Apua, haluan eroon bupresta!

Kuivaushuone
1

No otsikko kertookin jo paljon, mutta kerron ensin vähän taustoja yms. Mä oon käyttänyt Suboxonea n. 9 vuotta, viimeiset 8 vuotta päivittäin. Aloitin suoraan iv-käytön, ajattelin silloin aikanaan olla säästäväinen :unamused: . Pahimmillaan meni vähintään se 8mg päivässä, viimeiset pari vuotta 2-3 milliä päivässä. Nyt oon pari viikkoa vetänyt 0,25-0,5 milliä ja yritän saada annosta ihan alas. Lieviä vieroitusoireita on jo nyt, mutta ei mitään mistä ei selviäis.

Pahinta tässä on nyt se, että mun pitää selvitä tästä yksin. Tasan yksi ihminen tietää mun päihdeongelmasta, mutta sattuneesta syystä en voi puhua edes sille. Enkä mä voi loiventaa oloja millään, ei ole mitään mahdollisuutta saada rauhoittavia tai unilääkkeitä tms. En myöskään juo tai käytä enää mitään muitakaan päihteitä (no tupakkaa joo), eikä ne olis edes vaihtoehto, koska mulla on tossa tollanen esiteini-ikäinen huollettavana. Sen takia mua pelottaakin ihan helvetisti, mulla ei yksinkertaisesti ole varaa jäädä sänkyyn makaamaan ja kärsimään, mun on pakko pystyä pyörittämään arkea ihan normaalisti. Voin kyllä sanoa että tuntuu ihan saatanan toivottomalta koko tää paska, vaikka motivaatio onkin toistaiseksi korkealla. Tuntuu vaan että pitäis olla ihan helvetinmoinen BAMF että pystyis tähän… ja vielä yksin! Sitten kun on vielä mielenterveysongelmat kaupan päälle, niin tää tuntuu olevan jo liikaa.

Eli olisiko jollain jotain hyviä neuvoja että mitä mun kannattais tehdä? Siis ihan vaikka käytännön vinkkejä et miten mun kannattais pudottaa tota annosta ja aikataulua siihen hommaan. Tai sit joku vois kertoa että mitä mulla on odotettavissa vieroitusoireiden suhteen, et kuinka pahat ja kestoo ympäripyöreesti. Ihan mikä tahansa apu kelpaa, en vaan haluais tuntee olevani niin saatanan yksin tässä.

2

Hei!
Tervetuloa kirjottelemaan. Ja on hyvä, että olet päättänyt vakavasti lopettaa bubren käytön. Niin, kukaan vertainen ei ole vastannut sinulle. Mutta hitaasti annoksen vähentäminen kannattaa tehdä, En ole terveydenhuollon koulutettu, joten sen vuoksi en voi antaa mitään laskuohjeita, tarkkoja. Mutta oota aina kun olet laskenut annosta, niin että olotilasi on tasaantunut, ennen kuin siirryt seuraavaan vähentämisen vaiheeseen. Hyvällä mallillahan sinulla homma tuntuu olevan.
Viekkarit ovat aina ns. yksilölliset, joten sen vuoksi kannattaa katsoa sitä yksilöllistä tahtia.

3

^^ Moro taas!
Mä sulle tuolla saunan puolella jo vastailinkin, mut aattelin nyt tähänki jotain laittaa ja vähän kattavammin, ettet luule ettei kukaan viitsi vastata… Paitsi Tuomo joka olikin jo alkuohjeet antanu.

Mut joo asiaan. Eli ihan ekaks sun kannattaa tehdä itelles sellainen “ohjelma” jossa lasket sen bupren määrää pikkuhiljaa, vain 0,5mg/vko ja myös tehdä ittes kans sellainen “sovinto” että siitä et lipsu vaikka olo olisikin välillä tosi kurja!

Ja siihen kannattaa varautua et se olotila on varmasti jossain kohden kurja!!
Noin pitkän käyttöhistorian jälkeen ei millään lopeteta ihan noin vaan, mut jos oot tarpeeks motivoitunu ja päättäväinen, niin kyllä siitä on mahdollisuus irti päästä.! :wink:

Eli ihan pikku hiljaa annosta alaspäin, ja kun kerran pudotat niin takas älä enää nosta vaik vähän heikkoa tekiskin.

Tsemppiä ja voimia yritykseen, ja kertoile aina ku jaksat, et mikä on tilanne ja miten on menny.

4

Itse olen kanssa vuosia kyseistä ainetta käyttänyt, ja lopettanut sen yksin ilman minkäänlaisia apuja viimeiset neljä kertaa, tänään neljä viikkoa kuivilla- päivä. Pari kertaa lopetin avokatkolla, josta sai avuksi aivan naurettavia “bentsoja” ja Catapresaneita, verenpainelääkettä, josta oli jonkinlaista apua. Mutta enimmäkseen olen siis lopettanut ihan keskenäni, joten se on mahdollista.

Parilla kotilopetuskerralla olin hankkinut itselleni rauhoittavia sun muuta avuksi. Kerron heti, etteivät ne auta mitenkään merkittävästi oloon. Sikäli ei kannata siis olla huolissaan siitä, että olet ilman mitään lääkitystä - itselleni minkäänlaiset määrät lääkkeitä eivät tosiaan helpottaneet oloa juurikaan.

Mulla on akuuteimmat vieroitusoireet kestäneet aina kolme viikkoa, kuukauden ajan tuntee vielä joitakin oireita tosin. Mut kahden viikon kohdalla jo pahimmat helpottaa, ja keskeiset oireet ovat: flunssainen olo, kylmä ja kuuma, hikoilu ja vapina yhtäaikaa, unettomuus, levottomat jalat & säryt jaloissa, huonovointisuus, maha sekaisin, ruokahaluttomuus, järjetön väsymys ja ahdistus tietysti myös.

Nyt monen vieroituksen jälkeen osaan varautua refloihin niin, että käyn apteekista ostamassa Imodiumia (tai mitä tahansa ripulilääkettä), maitohappobakteereita, särkylääkettä ja magnesiumia, ja aivan ehdottomasti kipugeeliä, sillä se oli ainut asia, joka helpotti helvetin tuskaista jalkasärkyä jotenkuten. Sen lisäksi kannattaa ostaa kaappiin jotain helppoa syötävää, itsellä on jotkut mehukeitot olleet suunnilleen ainut asia, jota ensimmäisen 14 päivän aikana saa alas. Ja tosiaan kannattaa varata kaappeihin tarpeellisia juttuja niin, ettei ainakaan ensimmäiseen neljään päivään tarvitsisi mennä kauppaan.

Kolmas- ja neljäs päivä on itsellä ne ihan saatanasta- päivät, ensimmäinen ja toinenkin tuntuu toki pahalta, mut vasta kolmannen iltana alkaa olla bupre pois elimistöstä, ja keho alkaa TODELLA vaatia sitä. Älä siis säikähdä suotta. Monesti myös olo heittelee, esim. itsellä oli 9. nollapäivä ihan ok olo ja kerkesin jo miettiä, että pahin on takana - sitten kaikki paska olo palasi ihan rytinällä. Pitää vaan pitää kirkkaana mielessä, että parin viikon kohdalla helpottaa, ja kuukauden kohdalla vasta helpottaakin. Puhun siis nyt tietenkin vain pahoista fyysisistä vieroitusoireista, henkiset on sitten ihan oma juttunsa eikä niin vain lopukaan…

Öö, tuota en nyt muista itse tässä reflaisessa, univelkaisessa olossani, että pitikö kirjoittaa vielä jotain muuta, mutta kysele ihmeessä mitä mieleen tulee aiheesta. Tämän aiheen nimittäin todella valitettavasti tunnen aika hyvin, vaikka toki vieroitusoireet riippuu myös yksilöstä jonkin verran.

Ja sitten vielä: tsemppiä, sinä pystyt siihen, kerta minäkin pystyn!

5

Kiitos kaikille vastauksista ja hyvistä neuvoista, voin sanoa että motivaatio kasvoi taas hieman lisää.

Mulla menikin sunnuntai ja eilinen vähän päin persettä, vedin vitutukseen enemmän kuin piti. Ei tullut yhtään parempi olo, ei tullut edes makua suuhun, niin tajusin että tää on ihan helvetin typerää ja turhaa. Mutta se mun ongelma on aina ollutkin, että joka kerta kun on vituttanut tai ärsyttänyt tms, niin aina on pitänyt mennä vedoille. Aina on löytynyt joku tekosyy. Mutta en nyt ala ruoskia itseäni tästä sen enempää, meen eteenpäin vaan. Yritän olla keskittymättä epäonnistumisiin, täytyis nyt vaan pitää ne positiiviset asiat mielessä.

Se hyvä puoli tässä on, että mulla on tota xonee vaan rajallinen määrä ja lisää ei tipu, varmistin sen. Olisin saanut vielä helvetisti lisää, mutta sanoin sitten kuitenkin että ei kiitos :smiley: Mun on siis ihan pakko lopettaa, koska onnekseni en tunne ketään muuta keneltä sitä saisin. Ihan turha sitä olisi kerätä varastoon kun tarkoitus on kuitenkin lopettaa!

Zeus76, mitäs kun mulla on nyt tällä hetkellä annoksena 0,25-0,5 milliä (noita parin päivän lipsahduksia lukuun ottamatta), niin mun varmaan kannattais alkaa jo sulattamaan ja ruveta sitten siitä vielä laskemaan pieni muru kerrallaan tai jotain? Ajattelin että kesän aikana sitten vois kokeilla jo kokonaan ilman. Anyway, kiitos neuvoista, ne todellakin tulee tarpeeseen!

olispakerran, oli oikeestaan tosi huojentavaa kuulla ettei rauhoittavista tai sellaisista ole mitään kunnon apua. Eipähän tuu sitten tuskissaan mietittyä et olispa niitä.
Mites muuten noi magnesium ja maitohappobakteerit auttaa, tai siis mihin tarkoitukseen? Bakteerit varmaan tasapainottaa vatsan tilannetta, mutta entäs magnesium? Täytyy kyllä hommata kaikkee mitä suosittelit, en ollut edes ajatellut ripulointia yms. Suuri kiitos ostoslistasta ja muutenkin. Ja tsemppiä sullekin, ihan helvetin kova suoritus tuo yksin lopettaminen!

6

Juu, eipä mitään! :slight_smile: Olisin itse toivonut, että joku olisi osannut neuvoa aikanaan kun ensimmäisen kerran vieroittauduin, olisi ollut varmasti huomattavasti vähemmän traumaattinen kokemus.

Maitohappobakteerit tosiaan auttaa siihen vatsan sekoiluun. Ja magnesiumiahan urheilijat käyttää että lihakset palautuis, ja mulla se on auttanut juurikin noihin lihassärkyihin, jotka pääasiassa jaloissa tuntuvat. Voi olla, että vaikutus on ihan plaseboa, mutta monissa katkopaikoissakin määrätään magnesiumia buprevieroitukseen, ja kaikki mahdollinen auttava kannattaa kyllä ottaa käyttöön. :slight_smile:

Hyvältä kuulostaa tuo tiputtelusuunnitelma, toivottavasti joku osaa siinä neuvoa enemmän, itse en ole koskaan onnistunut annoksen tiputtamisessa joten cold turkey- menetelmällä aina vain homman hoitanut, enkä sitä kyllä mitenkään ehdottomasti suosittele, varmasti tuo tiputussysteemi on järkevämpi ja helpompi!

7

Ai niin, mun piti vielä tosta kipugeelistä kysyä, että ihanko vaan jotain Mobilatia vai onko jotain suositusta? Ajattelin jo pikkuhiljaa ruveta ostamaan kaikkea varastoon, onpahan sitten valmiina.

Minkälainen fiilis sulla muuten itselläs on nyt, olispakerran? Pakko ei tietenkään ole kertoa.
Edelleen täällä tsemppaan sun puolesta :slight_smile:

8

Mun mielestä (vähä samoilla taustoilla ton pubren määrän suhteen. mutta kun puhuit yksinäisyydestä, niin tärkeintä melkein on se vertaistuki! Koittaisit mennä vaikka n.a (narcotic anymous) sielä saa anonyymisti puhua ja saa vertaistukea ja kaikki auttaa ja tukee sielä toisia. sinne ei tarvi noijia menoa. hyvä meininki ja jos ei huvita puhua niin kuuntele edes niin voin luvata että tää NA olis sun tilanteessa paras vaihtoehto (mun näkökulmasta). Koita ihan oikeesti!!! uskon että saat sieltä just tota apua mitä tässä hait! ite alotan tänään katkon ite ja ilman NA en pärjäis… sielä on mun ainoot kelle puhua ja ainoot jotka ylipäätään ymmärtää näitä asioita joita puhuessa pitää olla juuri noita henkilöitä! mene niin oon 95% varma että jos koitat niin et kadu. oon aika varma että tää on se apu mitä oot etsinyt. ja tsemppiä paljo! niihin oloihin ei kuole muista se! Toivon todella että otat neuvosta vaarin koska rekisteröidyin tänne pelkästään tän kommentin vuoks. ja silti selannu näitä aina ku motivaatio hyväl mallil. eli tsekkaa missä on sun lähin NA. jos et tiedä mikä se on niin lue googlesta vaikka niin sielä on si kaikki noi… ja päivystys pakkauksis. :stuck_out_tongue: mutta joo tein tän ja kulutan mun viimeset ajat ennen katkoa (tunnin päästä) joten en ihan turhaan tämmöstä romaania skriivaa ellen näe että NA on just se mitä sä tarvit! sillä pääset ehkä jopa täysin kuiville ilman mitään hoitoja ja on anonyymi ja vertaistuki!!
TSEMPPIÄ! JA IHAN VITUSTI! ja hienoa että sulla on motivaatiota ainakin ton tekstin perusteella! oot hyvällä mallilla ja pidä toi sama ajatus ny pelis… toivon että saan sulle just sen mitä tarvit ja oon semi varma siitä! peace, love and happines!!!

-Jodezo VAASA :wink:

PS. vielä sen verran sun doseen että älä korvaa sitä subua millään muulla!! ei bentsoilla (ellet oo katkolla tms laitoshoidos) pidä sama motivaatio päällä ja mee sinne NA ja sen jälkeen huomaat että se menee omalla painolla kohti puhdasta elämää. eli vielä ei bentsoja tai muita!!! TSEMPPIÄ!!!

9

jodezo, ei mulla sillein mitään tota NA hommaa vastaankaan olis, mutta mulla ei vaan ole mitään mahdollisuutta siihen. Asun jotakuinkin perseessä… ja sitten kun on vielä hirveä sosiaalisten tilanteiden pelko ja paniikkihäiriö, niin tässä sitä ollaan. Hyvä kun kaupassa pystyy käymään ja muut pakolliset asiat hoitaan, niihinkin pitää joka kerta valmistautua ihan sairaasti ja silti voi käydä niin, että ei vaan pysty.

Ja yritän todellakin pysyä erossa bentsoista ja kaikesta muustakin! Tajusin just että kunhan pääsen bupresta eroon, niin mustahan on tulossa melkeinpä streittari :laughing: Jos vaikka yrittäis röökinkin heivata tässä samalla.

No, kiitos kuitenkin ja tsemppiä katkolle! :slight_smile:

10

Morjens.
Sori ku vastaus tulee näin myöhässä, mut en juuri oleile muualla ku tuolla saunan puolella… :wink:

Mut joo, ehdottomasti kannattaa vaihtaa sulattaa ne, no murut, mitä ny enää yleensä otatkaan tässä vaiheessa.
Vaik se määrä jonka otat oliski pieni, niin silti sen vaikutus kestää kauemmin niinku tos aiemmin puhe olikin.

Sit noihin ns. “apu-lääkkeisiin” mitä vois tossa rinnalla ottaa helpottaakses vier.oireita, niin vatsan toimintaa helpottavat lääkkeet toki, tai ennemminki vatsaa rauhoittavat lääkkeet ku yleensä tahtoo aika löysänä vatsa olla… Sit JOS olis mahdollisuus sun saada verenpainetta tasaava lääkitys esim. Catapresan, joka tietty on respa-tavaraa, niin sillä sais sen kuuma-kylmä vatkauksen kuriin, ja viimesenä kaikkein paras oireiden helpottaja, mikä mullakin oli katkolla lekurin määräämänä niin ihan perus diapam.!!!

Vaikka se niin “kiistelty” onkin ja siihenki voi myös jäädä sit kiinni (ei muutaman viikon käytöllä, mut jos kuukausia jatkaa) niin silti se on ihan ykkönen poistaa kipuja ja helpottaa sitä paskaa oloa, vaikka ei tietenkään refloja poistakaan, mut auttaa kestämään niitä paremmin, ja jos ei bentso-toleja ole niin auttaa samaan sitä unta edes vähä enemmän, ku se nukkuminen käy vaikeeks tietyssä vaiheessa, ainaki itelläni niin kävi… :wink:
(ja mulla on kans monta erilaista lopetusyritystä ollu täs n.12-vuoden käytön aikana, vaik en irti olekaan päässy. Mut yrityksiä on useita ja avo/laitoskatko kokeiluja kans) :confused:

Mut tuu tonne saunan puolelle jos aina jotain neuvoa tai tukea tarttet ns. nopeesti, ku siellä mä päivystän monta tuntia päivässä… :wink: :laughing:

Edit. Pari typoa ja ton verenpainel. kauppanimi ku en meinannu muistaa sitä millään… :wink:

11

Kiitos paljon tsempeistä! :slight_smile: Niitä kyllä tarvitsenkin, itellä ei kummoisia tukijoukkoja tässä hommassa ole, seurustelukumppani on oikeastaan ainut, joka koko asiasta edes tällä kertaa tietää. Mutta olen tyytyväinen, että hän sentään on, olen nimittäin täysin yksinkin kenenkään tietämättä vieroitusta tehnyt.

Kipugeeleistä oon ite käyttänyt ihan mitä vaan saatavilla olevaa, Mobilatia ja niitä muita samantapaisia. :smiley: Muutaman kerran päivässä niitä saa laittaa, ja on kyllä auttanut, kun säännöllisesti käyttää.

Reilun kuukauden oon jo ollut kuivilla, ja olen kyllä siihen ihan tyytyväinen. Mutta kuten Trainspottingissa sanotaan, “once the pain goes away, the real battle starts.” Tilanne vaan on aika monimutkainen tässä vaiheessa, kun vieroituskertoja on ollut useita, ja erilaisia tapoja koitettu. Ensimmäiset kaksi-kolme vieroituskertaa olin akuuttien oireiden jälkeen aivan innoissani, täynnä elämäniloa ja varma siitä, että nyt alkoi uusi, puhtoinen elämä. Sitten aina lopulta, välillä pidemmän ja välillä lyhyemmän ajan jälkeen, aloin käyttämään sitä perkeleen buprea taas, vaikka ei enää ikinä pitänyt ja vaikka koko homma inhotti ja vitutti suunnattomasti.

En missään nimessä halua maalata piruja seinille sinulle, koska me ihmiset olemme erilaisia, eikä kaikille todellakaan käy niin kuin minulle, niin monet eri tekijät vaikuttavat. Mutta kun kyselit fiiliksiäni, niin joudun kertomaan, että oloni on melko ahdistunut, aivan kuin toisiksi viimeisimmän vieroitukseni jälkeenkin, koska minulla ei ole enää vahvaa uskoa siihen, että pysyn kuivilla edes puolta vuotta, saatikka monta vuotta tai loppuelämäni.

Ja ei, minun ei tee aktiivisesti mieli buprea, eikä mitään kamalaa kriisiä ole tapahtunut elämässä, ei ole mitään syytä, miksi alkaisin käyttää taas, paitsi se, että olen niin saatanan riippuvainen ihminen luonteeltani, että. Tuntuu vaan, että kova työ vieroitusoireiden kanssa menee “hukkaan”, kun tämäkin kuivillaolo on taas vain väliaikaista. Äh, niin ristiriitaiset tunnelmat, yritän vain ottaa päivän kerrallaan kärsivällisesti, mutta kun en ole pätkääkään kärsivällinen, en ole ikinä ollut…

Sen verran vielä totean, että metadonikorvaushoitoon en aio mennä, tunnen liian monta jotka kyseisessä hoidossa ovat (mm. yksin perheenjäseneni) ja millaisiksi ne ihmiset ovatkaan muuttuneet, apua… Olivat paljon paremmassa kunnossa bupreaikoinaan. Lisään vielä heti, etten tarkoita tätä loukkauksena kenellekään, vaan olen päinvastoin äärimmäisen iloinen, että jotkut oikeasti kokevat metadonin muuttaneen elämänsä parempaan suuntaan. Kaikille ei vain sovi samat lääkkeet. Mutta jos tai kun taas ajaudun siihen pisteeseen, että alan buprea kiskoa, niin ainut järkevä vaihtoehto taitaa olla vaihtaa paikkakuntaa ja hakea apua päihdepalveluista sitten, koska kotikaupunkini hyödyttömät päihdepalvelut olen kolunnut läpi jo ajat sitten. NA- ryhmiäkin kannattaa toki koittaa kuten sinulle olikin jo suositeltu, mutta itse joudun toteamaan, että minulla ne aiheuttivat lähinnä suunnatonta raivoa ja jälleen kerran tunnetta siitä, etten kuulu mihinkään, vaikka olenkin narkkari joo-o niin olin jotenkin ihan eri maailmasta kuin muut ihmiset siellä, tuli olo että jos joudun täällä vielä kuuntelemaan tätä paskaa niin alan narkata ihan varmasti heti enkä lopeta enää ikinä. :smiley: (Kuulostaapas lapselliselta, mutta that’s me vissiin.)

Tulipas tästä vuodatus, kiitos ja anteeksi, helpotti oloa kyllä saada johonkin purkaa tätä sekavaa ajatusmekkalaa päässäni. Kertoilehan ihmeessä miten tiputus ja muu sujuu! Ja toivon sydämestäni kaikkea hyvää sinulle, kyllä sinä pystyt :slight_smile:

12

Kiitoksia kirjoittajille, hyviä kirjoituksia ja tsemppauksia.
Missäs " menette" tällä hetkellä?

13

Päin vittua tuntuu tämäkin homma menevän. Tai no, about viikko niin multa loppuu bupre, mutta se annoksen tiputus meni ihan päin persettä… Oon nyt vetäny n. millin päivässä ja sillä näköjään mennään loppuun asti. Tunnen itseni ihan luuseriksi kun ei ollutkaan tarpeeksi itsekuria vähennellä pikkuhiljaa. Toisaalta lopputulos on kuitenkin sama, niin ehkä mun pitäis antaa itselleni armoa.

Jos ketään kiinnostaa niin voin sitten tulla kirjoittelemaan fiiliksistä kun xone loppuu… Paskaltahan se varmasti tuntuu, mutta jos vaikka saisin jotain fiksumpaakin sanotuksi :laughing:

olispakerran, mitäs sulle kuuluu? En kyllä yhtään ihmettele ettei metku kiinnosta, se on ainakin mun kokemuksen perusteella niin vihoviimeistä myrkkyä. Vaikuttaa et kun sille tielle lähtee niin se on sit loppuelämä metkulla…
anyway, nauroin ääneen tuolle NA kokemuksellesi, oon aika varma että mulla menis samoin :smiley: Ei vaan pysty!

Joo, pää on näköjään tyhjä ajatuksista, vaikea muodostaa lauseita… Mutta tsemppiä vaan kaikille joille tää homma on ajankohtainen!

14

No niin, tässä sitä mennään ekaa päivää ilman bupree. Olo ei ole mitenkään hehkeä nytkään, mutta pahin on tietenkin vielä edessä. Nyt on kylmä ja kuuma ja kylmä ja kuuma jne ja hirvee hiki! Helvetti mä tuun haiseen kauheelta kun nyt jo kainalot löyhkää ihan saatanan persvaolta krapulapaskan jälkeen helteisenä päivänä…

Lähden käymään kaupassa kohta, huomenna tuskin enää viitsin. Fiilis on kohtuu hyvä, mutta kohta varmasti rukoilen ja anelen helpotusta jota onneksi ei ole saatavilla. Mutta päivitän tilannetta vaikka ketään ei kiinnostaiskaan :slight_smile: Kai tästä voi hakee jotain terapeuttista näkökulmaa kun pääsee kirjottaan että ihan vitun paskalta tuntuu. Mutta tulipahan tehtyä!

15

.

16

Hyvä aavar! Kyllä se siitä, ainakin yrität, moni ei tee edes sitä. Tää on mullekin vasta eka yritys, aiemmin on pelottanut liikaa. Ja anna itselles armoa, ei yks retkahdus onneksi kaada koko maailmaa. Eteenpäin vaan :slight_smile: Kärsitään nyt sitten yhtä aikaa reflat! :laughing: Mua jotenki helpottaa ajatella et jollain on samat olot samaan aikaan vaikka en toisen tuskasta mitään iloa saakaan… mutta tuntuu ettei olekaan niin yksin ongelmiensa kanssa.

Tsemppiä nyt vaan aavar ja kaikki muutkin! Kyllä me pystytään tähän.

17

.

18

.

19

Miten sulla pyyhkii? Mä oon nyt ollut parin retkahduksen jälkeen pari kuukautta ilman…

20

Riippuvuuden voimakkuuden kehittyminen liittyy paljon siihen miten nopeasti reseptoreihin vaikutus tulee eli iv-käytössä vähentäminen on vaikea. Koska joka kerta kun pistät ainetta tulee reseptoreihin nopeasti iso pitoisuus. Olo on pakostakin kovasti heittelevä. Kuten tuolla ehdotettiinkin suuhun vaan ja helpoin olisi buprenorfiini-naloksoni filmit. Niissä 8mg buprea ja sitä voi sitten helposti viikon välein leikata suunnitelman mukaan pienemmäksi, monella jopa puolitus viikon välein onnistunut.