Kiitos kaikille, hyviä kommentteja
Mikä se hoitomuoto voisi olla? Kyseessä siis akateemisesti koulutettu ihminen, joka päällisin puolin suorittaa elämäänsä hyvinkin mallikkaasti. Minnesota vaan on niin pirun kallis…
Kiitos kaikille, hyviä kommentteja
Mikä se hoitomuoto voisi olla? Kyseessä siis akateemisesti koulutettu ihminen, joka päällisin puolin suorittaa elämäänsä hyvinkin mallikkaasti. Minnesota vaan on niin pirun kallis…
Työssäkäyvä alkoholisti juo vuodessa sen, mitä Minnesota maksaa. Siihen ymmärtääkseni saa myös maksuaikaa. Toki työssä ei pääse käymään perushoidon aikana, mutta sairauspäivärahaa saa. Ovatpa jotkut työnantajatkin hoidon kustantaneet.
Eihän mihinkään hoitoon kannata ilman omaa motivaatiota mennä, halu hakea apua ongelmaan on lähtökohta. Voin kertoa, että ajatus loppuelämästä ilman viinaa saattaa pitkään olla todella ahdistava. Mutta sen ahdistuksen kanssa voi hoitoon mennä,siihenkin voi saada apua.
Kertomasi perusteella olet tehnyt oikein. Juuri enempään ei alkoholistin läheinen pysty, ketään ei saa väkisin lopettamaan juomista.
Kävin itse Avominnessä työn ohella 2 tapaamista vìikossa alkuun. Sillä se lähti. Toinen vastaava on Selvä Elämä. Googlaa minnesota avohoito.
Minullakin oli pari kierrepalloa, ennen kuin nyttemmin asiat hyvässä mallissa. Ainakin toistaiseksi.
Jos puoliso suostuu hoitoon, tuki on tosi hieno juttu. Minä en sitä hirveästi saanut kotoa. Olisi auttanut kyllä, mutta mitä voi vaatia, kun on itse pettänyt luottamuksen monesti.
Se raha on kuitenkin ratkaistavissa. Ei kannata jättää menemättä hoitoon. Ottaisin itse vaikka luottokorttivelkaa mieluummin, kuin jättäisin väliin.
Kaiken AO oli minulle kuten muillekin varmaan oma motivaatio. Minulta löytyy kaksi ketjua lopettajien puolelta. Toinen tältä kesältä, toinen kolmen vuoden takaa.
Työssäkäyvä, ulospäin hyvin pärjäävä olen minäkin. Niistä minun ketjuista voit saada realismia, ja miettiä miten suhtaudut.
Tsemppiä edelleen.
T. Puuhapete
Niinpä niin. Syy on aina muiden.
Kiitos todella paljon konkreettisista vinkeistä! Varmasti kyllä tuen, jos tuohon asti päästään. Tämän hetkinen meininki on todella raastavaa, ajaen minut ihan vainoharhaiseksi huolesta
Se voi onnistua, mutta luultavasti ei. Miehesi juominen kuulostaa sen verran raskaalta, että riippuvuuden taso on todennäköisesti jo hyvin suuri. Ja kun juominen on edennyt riittävän pitkälle, on täysraittius käytännössä ainoa vaihtoehto, koska sen ”yhden” juominen johtaa lähes varmasti entisenlaiseen juomiseen.
Se on hyvä, jos miehesi on halukas tapaamaan työterveyslääkäriä ja psykologia. Toisaalta kuulostaa vähän epäilyttävältä, että vain tietyn tahon tietynlainen apu kelpaa. Mitenköhän hänen oman motivaationsa laita on? Sehän on se isoin ja tärkein asia. Jos juoppo itse ei sydänjuuriaan myöten halua raitistua, niin ei sitä raitistumista sitten tapahdu vaikka kävisi missä hoidoissa tahansa. Toisaalta sellaistakin voi tapahtua, että jos vastahakoisestikin saa selvää aikaa millä tahansa keinolla, niin sitten alkaakin arvostamaan sitä parempaa oloa, ymmärtää oman riippuvuutensa, ja raittius alkaa kasvamaan sitä kautta.
Tiedät tämän varmasti jo, mutta sanon silti: Kaikkiin alkoholistin puheisiin pitää suhtautua suurella varauksella. Juopot usein ostavat aikaa juomiselleen esim. sillä, että käydään juttelemassa lääkärin tai hoitajan tms kanssa. Sitten puolisolle voi sanoa että hei, mähän yritin tehdä asialle jotain, eikä se auttanutkaan Alkoholistin mielenmaisema on täysin erilainen kuin tavallisen ihmisen. Riippuvuus menee kaiken muun edelle, myös perheen ja omien lasten hyvinvoinnin edelle. Sekin siinä on pirullista jos riippuvuus on edennyt pikkuhiljaa, että helposti käy niin että täysin haitallisista perheen sisäisistä toimintamalleista tuleekin kuin varkain normaaleja.
Se on hyvä että olet havahtunut tilanteeseen ja kirjoittelet tänne. Tässä nyt muut alkoholistit kommentoivat sinun juttuja ja avaavat sitä juopon sielunelämää, niin siitä voi olla sinulle isoakin hyötyä. Ja se oli ainoastaan hyvä asia että soitit ne poliisit.
Juuri tällä hetkellä tuntuu, että ilman painavaa apua miehellä on nyt vain paremmat mahdollisuudet juoda salassa, kun ei tarvitse autoiluja miettiä. Sanoi, että uusi työterveyden päihdeasioihin erikoistunut psykoterapeutti oli todella hyvä - oli tiukka, eikä lässytykset menneet yhtään läpi. Niin toivon, että todella kertoi terapeutille tämän rattijuopumuskeissin.
Tämä ryhmä on kyllä todella korvaamaton apu siinä, että saan tiettyä kylmäpäisyyttä, enkä liikoja elättele toiveita kaikkien miehen aaltoilujen mukaan. Tuen, kannustan, mutta en todellakaan usko 100% enää mitään. Raastavaa se kylläkin on. Alkoholistiin ei vain voi luottaa.
Juovaan alkoholistiin ei voi luottaa, mitä tulee alkoholin kuluttamiseen. Ei alkoholisti ja patologinen valehtelija kuitenkaan ole ihan yksi yhteen synonyymeja.
Miehesi kokeilee kohtuukäyttöä ja huomaa pian, että se menee vituralleen. Sitten hän juo itsensä hautaan, tai tulee järkiinsä.
Tsemppiä tjsp.
Jep, tässä jo kokeili kohtuukäyttöä, lopputuloksena toistuvat rattijuopumukset.
Niinpä, ei ehkä patologinen valehtelija. Saattaa oikeasti tarkoittaa sitä, mitä nyt sanoo - mutta tiedostaa nyt itsekin, että voi taas jossain kohtaa vain mystisesti löytää itsensä ojanpientareelta oksentamasta…
Terve
Selailin nettiä jä tuli tämä Juha Kemppisen blogi vastaan. Mitä ammattilaisen silmin käänteessä tapahtuu.
Kannattaa lukea myös Kemppisen blogista Alkoholismin vaiheet 1, 2 ja 3.
T. Puuhapete
Kiitos. Juuri nyt varovasti sanoisin, että tällainen prosessi on käynnissä - ammattilaisetkin havahtuivat tilanteeseen, ja apua vihdoin tarjotaan. Havahtuminen on tapahtunut miehellä itselläänkin. Ja samalla hän huomaa, että tästä kaikesta huolimatta ihmiset ympärillä eivät hylkää, kunhan haluaa ottaa apua vastaan
“Kriisi- ja tuskatilassa ollessaan samanaikaisesti alkoholistille todellisuuden ärsyke (mikä tahansa elämän poikkipuolinen ärsyke) sattuu mielen tiedostamattomiin kerroksiin ja ärsyttää esiin uhma- ja mahtailureaktiot”
^Tämän tunnistan itsekin. Olen itse ollut nyt yli neljä kuukautta kokonaan juomatta. Juuri puhuin tästä miehelle eilen, että aiemmin aamulla on voinut päättää, että tänään en ainakaan juo, mutta illalla sitten mikä tahansa triggeri (kuten: “jes, palaveri hoidettu”) on herättänyt no-aivan-sama-sehän-on-mun-oma-asia -fiiliksen. Eli uhma!
En itse ole ollut niin syvässä riippuvuudessa, mutta riippuvainen kuitenkin. En siis heilu sädekehä pään päällä täällä
Pisteet Kemppisen alkoholismin eri vaiheille täältäkin. Raadollisen herättävä, olematta holhoava ja yliampuva.
Tykkään myös katsella YouTubesta intervention-ohjelman pätkiä, erityisesti alkoholismia käsitteleviä. Näkee etanolin kauheuden pahimmillaan. Muutenkin tubessa paljon alkoholismia käsitteleviä dokkareita.
Osaako joku selittää, mihin se liittyy, että kun mies on nyt juomatta, hänellä on myös olematon ruokahalu… Esim. tänään ei ole syönyt mitään klo 16 mennessä, juonut vain kahvia
Vaikea sanoa tarkalleen mistä johtuu, mutta juomisen lopettamisesta voi ainakin omien kokemusteni perusteella kyllä tulla kaikenlaisia omituisia oireita ja olotiloja. Keväällä minulle kävi päinvastoin, eli kun olin pistänyt korkin kiinni aloin mättämään sokeria ja roskaruokaa oikeen urakalla.
En ehkä olisi huolissani jos se syömättömyys/vähäinen syöminen on vaan tilapäistä. Mutta pidemmän päälle terveellisestä ja riittävästä syömisestä on kyllä hyötyä lopettamisessa, kun se auttaa pitämään verensokeria tasaisena ja energiatasoa riittävänä. Nälkäkiukussa huonosti syöneenä saattaa alkaa helpommin juomaan.