Olen seurustellut avomieheni kanssa pian 2 vuotta kunnes eilen sain selville, että hänellä on velkaa monista eri pikavippifirmoista. Hän oli veloissa jo silloin kun aloimme seurustella, mutta ei halunnut kertoa minulle mitään ettei juttu kaadu siihen. Velkaa on n. 5000e, ja hän on yrittänyt selvitä niistä yksin. Viime vuoden lopulla velkaa oli enää 800 euroa, mutta pakollisten kulujen vuoksi velkaa oli pakko kuulemma ottaa lisää. Jos olisin asiasta tiennyt silloin, olisin voinut auttaa. Enää en voi, ei minulla ole tuollaisia rahoja eikä hän halua että osallistun velkojen maksuun. Järkyttävää, että n. 4 kuukaudessa velkaa on tullut lisää yli 4000e?! Omien sanojensa mukaan hän on päässyt riippuvuudesta eroon eikä halua enää pelata, ja myönsi itse että on ollut riippuvainen. Mietin kuitenkin, että hän on pelannut myös tänä vuonna isoja summia, koska ei vippejä olisi muuten noin paljoa. Luottotiedot hänellä on kuitenkin kunnossa, koska hän on ottanut aina uuden vipin, jonka on käyttänyt toisen vipin maksuun… kierre on valmis.
Mitä ihmettä tässä voi tehdä. Tuntuu, että en tunne koko ihmistä enää, ja että koko suhteelta lähti pohja alta. Luotin häneen 100% kaikessa, tuntuu niin petetyltä. Tavallaan ymmärrän kuitenkin, miten vaikeaa kertominen olisi ollut ja hän sanoi itse, että ei tiedä olisiko pystynyt kertomaan, ellen olisi saanut itse selville asioita. Mies oli todella helpottunut kun sai kerrottua koko jutun eikä tarvitse enää salailla. Hän ei ole kertonut asiasta kenellekään koko aikana, koska häpeää sitä niin paljon.
Saimme asioita kuitenkin selvitettyä niin, että hän ottaa nyt pankista lainan, jolla maksaa kaikki vipit pois jotta pääsee eroon niistä firmoista. Sitten lainaa lyhennetään kuukaudessa niin paljon kuin mahdollista. Hän sanoin myös, että avaa uuden tilin jolle palkka tulee (on siis vakituisessa työssä), ja minulla on tunnukset tilille. Tuntuu kuitenkin todella ahdistavalta “kytätä” aikuisen ihmisen tekemisiä ja rahankäyttöä. En ole äiti. Pelkään kuitenkin luottaa häneen aivan täysin, joten voi olla että käyn tiliä silloin tällöin katsomassa. En tiedä miten saan luottamuksen takaisin. Mies kuitenkin sanoi, että hän haluaa olla luottamuksen arvoinen, mutta voiko pelkällä tahdonvoimalla selvitä? Itse hän on sitä mieltä, että pelaaminen ei enää ole ongelma, eikä hänen tarvitsisi käydä missään juttelemassa asiasta. Minä kuitenkin haluaisin mennä juttelemaan ja saada uusia näkökulmia asiaan.
Tänään kun jäin yksin kotiin, ahdistus purkautui ihan järkyttävällä voimalla. En voinut muuta kuin itkeä, enkä uskonut että minulle voi käydä näin. Mieleen tuli lapsuudesta muistot, kuinka “vahdin” äitiäni, että hän ei voisi juoda. Nyt on ikäänkuin sama juttu. En tiedä miten paljon minun pitää varoa sanojani tai tekojani, ettei omalla toiminnallani olisi minkäänlaista negatiivista vaikutusta mieheen. En tiedä jaksanko olla varpaillani. Rakastan miestä ihan kauhean paljon, ja hän rakastaa minua. Haluaisin jatkaa hänen kanssaan, ja suunnittelimme mitä kaikkea voimme tehdä tulevaisuudessa kun laina on maksettu. Haluaisin toteuttaa ne suunnitelmat juuri hänen kanssaan, mutta pelkään, että jos satutankin itseäni.
Netissä sitä pääsee humahtamaan nettimaailmaan jossa kukaan ei toru tai sääli tai opasta, sitä vaan pelailee hauskoja mukavia pelejä.
. Laina-asiatkin ovat vetämässä, ja ensi viikon aikana pitäisi tulla päätös.