Aloitin niin kuukausi sitten käyttämään Atomoksetiinia. Yllätyksenä huomasin että tämä lääke poisti lähes päivittäin ilmenevän tyhjän olon tunteen, sellaisen tunteeen että pakko päästä tästä tilasta nopeasti pois, josta yleensä repsahdin juomaan.
Minun suhteeni alkoholiin on aika sairas. Aloitan juomaan ja huomaan ahdistuksen helpottavan. Juon päiviä kunnes otan krapulan. Se tila on myös todella hyvä minulle. Seesteinen ja aivot ei käy turhilla kierroksilla. Loistava paketti tämä siis alkoholisoitua.
Onko jollain muulla vastaavia kokemuksia? Löysin redditistä ainakin vastaanlaisia kokemuksia, että en usko kokemukseni lääkkeen kanssa olevan täysin huttua tai plaseboa.
Todella mielenkiintoista! En ole kokeillut, enkä kuullut. Toivottavasti ihmisillä ois kokemuksia jaettavaksi tästä lääkkeestä. Tulethan kertomaan, miten jatkossakin menee.
Tulee ihan mieleen yksi sarja jossa oli lääkäri koukussa kokaiiniin ja löysi ihme lääkkeen jolla vieroitti itsensä. Lääkkeen nimi oli heroiini.
Addiktiosta toiseen, ei ole toimiva ratkaisu ja omasta kokemuksesta kerron, että kun aloin käyttämään amfetamiinia niin en tarvinnut alkoholia, mutta kun aikaa meni niin sitten käytettiin kumpaakin. Nämä adhd lääkkeet toimivat samaan tyyliin kuin amfetamiini.
Oireen hoito ei auta, pitää tarttua kiinni siihen syyhyn, että miksi käyttää päihteitä eli miksi pakenee omaa elämää ja vastuuta siitä + mahdollisesti muistakin elämistä kuten lapsista.
Minulla loppui päihteiden käyttö kuin seinään kun syy käyttää poistui. Sain syntini anteeksi ja vapauden syytöksistä sydämmessäni.
Nyt ymmärrän sanonnan, elämä on parasta huumetta, jolle nauroin monet naurut joskus.
Jos käyttää alkoholia itselääkintään, kuten meistä moni tekee, kyllähän sen tarve voi vähentyä, kun häiritseviin oireisiin löytyy toimiva keino. Oli niiden syy sitten masennus, ahdistus, nepsy-piirteet tai joku muu.
Suosittelen kokeilemaan, jos joku tunnistaa tuon tyhjän tunteen yhdistettynä sisäiseen levottomuuteen. Se saa helposti ottamaan hörpyn, joka nostaa dopamiinitasoa. Sitten tartteekin ne kuuluisat lukemattomat ryypyt lisää ylläpitämään tunnetta.
Täydellinen karkoittaja viinalle ei ole todellakaan kyseessä, mutta selvästi tehoaa tuohon yhteen vaaralliseen olotilaan-tunteeseen.
Selitettävissä tuo on hyvin, koska tuo lääkehän nostaa perusdopamiinitasoa. Sitä normaalia tasoa ei tartte viinalla hakea enää.
Allekirjoitan. Sain ADHD lääkkeet noin 12kk sitten ja olen 12kk aikana käyttänyt alkoholia 2 kertaa. Molemmilla kerroilla ihan reilulla kädellä, mutta seuraavana päivänä en ole juonut pisaraakaan.
Aiemmin, kun korkki aukesi se meni kiinni 4-7pv kuluttua ja aukesi taas 1-3vk sisällä.
Join tylsyyteen, levottomuuteen ja siihen etten saanut itseäni liikkeelle, kun mielessä oli samanaikaisesti miljoona ajatusta enkä osannut päättää minkä tekisin ensimmäisenä.
Alkoholia olen kuluttanut noin 20vuotta ja välillä itsetuhoisesti.
Tuttuja tunteita. Itselläni SSRI vei juomahalut. Neljä vuosikymmentä kaikkiaan tuli lotrattua, viime vuodet päivittäin ja paljon. Sallin mä vieläkin itselleni joskus pari lasia viiniä, yleensä hyvän ruoan kanssa, jos ei ole kaapissa alkoholitonta olutta tms.
Olen miettinyt, että mitäpä sitä jännittämään koko asiaa. Ihmisellä on luontainen halu päihtyä, vähän vastaava perustarve kuin seksiin. Jos sen kieltää itseltään, tekee enemmän mieli. Mutta kun sen sallii, vähempikin riittää - tai ei oikeastaan tarvitse lainkaan. Jotta tähän tilaan pääsee, pitää tosiaan olla dopamiinit, serotoniinit ja elämä muutenkin jollain tavoin balanssissa.
“Ihminen tarvitsee vastoinkäymisiä samoin, kuin kehonrakentaja punttejaan”. Tähän ajatukseen päättyi uhriutumiseni. Tuli tunne, että sisälläni on pakko olla jotain todella vahvaa, koska pataan on tullut huolella. Uhriutuminen tekee muutoksen mahdottomaksi, eikä siitä irroittautuminen olisi omalla kohdalla ollut vanhan juopon mindsetillä mitenkään mahdollista.
Tsemppiä Flexille ja Jarelle, vaikka tuskin te sitä edes tarvitsette. Asiat kyllä lutviutuu, kun ylimääräinen kuona alkaa kuoriutua pois. Omalla kohdalla uuden elämän matka alkoi vuoden vaihteessa, päivä päivältä parempana.
