Sinä, joka olet shokissa, tai et tiedä, mitä tehdä, tässä muutama auttava sana ja linkki.
Ihan aluksi, auttavat puhelimet Suomessa:
http://www.tietoisuus.org/2010/auttavat-puhelimet-suomessa/
Nostan tuolta esiin nämä:
Tässä toinen listaus auttavista puhelimista:
http://www.reimari.info/info/apua/auttavat-puhelimet/
Ja sitten niitä auttavia sanoja. Jos olet kriisissä, tuskissaan, esimerkiksi juuri sählännyt tai hirveässä krapulassa. Krapulan ja sitä seuraavien päivien vannomiset itse asiassa ovat todellisuudessa sitä totuutta, aitoa viisautta. Sen jälkeinen rauhoittuminen ja aiempien mokien vähättelyn tarkoituksena on mahdollistaa jatkuva viinan saanti. “The spice must flow”, soveltaakseni Frank Herbertin Dyyni-trilogian lausumaa. Alkoholistinen mieli haluaa todellisuudessa tuhota kaiken, hitaasti, nautinnollisesti. Ongelma on se, että vihollinen asuu oman mielen sisällä. Eräällä tavalla taistelua käydään itsensä kanssa. Erikoinen idea on AA:n kirjallisuudessa mainittu, jossa puhutaan siitä, että voimattomuuden myöntäminen alkoholin (tai muun addiktiota aiheuttavan substanssin) edessä mahdollistaa toipumisen alkamisen. Minulla meni vuosia, ennen kuin aloin hahmottamaan, mitä voimattomuus tarkoittaa. Se tarkoittaa sitä, että myöntää itselleen sen, että ei koskaan halua olla raitis. Ettei koskaan halua, että joutuisi elää elämää ilman viinaa. Se ei siis tarkoita sitä, kun tuskissaan krapulan keskellä myöntää, että taas tuli mokattua, en hallitse alkoholin käyttöä. Osittain sekin pitää sisällään tämän, mutta ei tosiaan kokonaan. Voimattomuuden myöntäminen tarkoittaa sitä, että ei tule sellaista hetkeä ikinä, etteikö joutuisi olla varovainen, ettei laitan viinaa sisäänsä. Tämä pitää sisällään kaikki mahdolliset tilanteet: häät, juhlat, hautajaiset, kuolemat, sairaalakäynnit, tylsyyden, ilon, tuskan, arjen harmauden. Jos siis väität myöntäväsi olevasi voimaton alkoholiin nähden, niin silloin sinun on pakko vapauttaa itsesi itsestäsi. Ainoa reaalinen mahdollisuus siihen toimii niin, että haet itsesi ulkopuolelta apua itsellesi. Se on monella tavalla tervehdyttävää, se esimerkiksi mahdollistaa aidon nöyryyden lisääntymisen. Vertaistukiryhmissä muiden ihmisten kuunteleminen myös pakottaa edes ajaksi vapautumaan siitä itsekeskeisyydestä, joka pyrkii viemään kaikki mukanaan.
Olen vuosia seurannut omaa toipumistani täällä, ja lukemattomia kompasteluja. Myös muita olen seurannut. Olen huomannut sen yhteisen piirteen, että kaikilla on suuri kielto päällä. Sana alkoholisti valitettavasti ei nykyään tarkoita tarpeeksi pelästyttävää leimaa, ehkä parempi sana olisi spurgu. Olet spurgu, täydellinen itsesi tuhoaja. Hyväksytkö tuon, vai onko sitä juomatonta viinaa vielä jäljellä? Muutaman viikon päästä olet jo rauhallisempi, ja täytyyhän sitä joskus rentoutua? Niinpä.
Raitistuminen menee vertauskuvallisesti psyykkisen kuoleman läpi uuteen elämään ja henkisen ja hengellisen elämän vahvistumiseen.
Itsekkyys on suunnaton myrkky, jota täytyy välttää suuresti.
Itsensä armahtaminen ja rakastaminen on tärkeää, se alkaa tapahtua pikku hiljaa. Parhaiten auttaa se, että lähtee hakemaan sille itselleen apua, kun se itse ei sitä osaa tehdä.
Mitä parhainta joulunaikaa sinulle, äläkä ota sitä huikkaa, sen voi aina kaataa lavuaariin, jonne se kuuluukin.
