Aika hienosti tiivistyi tuossa alkoholistin sielunmaisema. Jännästi edelleen glorifioit täysin käsistäsi lähtenyttä dokaamista jollain machismo-“heikoilla on darra, meitsi se vaan dokaa lisää” -läpilläsi, vaikka joudut turvautumaan katkon puoleen jotta saat putkesi poikki. Any way, toivotan onnea ja menestystä.
Grippeliini edelleen vaan jaksaa angstata. 
Minulla on sinulle pieni salaisuus jaettavana, tulehan oikein lähelle, niin kuiskaan sen korvaasi.
[size=50]Ryyppääminen on hauskaa. Se joka toista väittää on ainoastaan harjoituksen puutteessa.[/size]
Korkinkadottaja, moi! Toivottavasti löydät toimivan ratkaisun, ja hyvän lääkärin. Eikä kaikilla oo krapulaa, jos toi päänsärky-oksentelu siksi katsotaan… Itellä on paniikkikohtauksia ja jotai sätkyi, mut ikinä ei kramppeja. Ei sillon kyllä lähetä mihinkään kaupoille lisää hakemaan yms. Lähimmälle a-klinikalle en mene,koska lääkintä on siellä keskittynyt huumeenkäyttäjien korvaushoitoon, muille on tarjolla vaan keskustelua… voin soittaa omille kavereille, ja lässyttää ilman matkakuluja.Ja lisäksi yksi hörhö yritti rapussa kiristää/varastaa multa huntin klinikan rapussa, niin ei pal kiinnosta tavata vieraita häliseviä ihmisiä, sama katkolla. Sinne pääsee kyllä niiden 450 kertaa olleiden kanssa kalkkitablettia ja pinaattipilleriä syömään.Mut näin meillä, kaikkialla ei ole samoin, ja mä en lähe mihinkään ainoana motivaationa se, että jääkaappi on tyhjä. Olen ilonen selvistä päivistä, sillon kun ne on kivoja, on niitä kyl huonojakin.Surullinen olen, jos tulee otettua, kun on toi mahahaava ja maksa vaurioituu ja kuitenkin haluaa elää, kaikesta huolimatta ja nauttia elämästä. Tapasin sairaalassa ihanan lääkärin, joka kohteli kuin ihmistä, eikä mussuttanut alkoholista tms. mitään ja otti paljon kokeita, kysyi vielä kaiken muun hyvän lisäksi, että haluatko sinne mennä osastolle, jos et uskalla olla yksin kotona tms. Että haluanko oikein? Enkä hullu menny, kun oli vuokrat ym sovittava ja sotkut selvittävänä. Mutta seuraavaksi menen, jos vaan ikinä enää kysyvät minua normi-osastolle. Toinen hyvä mulle on ollut sosiaalihoitaja, vaikkei se mulle rahaa anna, voin sanoa reilusti miten asiat on eikä leviä. Koita jaksaa! Ja paljon tsemppiä. Ja ei mielellään stressiä, mutta kun ei olla pumpulitehtailijan lapsia… 
Ps. Pakko on vielä pistää, etten mäkään niiiin pyhäisä ole, etteikö mitään varuiksi olisi. Ostan niin paljon, ettei vaan joudu lähtemään sinne kaupoille paniikissa. Olen laskenut paljon saa mennä valkkaria, ja loput jemmaan. Unettomat yöt hoituu selkälääkkeiden relaksantilla, joka nukuttaa ja jossain tapauksessa jopa…hmm. Mieskaveri on onnenpotku silloin. 