Miten lopettaa alkoholinkäyttö, kun puoliso juo? Olin viime vuonna pitkään juomatta ja jäin suhteessa täysin yksin sen vuoksi. Onko ainoa keino erota (en missään nimessä tätä haluaisi)? On vaan itsellä tosi vaikeaa yrittää olla ilman, kun toinen juo.
Kyllä minä ainakin aikoinaan, kun lähdin hoitoon juomisen takia, että sen saisin kokonaan pois, ilmoitin silloiselle kumppanille, että hänen täytyy myös tehdä jotain juomisensa lopettamisen suhteen. Hän siis myönsi olevansa alkoholisti, mutta sitten kun useaan otteeseen siinä suhteemme aikana jo aijemmin puhuttiin, mitä ratkaisuja teemme juomisemme lopettamiseksi, hän ei suostunut tekemään yhtään mitään. Ei hakeutumaan hoitoon, ei menemään a-klinikalle, ei ottamaan antabusta, ei menemään a-a:han, eikä miettimään minun kanssa yhdessä sitä juomista. Sitten kun minulle oli myönnetty maksusitoumus minnesota-hoitoon, puhun hoitopaikan henkilöstöön kuuluvan naisen kanssa ja hän kysyi, onko minulla juova puoliso, johon vastasin, että on. keskustelimme, että on vaikea hoitaa vain toinen pariskunnasta raittiiksi.
Mies sanoi taas, että ei voi hakea maksusitoumusta, koska omistaa noin 500e arvoisen auton ja se pitäisi myydä. Tiedän, ettei tuollaista ehtoa ole. Aikaisemmalla kerralla hän oli vedonnut aselupien menettämiseen hoitoon hakeutuessa, mutta tuossa vaiheessa ne oli jo menneet törkeän ratin yhteydessä.
Joten totesin, että mies voi jatkossa seurustella sitten sen volvonsa kanssa, jos se on minua tärkeämpi.
Tuo mies on nykyään jo haudassa, lähti vähän päälle nelikymppisenä. Noin voi käydä yllättävän nuorena juopolle, joka ei edes yritä lopettaa. En missään vaiheessa vaatinut häntä onnistumaan, vaan YRITTÄMÄÄN JOTAIN.
Teidän tilanne on luultavasti aivan erilainen ja ehkä olette olleet yhdessä paljon kauemmin, kuin me olimme vain pari vuotta. Jos on lapsia ja niin edelleen, niin ymmärrän ettei puolisosta halua luopua ihan noin vain.
3 tykkäystä
Mä lopetin, enkä kysellyt lupaa puolisolta, en edes kertonut sille. Kyllä se aika pian huomasi, etten enää juo, kun ei voinut käydä öisin enää varastossa olutlaatikolla. Huomasin, että sitä vitutti mun raittius. Sanoi monesti mikä luulen olevani ja etten ole muita parempi. Enkä olekaan, päinvastoin nyt juomattomana on löytynyt nöyryys ja kiitollisuus, joita en ennen edes ajatellut. Pyrin siihen etten ylennä itseäni ja alenna muita.
Puoliso juo edelleen, mutta kahta kauheammin. Hän on muuttunut kaappijuopoksi ja sairastunut alkoholismin lisäksi uhmaikään. Kaikesta käytöksestä huokuu sellainen ”mua ei kukaan määrää ja vika on kaikissa muissa” asenne.
Alkottomuudesta tuli niin hyvä olo, että mulle on aivan sama tukeeko joku mun päihteettömyyttä vai ei tai tuleeko sen vuoksi ero. Tulee, jos on tullakseen.
Mä pääsin eroon vuosikymmeniä vaivanneesta ahdistuksesta ja näköalattomuudesta. Myös itsetunto on noussut tasolle, jolla olisin sen halunnut olevan yli 30-vuotta sitten.
Tämä meni nyt näin ja hyvä niin. Ei ole pakkia elämässä, tehty mikä tehty. Tulevaisuudestakaan ei tiedä ja se se vasta on hyvä juttu. Mennään päivä kerrallaan uteliaana ihmetellen.
8 tykkäystä
Nyt olen päättänyt, että tämä raitistumisen taival alkaa.. Voin vain toivoa, että puoliso liittyy matkaan mukaan. Olen siis ollut välillä pitkiäkin aikoja täysin ilman alkoa, mutta jotenkin aina palannut tissutteluun. En ole ollut tarpeeksi vahva triggeröinnin edessä.
Vasta ensimmäinen päivä takana, mutta jokseenkin vaikeana päivänä päätöksen tein, onhan perjantai se rentoutumispäivä, viikon ansaittu hetki.
Oli ihana herätä taas aamulla, kun ei ollut höperö olo. Jotenkin olin eilen todella hyvällä mielellä, vaikka puoliso kaljaa kittasikin. Vietimme silti aikaa yhdessä ulkona ja grillattiin. Ja mun ei edes tehnyt mieli ottaa. Join kyllä alkoholitonta olutta kaksi. Niitäkään en olisi välttämättä tatvinnut, mutta ajattelin, että niiden kanssa välttäisin kiusauksen. Hyvin toimi. Ehkä enemmän kuitenkin vaikuttaa takana vahva päätös, että tämä menee nyt näin. Kiitos kommentoinnista, ehkä ymmärrän nyt paremmin, että päätös on vain ja ainoastaan omani. Ja tietysti elättelen toivoa siitä, että puolisokin tähän matkaan vielä kanssani lähtisi. Luvannut hän on, mutta kuten tiedetään, nää päätökset on vaikeita tehdä ja näitä tehdään vain itseään varten. Toivotaan siis, että hänkin löytää meidän suhteen kannalta merkityksellisen syyn tehdä päätös.
Tänään on hyvä päivä ja huomenna vielä parempi 
5 tykkäystä
Toinen aamu ilman höperöä oloa. Yö meni hiukan huonosti, mutta olo on silti loistava. Ajattelin jo eilen, että miten kesä tulee menemään, juhannus, mökkeily jne.. Aloitin pohtimaan, että jos hiukan sitten ottais.. Käsittämätön mieli.
En halua palata vanhaan, joskaan en kenellekään läheisellekään (paitsi puolisolle) halua myöntää lopettavani. Koska en ole myöntänyt ongelmaa muille. Pelkoa epäonnistumisesta. Ja kaikki vaan hävettää.
Nyt en kuitenkaan ajattele muuta, kuin sitä, kuinka valtavan hyvä olo ja ylpeys itsestä on ollut läsnä aina kun on ollut selviä jaksoja. Ja kuinka selvien jaksojen jälkeen olen maistanut “yhden” ja siitä on alkanut taas se tarpominen suossa. Ja määrät lisääntyneet entisestään.
Tänään en juo ja huomenna on ihana herätä selvänä.
3 tykkäystä
Yli kaksi viikkoa ilman alkoa. Fiilikset on mahtavat, vaikka toisinaan ajatukset alkaa kiertää vanhassa kaavassa. Jääkiekkoa, euroviisuja, ihanat aurinkoiset päivät. Ennen niihin on kuulunut lisä. Nyt ei. Puoliso on lähtenyt matkaan mukaan, vaikka sanookin, että mökillä sitten juhannuksena kyllä korkkaa. Ehkä hän pystyy tulevaisuudessa rajaamaan käyttöään, ehkä ei. Epäilen. Itse olen kuitenkin tyytyväinen nyt ja tähän. Mahtavaa herätä amauisin. Gradukin nytkähtelee aimo harppauksin eteenpäin nyt, kun ajatus on selkeä. Työpaikan vaihto syksyllä edessä, se hiukan stressaa. Tällä elämänasenteella ja näillä elintavoilla suoriudun kyllä haasteista. Vapauden tunne on mahtava, kun milloin tahansa voi hypätä auton rattiin miettimättä ja laskematta, mitä on juonut. Alussa ollaan, mutta ei ihan helpolla ole tilannetta, jossa korkkaisin muuta kuin alkoholittoman oluen. Mahtavaa sunnuntaipäivää 
7 tykkäystä
Reilu neljä viikkoa mennyt. Oon pitänyt itseni kiireisenä. Olo on vaihteleva, yöunet vaihtelee, mut mieli on äärimmäisen hyvä. Näen puolisostani ihan uusia piirteitä ja parisuhde voi erittäin hyvin. Tehdään samoja juttuja yhdessä, kuin ennen lopettamista, mut nyt ilman alkoa. Hänkin on koko ajan hyvällä tuulella, lauleskelee! Eilen käytiin kylässä erään läheisen luona. Mentiin ilmoittamatta. Hän oli humalassa ja pyyteli sitä kovasti anteeksi. Käynnistä jäi aika surullinen ja silmiä avaava fiilis. En tajunnut, kuinka raskasta seuraa juova ihminen on. Siitä käynnistä jäi meille molemmille jotain vipuvartta, uskallan väittää. Pian hätyytellään viittä viikkoa ja sitten alkaa loma. Siinäpä seuraava koetinkivi, juhannuksineen. Otan haasteen vastaan levollisin mielin, sen verran parempaa on elämä ollut viime viikot verrattuna aiempiin! Ihanaa, raitista ja lämmintä sunnuntaipäivää!
8 tykkäystä