsestäsi huolta siten, että et ala uudelleen käyttämään?

16

Kiitti Tuomo,

Eipä tässä tarvitse sitä miettiä,että jatkaisi vielä uudestaan bentsojen kanssa. Kyllä se on nyt opittu,että niitä on aivan turha käyttää jos ei ole ihan oikea tarve. Tässä on kuitenkin niin pitkään syöty niitä vain ja ainoastaan paskan olon poissa pitämisen takia. Nyt kun sitä paskaa oloa ei ole,niin en keksi syytä heittää sitä nappia suuhun.

Kaikille samanlsisessa tilanteessa oleville muistutuksena, että lopettaminen saattaa olla helpompaakin kun mitä sitä kuvitteleekaan.Halu lopettaa + sopiva lääkitys tueksi , niin saattaa jopa mennä yllättävänkin hyvin.

Tsemiä!

17

Kiitos kommenteista ja muiden kannustamisesta. Juu, kyllä se oma halu lopettaa on se kulmakivi. Voimavaroja löytyy yllättävän paljon meistä, kun on asia jota oikein haluaa.

18

Minä oon syöny bentsoja lääkkeeksi 2005 alkaen, ja nyt jokunen vuosi niitä on tiputettu 1 vuodessa, alussa muutama lähti nopeemmin, Minä en halua eroon bentsoista, koska ne on ainoot lääkkeet joilla nukun. mut lääkärit haluaa että niitä vähennetään, tarkoitus ei ole purkaa kokonaan pois. Mut millä nukkua? azonaa oon kahteen otteeseen pyytäny, enkä saanu nyt sanottiin että tarvisi olla seuranassa tai osastolla ja muokattais koko lääkitystä, siihen en suostu, siis mulla on 20 lääkettä mtongelmiin aloitettu kotona, mikä vittu niitä ny vaivaa et tarvis osastolle mennä :imp:

19

Eerika on asian ytimessä. juuri tuon takia olen lähestulkoon aina ostanut itse omat lääkkeeni kadulta. saa juuri sitä, mitä kokee tarvitsevansa ja juuri niin paljon, kun kokee tarvitsevansa. mutta mun kohdalla nuo on kyllä menneet aina ojasta allikkoon. nyt viimeksi käytin vähän kaikenlaisia opiaatteja n. pari vuotta ja olin aika pitkään pohtinut ja valmistellut lopetusta. olin päättänyt lopettaa juurikin lyrikalla ja eihän siitä mitään tullut. opareflat oli niin messevät, että piti ottaa n. gramman verran päivässä lyrikaa. eipä sitä tarttenut paria viikkoa enenpää ottaa, kun jo huomasi olevansa aika koukussa. tai en edes oikeestaan ihan tarkakalleen muista, että kauanko sitä käytin. mut opiaatteja käytin n. pari vuotta aikalailla täyspäiväsesti ja ihan viimiset viikot vain pelkkää tramalia, kun ajattelin, että se on ehkä helpoiten lopetettavissa tuon lyrikan avulla. mut lyrikan käyttö vähän venähti, tai aikastu tai vähän molempia. oisko kuukauden päivät arviolta sitä mennyt ja aika isoilla annoksilla. nyt kärsin sitten oparefloista ja lyrmyrefloista. tonna saunan puolelle kirjottelin vähän kattavamminkin tossa joitain päivä aikasemmin. yhtä helvettiä kyllä ollut nämä reilut kaks viikkoa. ei niinku tunnu ihan hirveesti mitään helpotusta tässä ajassa. ja siitä syytän lyrikaa. tai sen liian isoo annosta. joitain pentsojakin kyllä, mutta niin harvakseltaan, ettei niistä ole kyse. varsinkaan, kun ei ne auta mitään. tein testit ja otin yhtenä päivänä vähän pentsoja. ei mitään apua. toisena päivänä pienen määrän lyrikaa. auttoi jossain määrin. kolmantena päivänä pikkasen supua ja auttoi kaikista eniten. eli varmaan on edelleen supu ja lyrika reflat päällä nyt kolmatta/neljättä viikoa. tai mitä nyt onkaan, en enää edes muista. unettomuus vie muistin ja päivät menee ihan sekasin. kun nukkuu vain 2 tuntia vuorokaudessa, niin ei sitä oikein huomaa, että missä kohtaa päivä vaihtuu toiseen.

omakohtaset kokemukset lyrikasta on, että jos ei ole mitään toleja, niin se kyllä toimii ja auttaa, kunhan sitä käyttää pieniä määriä, tyyliin alle 300mg/päivä. ja lyhyitä aikoja. korkeintaan sen pari viikkoa. mulla meni reilua grammaa päivässä ja sen, mitä muistan, niin ainakin pari viikkoa. luultavasti kolmekkin, tai enemmänkin. alotan aina heti reilulla annoksella, kun jotenkin siihenkin tuntuu kehittyvän jonkinmoinen kestotoleranssi, kuten pentsoihinkin mulla. itte en tuota lyrmyä suosittele sen kummemmin. jos olisin tuosta lakasta, tai gammasta tiennyt tarkemmin. tai sanotaanko, että jos olisi ollut omakohtasia kokemuksia unentuojana, niin olisin varmaan sitäkin käyttänyt. mutta, kun ei ole, niin en viittii yhtään uutta potentiaalista riippuvuttaa ittelleni hankkia. :unamused:

20

niin ja kaks kertaa olen lopettanut pentsot myös seinään. yhtä helvettiähän se on, heti, kun ekat reflat vaan alkaa ilmaantuun. noi rillut juurikin sen verran pitkävaikutteisia, että ei tartte edes kovin kauaa kiskoa, kunhan annos on kohdillaan, niin tulee tuplana ne reflat. ja nuo pentsoreflat onkin olleet oikeestaan olleet ainoot, mitkä on käyneet psyykkeen päälle. kaikki opareflat kyllä kestää siinämielessä hyvin, ettei ne käy mulla oikeestaan ollenkaan psyykkeen päälle. eikä lyrikatkaan käy. mut noi fyysiset reflat on lyrikoissa mielestäni vielä pykälää pahemmat, mitä bentsoissa. ja niitä fyysisiä en meinaa jaksaa kovin montaa viikkoa, kun ei vaan voi syödä, eikä kyllä nukkuakkaan, eikä oikein mitään muutakaan. ihan perseestä suoraan sanottuna. toisaalta itte olen omat soppani aina keittänyt, niin itte ne sopat myös olen syönytkin… :unamused: just nyt vaan tuntuu olevan aikamoista nuoralla tanssimista, kun tuntuu kestävän ikuisuuden ja pukkaa useempaa reflaa yhtäaikaa.