Bentsoja ahdistukseen/bentsoista ahdistusta

Mitä mieltä olette tästä ilmiöstä mikä ilmeisesti on olemassa. Siis, että ensin syödään bentsoja esim.2-5vuotta ahdistukseen, auttaa mutta tietysti usein tehot laskevat. Sitten ahdistus tulee todella kovana takaisin, johtuen ns.“paradoksaalisesta” ilmiöstä. Eli syödään bentsoja ahdistukseen mutta myöhemmin menee tehot ja nyt sitten itse ne bentsot aiheuttavat ahdistusta?

Tästä olen lääkäreideni ja läheisteni kanssa vääntänyt kättä, mikä on totta ja mikä ei, siis omalla kohdallani.

Tilanne oli 2.5 vuotta se, että söin Tenoxia 40mg/pv+Opamoxia 30mg päivä. Auttoi aluksi hyvin mutta sitten ahdistus tuntui kolminkertaistuvan, marssin yksityiselle ja nyt sitten Opamoxia menee neljäkertaa enemmän+tenox+rivatril.

Oireina minulla oli:

-Voimakas ahdistuneisuus (invalidisoiva)/(itsetuhoiset ajatukset)
-Henkilön on vaikea kontrolloida huoltaan (ansassa olemisen tunne)
-Levottomuus ja hermostuneisuus
-Uupuminen herkästi
-Ärsyyntyneisyys
-Lihasjännitys (täydellinen kyvyttömyys rentoutua)
-Unihäiriöt (vaikeudet nukahtaa tai pysyä unessa, levoton epätyydyttävä uni)
-Keskittymisvaikeudet tai “mielen tyhjeneminen”
-Ahdistuneisuus, huoli tai fyysiset oireet aiheuttivat minulla huomattavaa kyvyttömyyttä sosiaalisilla, ammatillisilla tai muilla tärkeillä toimintoalueilla
-Autonomisen kiihotustilan oireet, sydämentykytys tai tunne, että sydän hakkaa, tai kohonnut pulssi, hikoilu, vapina, suun kuivuminen, joka ei johdu nestehukasta tai lääkityksestä
-Rinnan ja vatsan alueen oireet, hengitysvaikeudet, tukehtumisen tunne, rintakipu tai epämiellyttävä tunne rinnassa, pahoinvointi tai vatsakipu (esim. vatsanväänteet)
-Psyykkiset oireet, pyörryttävä, huimaava, sekava tai horjuva olotila, tunne siitä, että ympäristö on epätodellinen (derealisaatio) tai että itse on kuin jossain kaukaisuudessa tai “poissa tästä maailmasta” (depersonalisaatio), pelko itsehallinnan menettämisestä, sekoamisesta tai tajunnan menettämisestä
-Kuumat aallot tai vilunväristykset, ihon puutuminen tai pistely/kosketusherkkyys
-Nielemisvaikeudet tai palan tunne kurkussa (totaalinen ruokahaluttomuus)
-Korostuneet reaktiot yllättävissä tilanteissa tai herkkyys pelästyä

Nämä oireeni poistuivat täydellisesti uuden lääkityksen myötä. Diagnoosini on vakava yleistynyt ahdistuneisuushäiriö (diagnoosin tehnyt kolme eri lääkäriä, mutta maininneet myös tästä toisesta mahdollisuudesta). Mutta mitä jos diagnoosi onkin väärä, voiko se olla? Jos kysymyksessä onkin tämä “paradoksaalinen ilmiö” ja olen 2-3v päästä samoissa ahdistustiloissa kuin aikaisemmin.

Mäkin syöny bentsoja n.2,5v.Toistaseks on auttanu ku vaihdan merkkiä 1-2 päivän välein(diapam,opamox,rivatril),voi
olla et kuvittelen sen auttavan mut annokset pysyny melkee hoitoannostasolla.Nyt ahdistaa(hehheh)se et mitäköhän
muuta vahinkoo niist voi ajan mittaa tulla ?Elinvaurioira ?Muisti kyl heikkenee ja tunteet latistuu mut se on pientä niistä
saadun avun rirnnalla.

Joo noi oireet on tuttujakin tutumpia. :frowning: Valitettavasti. Mulla todettiin vuonna2001 paniikihäiriö ja ahdistuneisuus johon määrättiin xanor 2mg x 3/vrk.
Se xanorhelvetti kesti aina vuoteen 2009 jolloin olin tilanteessa että olin kaikkien hoitokontaktien ulkopuolella,lukuunottamatta sitten yksityislekureita.
Vaihdoin käytännössä itse xanorit 10mg diapameihin. Nykytilanne se että voin olla 3vrk kin ilman pameja mutta ovesta en ulos pääse kun korkeintaan koiraa viemään.Eli sosiaaliset tilanteet,tutut ja tuntemattomat ihmiset niiden näkeminen tai se että ne näkee havaitsee mut on aivan sietämättömiä.
Ja nyt ois alkamassa sitten a-klinikan benzo alasajo jotta mahdollisuuteni päästä suboxone hoitoon metadonin sijaan kasvaisi…Pelottaa aivan järjettömästi.Plus ahdistaa masentaa ja kaikenlaisia kauhukuvia tulvii mielessä… :frowning: Vaikea kuvitella ns. normielämää kokonaan ilman benzoja niin mahtavaa kun se ajatuksena oliskin että pärjäisi ilman…
Tai pianhan on pärjättävä.
Olo on kun jonku halvauksen saaneella,kaikki elämisestä lähtien on opeteltava jotenki uudelleen. Kai…Ihmisten kohtaamiset,kanssakäymiset,sosiaalisuus, jne…

Tänä aamuna mietin taas tätä oletettua hypoteesia, siis “paradoksaalista ilmiötä” itseni kohdalla.

Ennen pienellä bentsomäärällä oloni oli kokoajan oireellinen (katso ylhäältä) ja bentsoviekkarit tuli kyllä 2-3vrk kuluttua tenoxista.
Mutta nyt kun tänään heräsin, niin olo oli täysin sama kuin silloin kun minulla oli tuo pienempi annostus. Nyt 2h kuluttua lääkkeiden otostani, ei minulla ole mitään oireita.

Tästä voisi hyvin päätellä, että minun kohdallani tuo “paradoksaalinen ilmiö” ei pidä paikkaansa. Koska ennen pienemmälä bentso annostuksella minulla oli kokoajan paska olo. Aamulla, illalla, yöllä ja myös lääkkeiden oton jälkeen. Olisihan sen pitänyt edes piirun verran korjaantua niillä betsoilla, mutta ei.

Olen tullut siihen lopputulokseen tällä hetkellä, että minulla tosiaan on vakava yleistynyt ahdistuneisuushäiriö ja koin oireita siksi, koska lääkitykseni yksinkertaisesti oli aivan liian alhainen. (huomatuksena muuten, että olen kokeillut 7 eri mielialalääkettä ahdistukseen, ketipinoria ja busbar/anksilon valmistetta. Mistään ei ollut apua)

Toisille voi olla liian alhainen annostus toisia voi pierettää, mutta kukasta oon varma et lääkettä isompi asia kyseessä ei huhhuh bluemystic ja niin mystistä.

Mulla oli ensin oxamin (sama kuin opamox) 3x15mg päivässä annostuksella kuukauden ja eihän se mitään auttanu, sitten lataamo reissun jälkeen 3x1mg temesta ja ne jeesi peräti 3kk, sen jälkeen rivatril 1-3x0.5mg päivässä ja olen aika hyvin tullut jo vuoden toimeen. Kärsin vaikeasta unettomuudesta, mielettömästä ahdistuksesta ja vähän ennen lataamo reissua tuli jo harhaisia ajatuksiakin.

Koko lääkitykseni:
Rivatril 0.5mg 1-3x päivässä
Mirtatsapiini 15mg iltaisin
Ketipinor 100-200mg iltaisin

Koukussa olen lähinnä ketipinoriin, koska ilman sitä en saa unta. Rivoista pystyn pitämään välipäiviäkin. Mirtasapiini unta tukevana ja mielialaa parantavana. Rivat ja ketipinor on ollut todella hyvä apu, mutta tuosta mirtatsapiinista en ole varma. En ole vuoden bentsokäytön jälkeen ainakaan pahassa koukussa ja teho ei ole rivoihin vaihdon jälkeen enää heikentynyt.

Mulla nostettiin citalopramin annostus 30mg → 40mg jatkuvan ahdistuksen ja paniikin takia. oli ollut pitkään siis tuo 30mg. noh nostosta seurasi muutaman päivän kuluttua ne veemäiset haittavaikutukset, lisääntynyt ahdistuneisuus, hikoilu, kuolemanpelko, oksettava olo, vatsa sekaisin, paska olo, väsymys jne. kaikke veemäistä. noston yhteydessä vaihdettiin myös 5mg pamit 15mg opamoxeihin pidemmän vaikutuksen takia mutta tuntuu että ei noista opamoxeista ole tehoa ja niitäkin joutunut ottamaan enemmän kuin on määrätty, loppujen lopuksi niistäkin tulee vaan väsynyt ja saamaton olo eikä olo pahemmin kohene. pitänee huomenna lekurista kysyä jtn mikä olisi kanssa pitkävaikutteisempaa mutta enemmän piristävää, vaikkapa 0,5mg rivatrilleja. sais edes jotenkin pysyttyä kasassa eikä olisi niin paska olo koko ajan noiden sivuoireiden takia! ja b-vitamiinit ja maitohappobakteeri kapselit kävin tänään hakemassa jos niistäkin sais edes vähän jeesiä!

Itselle on ainakin auttanut 2 ja 1/2 vuotta putkeen ilman nostoja 4mg rivatrilia päivässä, eli aamulla 2mg ja illalla sama. Jos noita rouskii 10mg tai vaikka enemmän niin piristyy entistä enemmän, ei ainakaan väsytä enempää. tosin taasen tolettomalla esim vaimoni söi 1/4 osan koska oli niin iso lihasjumi eikä saanut nukuttua, niin auttoi molempiin ja nukahtikin puolituntia tuon 1/4 osan eli 0.5mg:n jälkeen.

Mä en varsinaisesti uskalla ottaa kantaa tuohon paradoksaaliseen ahdistukseen, kun en aiheeseen ole juuri perehtynyt, mutta omalta kohdalta voisin sanoa, että kyse taitaa todellakin olla enemmän siitä toleranssin noususta, jolloin vieroitusoireita toki alkaa tulla sitten kun annosta yrittää laskea. Ja toleranssihan noihin nousee, jos ei pidä tarkoin varaansa ja etenkin, jos on muuta päihteiden käyttöä ohessa. Kyllä mulla ainakin benzot aina auttaa ahdistukseen, mutta olennaista on se annostus. Jos olen päästänyt tolet kasvamaan, niin kyllä mulla silloinkin pieni määrä riittää oloa helpottamaan, mutta ei mitenkään olennaisesti.

Rivatril on kyllä pitkävaikutteisuutensa vuoksi hyvä, koska voi pitää niitä välipäiviä ja näin mä ainakin kykenen jotenkin hallitsemaan määrien kasvua, mutta Rivatriliin voi todellakin olla pahasti koukussa, vaikka pari-kolme päivää pärjäisikin ilman niitä.

Edit: Addie, etkös sinä syö noita Rivoja lähinnä lihaksia relaksoimaan? Vai olenko ymmärtänyt nyt taas ihan väärin Riva-päissäni :laughing: ? Rivatrilia, tuota epilepsialääkettä, kun käytetään niin moneen vaivaan. Toleranssihan nousee toki herkemmin mun kaltaisellani, joka sen ahdistuksen(mihin nuo siis mulle on määrätty) lisäksi lääkitsee niillä milloin mitäkin krapuloitaan, laskujaan jne., mutta olen kuullut kyllä monien sellaisten suusta, joilla muuta päihdeongelmaa ei ole, että ei ole ollut mitään tarvetta Rivatril-annostuksen nostoon, vaikka vuosia ovat syöneet ja hyvin kuulemma toimii edelleen :confused: .

Nyt jälkikäteen täytyy sanoa, että paras ratkaisu oli vierottautua kaikista beneistä.
Loppui nimittäin kaikki kummalliset oireet…

Mutta miten helvetissä esim. työssä käyvä yksinhuoltaja, sydämmen ohitusleikkauksen läpikäynyt tai pitkäaikaisesta masennuksesta kärsivä pystyy lopettaan isot vuosia käytetyt bentsoannostukset?
Kuinkahan vittumaiseen tilanteeseen jotkut joutuvat kun ne e-reseptit tulevat myös yksityisille käyttöön?

^ Niin, onhan se mielessä usein, että kunpa niistä joskus eroon pääsisi. Se epätoivoinen riippuvuus kasvavine toleransseineen ja yrityksine hallita annoksiaan siinä lähinnä häiritsee.

Mutta, mutta… Eipä ne mun ahdistukset taitaisi mihinkään kadota, vaikka onnistuisinkin itseni benzoista kokonaan vieroittamaan. Toki benzoilla on nykyään oma osuutensa siinä ahdistuksessa(nuo yllämainitut jutut), mutta olen ollut äärimmäisen ahdistunut jo ihan nuoresta tytöstä tai oikeastaan ihan lapsuudesta lähtien ennen kun benzot vielä mitenkään elämääni kuuluivat ja kyllä mä koen niistä olevan suurta apua ahdistukseeni tänäkin päivänä. Ongelmia tuottaa se muiden päihteiden käyttö, joka tietysti edesauttaa siinä, että annoksia pitää lisätä, kun on milloin mitäkin krapulaa ja kitkua. Vielä ei ole mennyt kuitenkaan tarpeeksi hyvin jakeluun, että sille muulle päihteilylle pitäisi jotain ihan tosissaan tehdä, enkä tiedä meneekö koskaan. Muiden päihteiden käytöllä kun yritän myös tätä todellisuutta paeta ja kyllä, myös kontrolloida benzojen käyttöäni. Siinä vasta paradoksi.

Winston, juu mulla oli ennen Xanorit + Sirdaludit, mutta vaihdoin rivatriliin ja poistin samalla tuon sirdan. Ja ahdistukseen yms myös menee tuo rivatril ja samalla lihaksia rentouttamaan. Masareille sanoin heihei melkein 3 vuotta sitten? pari vuotta niitä tulikin rouhittua, mutta masennus pysynyt aika samana, tai oikeastaan lievitti melkoisesti ja ajatus yms toimi paremmin kun lopetin Efexorin (annostus 225mg) käytön, pirulliset viekkarit noin kk verran, mutta sen jälkeen olo koheni ja koin taas tuntevani asioita, sitä ennen en oikein osannut iloita enkä surra asioita, tosin en vieläkään osaa kunnolla sitä, tai ainakaan näyttää, mutta se kuuluu persoonaani.

^ Offia tulee! Pois alta!

Se Efexor on kyllä ihan paska lääke. Pienet annokset ei sano yhtään mitään mulla ja isommista annoksista lähtee sellainen mania ja unettomuus päälle, että sitä en flippaamatta kestänyt. Ja jos en nukkunut, niin eipä makuukammarissa sitten kyllä mitään muutakaan tapahtunut. Ei vain olisi vähempää voinut kiinnostaa. Sama juttu oli isännällä, kun söi joskus vähän aikaa Efexoria. Kyllä oli silloinkin suhde aika platoninen. Viekkarit on kanssa tuosta kivat, juupa juu. Huimaus, hikoilu, tunto- ja näköhäiriöt ja pahimpina ne helvetilliset sähköiskut heti kun vähänkin silmiään liikuttaa. Eiköhän kaikki Efexorin lopettaneet nuo tiedä. Noh, benzoilla niistäkin taas selvittiin :laughing: .

Joskus toimi ihan hyvin sekä depikseen että unettomuuteen kombo: venlafaksiini+mirtatsapiini, molemmat siis pienillä annoksilla, mutta eihän sitä mirtatsapiinia voinut pitkään syödä, kun söin sitten melkein kaiken muunkin, mitä eteen sattui ja turposin hetkessä sellaiseksi sinivalaaksi, etten meinannut ovesta mahtua ulos. Taisi kerrankin tämän talouden ruokalasku olla suurempi kuin bisselasku :laughing: . Onneksi niistä kiloista pääsi melko nopeasti eroon, kun oli vain lopettanut lääkityksen. Mirtatsapiini on paljon pahempi lihottaja kuin leptit IMO.