Minulla on pitkä ja tuskallinen tie takana erinäisten päihteiden kanssa: olen selättänyt huumeriippuvuuden (ei siitä sen enempää) ja lopettanut jopa tupakoinnin. Mutta yhtä en vaan osaa lopettaa… Alkoholi. On mennyt pitkään edes myöntää että kyseisen aineen kanssa on ongelmia, sillä juomiseni oli pitkään viikonloppukäyttöä kavereiden kanssa. Sitten se valui siihen, että aloin dokailemaan yksin ja lopulta jokaista ryyppyputkea seurasi kauhea ahdistus ja masennus. Masennukseen, yksinäisyyteen ja tylsyyteen aloin vaan dokaamaan enemmän. Lopulta krapula-ahdistuksessa tajusin, että homma on riistäytynyt käsistä.
Minulla on hoitokontakti psykiatrisella poliklinikalla ja pyysin lääkäriäni kirjoittamaan antabus-kuurin. Söin aluksi kuukauden päivät antabusta päivittäin, jonka jälkeen jätin pariksi kuukaudeksi lääkkeen kokonaan. Ratkesin ryyppäämään uudestaan ja aloitin taas syömään antabusta. Jostain syystä minun on vaikea sitoutua antabushoitoon, sillä minulla on ahdistusta ja pelkotiloja. Pelkään antabusreaktiota ja lääkkeen mahdollisia haittavaikutuksia hirveästi. Naurettavaa, mutta näin vain on. Siksi en voi syödä antabusta päivittäin ja suunnittelen lopettavani sen heti kun mahdollista.
Tänään oli eräänlainen kriisi perheessä ja sen seurauksena (tyhmyyksissäni) hain muutaman oluen. Luin netistä ettei antabusreaktiota välttämättä tule, jos on käyttänyt lääkettä vähän aikaa tai epäsäännöllisesti. Uskalsin ottaa muutaman huikan kaljaa, jonka jälkeen tulikin niin pelokas olo, etten uskaltanut ottaa enempää. Eli lääke periaatteessa toimii niin kuin olisi tarkoituskin.
Kamppailen tällä hetkellä itseni kanssa. Mietin alkoholiriippuvuuttani. Halu juoda on kova. Haluaisin vain olla humalassa ja unohtaa kaiken. Haluaisin että voisin olla aina humalassa. Tiedän entisistä riippuvuuksistani, että tämä juuri on sitä itseään. Silkkaa riippuvuutta. Ihannoin päihdettä, tarvitsen sitä. Minusta on tullut päihteen vanki, jälleen kerran. Samalla joku pieni ääni sisälläni sanoo: “Et sinä ole riippuvainen, kyllä sinä voit juoda. Juo vaan. JUO!” Ja hakkaan päätäni seinään ja yritän miettiä mikä on totuus.
Kuinka helvetin syvällä pitää taas käydä, ennen kuin ymmärrän… Alkoholin kanssa ongelma on se, että sitä myydään jokaisessa kaupassa. Kiusauksen tullessa ei tarvitse kuin kävellä muutama sata metriä ja ostaa muutama pullo. Se on niin helppoa retkahtaa. Niin helppoa maata taas kauheessa paniikkikrapulassa seuraavana aamuna.
En tunnu ikinä oppivan. Päihteet ovat minun akilleen kantapääni. Jos siihen voi jäädä koukkuun, niin minähän jään. Nyt tässä pohdin uskaltaisinko juoda antabuksesta huolimatta yhden bissen. Kuinka syvällä pitää käydä?
Älä juo! Antabus-reaktion tuleminen ei ole siitä kiinni, oletko käyttänyt sitä vähän aikaa tai epäsäännöllisesti. Reaktio on siitä kiinni, milloin otit viimeksi Antabusta. Suositeltu turvaväli viimeisen Antabuksen ja alkoholiannoksen välillä on kaksi viikkoa.
Koita kestää huomiseen, jotta sat hieman etäisyyttä mainitsemaasi kriisiin ja pohdi asiaa sitten uudelleen. Keksi jotain muuta kuin alkoholi, lähde vaikka ulos raittiiseen ilmaan hetkeksi. Alkoholi on nyt se kaikkein huonoin vaihtoehto, koska antabusreaktio voi olla hengenvaarallinen.
Kiitos tuesta. Päätin jättää bisset juomatta. Olet ihan oikeassa, täytyy kestää huomiseen tän kriisin kanssa. Antabus ei taida olla sopiva lääke mulle. Luin jostain netistä, että se voi aiheuttaa jotain paskaa maksalle vaikkei joisikaan. Enkä viittisi ottaa riskiä että vielä joskus olen antabusreaktiossa, jos retkahdan. Jännä ettei lääkäri oikein edes puhunut tuosta lääkkeestä mulle mitään kun määräsi. Kaiken tiedon joutunut epäilyttävistä lähteistä haalimaan.
Antabuksella tosiaan voi olla vaikutuksia maksaan, sen takia ennen kuurin aloittamista pitäisi käydä tarkastuttamassa maksa-arvot, että ovat ok. Ja myös kuurin aikana pitää käydä maksakokeissa säännöllisesti, jotta voidaan varmistua, että arvot ei lähde nousemaan. Erittäin outoa, jos lääkäri ei näistä maininnut.
Minun piti myös aloittaa Antabus-kuuri ja maksa-arvojen perusteella olisin voinutkin, mutta juuri nuo mahdolliset vaikutukset maksaan olivat syynä, että en aloittanut. Toinen ja paljon suurempi syy oli, että raitistuminen on onnistunut helposti. En ole kokenut tarvitsevani Antabusta tueksi.
Minulle tarjottiin vaihtoehtolääkkeeksi sellaista kun Selincro. Ei estä juomasta, mutta vie nousuhumalan ja muunkin humalasta saatavan nautinnon kuulemma pois. Juominen jää yleensä korkeintaan muutamaan annokseen. En ole tosin tuotakaan lääkettä tarvinut. Minulla tukena tällä hetkellä A-klinikalla terapia ja vielä tärkeämpänä tämä plinkki . Oletko harkinnut A-klinikkaa?
Ei tosiaan puhunut sanallakaan maksa-arvoista psykiatri. Taitaa jäädä multa nyt antabukset syömättä tästä eteenpäin. Voisin tuota Selincro:ta ehdottaa seuraavalla käynnillä, kuulostaa ihan lupaavalta. Juuri se päihtymisen euforiahan tässä johtaa dokaamiseen uudelleen ja uudelleen.
A-klinikkaa en ole oikeastaan edes miettinyt. Mulla on vähän syrjäänvetäytyvä luonne, joten en kauhean mielelläni lähde tuolla “oikeassa” maailmassa puhumaan ongelmistani. Nytkin tuntuu välillä että nykyinen hoitokontakti on jo liikaa, mutta kyllä oikeasti tarvitsen tukea. Ehkä pitäisi A-klinikkaa harkita tässä.
Kiva kuulla että jollain menee jotenkuten hyvin. Itselläkin jo rauhottunut homma selkeesti.
Hyvä! Paljon puhutaan 20 minuutin säännöstä. Sen aikaa jos pystyy ekaa huikkaa viivyttämään, niin useinmiten pahin himo menee ohi. Omalla kohdalla olen venyttänyt tuon säännön tuntiin.
Jos sinulla on jo hoitokontakti, joka tuntee päihdejutut ja olet siihen tyytyväinen, niin ehkä et A-klinikkaa enää lisätueksi tarvitse.
Minulla juomisen lopettamista helpotti se, että tuli kova pohjakosketus juopottelun seurauksena. Ja ehkä sekin, että mitään euforiaa siitä ei enää oikein saanut. Ei ollut enää hyvää syytä juoda. Sitäkään en oikein osaa sanoa, minkä asteinen riippuvuus ehti kehittyä ja oliko se enemmän fyysinen vai psyykkinen. Tärkeää on kumminkin ollut näitä juttuja päästä purkamaan. Ja myös päästä jelppaamaan ja tukemaan muita saman kokeneita, vaikka vaan näin plinkin kautta.
Et maininnut tässä halusta päästä irti. Se kuitenkin paistaa myös tekstistäsi. Eli on halu juoda, mutta on myös halu olla juomatta. Siinä riittääkin työsarkaa selvitettäväksi ja on hyvä, jos sinulla on joku asiantunteva - siis alkoholismin tunteva, jonka kanssa asiaa käydä läpi. Omassa päässä pyöritellessä helposti juuttuu johonkin katsantokantaan, eikä näe muita puolia. Kuitenkin, omasta mielestäni, tuo halu juoda pitäisi saada pois, jotta pääsee eteenpäin. Jos on halu juoda, muttei juo, niin menee aika lailla kärvistelyksi ja itsensä kiduttamiseksi. Mutta Kuinka kova se halu onkaan, kun kuitenkin käsittelet asiaa mielessäsi, täällä ja muuallakin?
Ja Antabuksesta vielä. Maksa-arvoja todellakin tulee ja on tärkeä seurata hoidon aikana - etenkin jos lääkettä ei ole ennen ollut käytössä. Maksat toimii ihmisillä eri lailla ja toisille Antabus sopii, toisille ei sovi. Noista mittauksista on mainittu myös tällä Päihdelinkin infosivulla seuraavasti:
Itselläni oli ennen hoidon alkua GT aika lailla koholla, mutta muut ihan suositusrajoissa. Kaksi viikkoa hoidon alusta muuten sama tilanne, joskin GT laskenut lähelle raja-arvoa. Neljän viikon kohdalla ALAT olikin noussut selkeästi yli rajansa, minkä takia Antabus lopetettiin. Koin kuitenkin ennen avun hakua ja juomisen lopettamista sen oman pohjani (näin ainakin nyt uskallan sanoa), ja juominen ei jatkunut, vaikka päihdehoitajani sitä pelkäsikin. En nimittäin lopettanut juomista lääkkeen vaan itseni takia. Joten ota asia esille nuppitohtorisi kanssa.
Halu juoda nousee aina tietyissä tilanteissa, sen olen huomannut. Normaali arki menee ihan helposti, mutta perjantai-illat on vaikeita. Varsinkin jos sattuu joku riita tai muu ongelma perheessä. Eniten haluan kuitenkin selvän elämän. Jotenkin vaan vaikea saada elämäniloa joinain päivinä ja siinä tulee sitten ajateltua että humalassat olisi kivaa. Tätä täytyy tosissaan selvittää ehkä siellä A-klinikalla.
Maksa-arvojuttu on mulle täys mysteeri, miksei lääkäri maininnnut mitään? No, vaihdan lääkettä ja jätän antabukset. Kyllä mä varmaan pärjään muutenkin. Pitää keskittyä muihin asioihin ja pitää itsensä kiireisenä, se ainakin helpottaa asiaa.
Jos Selincroa kokeilette, niin kannattaa ottaa apteekista pienin mahdollinen pakkaus kokeiluun - on hirveän kallis, eikä Kela-orvausta. Itse en voinut syödä sitä, kokeilin kaksi kertaa, mutta tulin niin huonovointiseksi (mm. huimasi) että molemmat päivät meni rokuliin. On tuntunut helpommalta vain olla kokonaan juomatta.
Moikka, o-ou, ja hyvä, ettet mennyt juomaan Antabuksen kanssa. Tahdon JÄLLEEN varoittaa kaikkia, jotka tämän sattuvat lukemaan: ÄLKÄÄ KOSKAAN EDES LEIKILLÄNNE KOKEILKO JUODA ANTABUS-KUURILLA OLLESSANNE JA PITÄKÄÄ MIN. 2:N VIIKON VAROAIKA VIIMEISEN ANTABUKSEN OTTAMISEN JA JUOMISEN VÄLILLÄ!!! Itse olin oikeasti vähällä kuolla vuosia sitten, kun päätin vähän juopotella Antabus-kuurin aikana. Siihen ei tarvittu edes mitään perskännejä tai valtavia viinamääriä, vaan 2-3 bisseä riitti siihen, että hengitykseni lakkasi kulkemasta tyystin ja sitten mua vietiinkin lanssikyydillä ja lujaa . Saivat mut elvytettyä siitäkin henkiin, mutta tuo oli kyllä yksi elämäni hirveimmistä kokemuksista. Oloni huononi selkeästi jo ensimmäistä olutta juodessani, mutta enhän minä, tyhmä juoppo, uskonut ensimmäisistä varoituksista, kun janotti niin pirusti . Kaikkiin Antabus ei noin vahvasti vaikuta ja joillain se ei vaikuta lainkaan, vaikka tinaisivat litratolkulla tiukkaa viinaa kuurilla ollessaan, mutta koskaan ei voi tietää etukäteen, kuinka herkkä kukin on, joten parempi jättää mahdollinen hengellään leikkiminen tyystin sikseen. Jollei ole varma, että sen korkin saa pysymään kiinni Antabus-pelotteella, on parempi jättää Antabukset ottamatta.
Selincrosta tai vastaavista ns. viinanhimoa hillitsevistä lääkkeistä mulla ei ole omakohtaista kokemusta, mutta mielipiteeni niistä on silti se, että ne ovat lääkefirmojen saatanan kallista kusetusta, joilla kerätä juopoilta rahat pois . En sinänsä epäile lainkaan, etteivätkö ne veisi nousukännin euforiaa mennessään(Perustuuhan niiden teho samaan juttuun, kuin naloksonin oppareiden vaikutuksen kumoava vaikutus ja siitä mulla kyllä on kokemusta), mutta tuo saattaa saada aikaan lähinnä sen, että juoppo ryhtyy kaatamaan sitä viinaa kahta kauheammalla raivolla, kun yrittää saada alkoholista sen toivomansa vaikutuksen irti. Sitä paitsi, nuo lääkkeet voi varsin hyvin jättää ottamatta, mikäli ryyppääminen niiden kanssa ei olekaan tarpeeksi kivaa, eikä tarvitse edes odotella niin pitkään, kuin Antabuksen kanssa, koska nalmefeeni(Selincro) häviää elimistöstä huomattavasti nopeammin . Joillekin ongelmattomille kohtuukäyttäjille Selincrosta voisikin olla jotakin apua viinanhimon hillitsemiseen, mutten rehellisesti sanottuna voi ymmärtää, miksi ihminen, jolla ei mitään ongelmaa alkoholin kanssa ole, tarvitsisi lääkkeitä tai muutakaan apua alkoholista pidättäytymiseen tai sen käytön vähentämiseen :mrgreen: . Tämä oli vain minun mielipiteeni. Joku voi olla Selincrostakin hyötynyt.
Yleisesti en usko, että pelkästä lääkehoidosta, olipa kyseessä Antabus-pelote tai Selincron “lyttäysvaikutus”, olisi kovinkaan kauaskantoista apua oikeasti alkoholiongelmaisen ihmisen raitistumisessa. Monille Antabus on toki toiminut hyvänä kainalosauvana, jonka avulla ovat saaneet selviä päiviä, joiden aikana miettiä, mitä sille omalle alkoholiongelmalleen voisi tehdä, joten ei se tyystin turhaa paskaa välttämättä ole, mutta niitä muita keinoja tosiaan tarvitaan sen ohella. Pelkkä pakkokärvistely kuivin suin ei lopulta taida johtaa muuhun, kuin kahta pahempaan retkahtamiseen. Tästä olikin sulle jo ylempänä vastailtu hyvin ja sulla on onneksi se terapiakontaktikin, eli aivan yksin sun ei tarvitse asiaa pyöritellä. Jollei tuo oma terapeuttisi ole varsinaisesti päihdeasioihin perehtynyt, niin kannattaa ainakin harkita sitä A-klinikkaa, mutta toki voit saada riittävän avun myös ilman varsinaisia päihdepalveluita, jos pääset purkamaan niitä mieltäsi painavia juttuja, jotka ajavat sua turruttamaan nuppiasi.
Noniin. Olen nyt 100 %varma ettei antabus ole oikea lääke mulle. En tosiaan halua jossain tyhmyyspäissäni tehdystä tempusta joutua sairaalaan tai pahimmillaan kuolla. Lisäksi nuo kaikki maksahommat ja muut haittavaikutukset, ei kiitos. Jos selincro todella on kallis niin senkin joutuu ohittamaan.
Tänään on ollut jo paljon helpompi päivä. Mulla on muutama kikka, joita tälläsinä parempina päivinä käytän. Käyn pitkällä lenkillä, että saan luonnollista hyvää oloa ja onnistumisen tunnetta. Sitten kittaan hiilihapollisia juomia (limuja, vissyä) että saan vähän sellaista fiilistä kun tissuttelisi kaljaa. Hiilihapoista tulee hieman samaa kurkkutuntumaa. Hah, saattaa kuulostaa hassulta, mutta toimii. Sitten teen jotain hyvää safkaa ja katon koneelta sarjoja. Jossain vaiheessa katson vielä opiskelujuttuja. Ja kaikki selvänä ja hyvinvoivana. Kyllä tää tästä
No maksaahan se, 7 tablettia 37,76 €. Mutta ei noita syödäkkään joka päivä, vaan ainoastaan silloin kun aikoo juoda tai on riski repsahtaa. Puolitoista kaljalaatikkoa on toisaalta halpa hinta, jos sillä välttää 7 juopottelureissua. Kannattaa varmaan tehdä niin kuin L:tar kirjoitti, että ota pienin paketti testiin. Selincro vaikuttaa keskushermostoon eikä sen takia varmaan sovi kaikille. Mutta jos toimii, niin miksei käyttäisi. Itse olen ajatellut ottaa juurikin Selincron käyttöön, jos tosiaan alkaa tuntua siltä, että repsahdusriski uhkaa. Lääkäri lupasi järjestää reseptin nopeasti, jos tunnen tarvitsevani. Nyt en kylläkään tunne
Olen ollut alkoholisti rapiat 20 vuotta ja A-klinikan palvelut kannattaa ehdottomasti hyödyntää. mm. alkoholismiin perehtynyt hyvä psykiatri jne. Itse alkuun karsastin oman rakkaan harrastukseni “kyyläämistä ja holhoamista”. Jos jostakusta tuntuu alkuun samalta, niin kannattaa muistaa, että ei ne ilkeyttään kysele asioita, joihin olisi kiusaus valehdella, tai ainakin kaunistella totuutta. Ei ne pysty käyttämään asiantuntemustaan, ellei ne tiedä sinusta paljon. Ja keskusteluissa näkee itsensäkin paremmin ulkopuolelta.
Antabusta olen käyttänyt kymmeniä kertoja. Se ei sovi mulle kuukautta pidemmäksi ajaksi, koska tuntuu, että vähäinenkin järjenjuoksu hidastuu, mutta jos putkeen jollain keinolla (siinäkin A-klinikka kuulemma auttaa) saan alkoholittoman päivän ja sitten otan alkuun useamman tapetin, niin se putki loppuu sitten ainakin niin pitkäksi ajaksi, kun käyttää Antabusta (käyttöohje kannattaa lukee, vaikka siinä onkin paljon turhaa paskaa).
Sain hankituksi 28 kpl. noita helvetin kalliita (viina on aina hintansa väärtti, ja ainoa kysymys on riittääkö rahat) Selincroja ohjeella, että alkuunsa 6 päivää puolikas tapetti joka päivä ja jatkossa tarpeen mukaan. Ton alun 6 pv. ideana on kai, että mahdolliset sivuvaikutukset tulisi esiin ja mahdollisesti keho tottuisi, kun joka lääkkeessä tuppaa olemaan, varsinkin näissä umpiluuhun vaikuttavissa, jonkunlaisia sivuvaikutuksia.
Toimin ohjeen mukaan ja olin pettynyt, että kun ei tapahdu mitään. Odottelin jotain vastenmielisyyttä alkoholiin, pahaa oloa, tai väsymystä tai jotain muuta vastaavaa? Kerroin A-klinikalla, että lääke ei vaikuta minuun, johon eivät osanneet sen paremmin muuta, kuin harmitella asiaa. Joka johtunee kai siitä, että eivät itse ole alkoholisteja?
Viimeviikolla tuli PrismaDokumentti areena.yle.fi/tv/2307120 Nalrexonista, joka on hieman eri lääke, mutta lähinnä kai vaan mg. annostuksen suhteen. Dokumentissa alkoholistit kertoivat kokemuksiaan (ei kannata välittää jenkki-, yhden totuuden-, yms. paskasta) Selincroa vastaavasta lääkkeestä. Ohjelmasta tajusin, että ei tässä ollut tarkoitus hankala olo tullakaan, vaan estää se rakastamani euforian tunne, joka on parhaimmillaan, kun on ollut ilman viinaa kuukauden ja sitten ottaa tiukkaa viinaa, kuinka sellainen väreily kulkee kehon läpi vatsasta alkaen ja kohta on velatkin saatavia ja kaikki järjestyy. Tunne jota haluaa pitkittää ja jonka haluaisi aina kokea.
Siispä kokeilin uudestaan Selincroa ja aivan oikein. Tuomari Nurmio laulaa jossain laulussaan jotain että “toinen tuoppi kankkuseen, se tulee tosi tarpeeseen”. Kaltaiseni vanha juoppo tarvitsee kolme keskaria nopeasti juotuna, että hienoisen euforian saavuttaa. Eli Selincron kanssa kaljakorissani on vain ensimmäisiä kaljoja kaikki 24.
Jos Selincron kanssa juon monta olutta, niin lähinnä lähtee jano pitkäksi aikaa. Humalaan toki tulee, mutta se ei ole kovin hauskaa ilman sitä VAU kokemusta, ja koko kaljan kittaaminen alkaa tuntua turhalta.
Itse kuitenkin helposti jatkan, kun se on iskostunut kymmenissä vuosissa aivoihin, että niin nyt vaan kuuluu tehdä.
Pitkässä juoksussa olis kai tarkoitus iskostaa aivoihin sellainen muistijälki, että ei ole pakko juoda itseään tajuttomaksi. Se ymmärtääkseni edellyttää alkoholin käyttöä lääkkeen kanssa?
Kuten tupakoinnissa ja sen lopettamisessa kehon nikotiinitarve on helpompi hoitaa, kuin se tupakoimisen tapa ja rituaali.
Jos tää nyt toimii tosiaan näin, niin se olis tämmöselle alkoholistille joulu kolmanteen potenssiin?
Aina on syytä juoda: jos sataa, niin on kurjaa; jos paistaa, niin on syytä juhlia; jos on siltä väliltä, niin on tylsän tasasta. Jne. Jne. Normi päiväannos on 6 - 14 olutta josta en varsinaisesti tule enää edes humalaan. Ja sitten, kun kärvistelen kuukauden ilman alkoholia niin ajatus alkoholista on päivä päivältä vahvempi ja ajatus tulee kaikesta vahvana mieleen, eli sitten kun pato murtuu niin sitten ei olut enää auta, vaan tarvitaan runsaasti tiukkaa viinaa.
Jos Selincro nyt toimii, kuten näyttäisi, niin minun ei enää tarvitse hukata kaikkea henkistä kapasiteettia alkoholin vastustamiseen, vaan voin ajatella, että joo kyllä kaljaa voi ostaa ja kyllä joo sitä voi juodakin, kunhan vaan 1 - 2 tuntia aikaisemmin otan Selincron. Niinpä olen jo huomannut saavani kivuttomasti alkoholittomia päiviä, vähäkäyttöisten väliin. HIPHEIIIII!
Olen 34-vuotias nainen. Hotosuhde mt-puolella kaksisuuntaisen mielialahäiriön vuoksi.
Mä hain ekaa kertaa apua ulkopuoliselta taholta alkoholin käyttööni tasan kuukausi sitten 16.2. Enemmän tai vähemmän vuosien varrella alkoholi kuulunut elämääni, kuukausi sitten aloin käsittää, että minulla todellakin on riippuvuus nimeltään alkoholi, enkä yksin tai läheisteni tuella pysty sitä juurikaan hallitsemaan. Puolisoni ei juurikaan juo, ja hän on ollut jo pidemmän aikaa huolissani juomisestani. Ystävänpäivänä mulla sitten karkas mopo ihan käsistä ja se havahdutti muutokseen.
Soitin heti maanantaina 16.2. terveyskeskukseen, sieltä jättivät päihdehoitajalle soittopyynnön. Päihdehoitaja soitti seuraavana päivänä, varattiin seuraava vapaa aika, joka sattumoisin oli suoraan psykiatrille.
Ensimäinen aika 1,5 viikon päästä ensisoitosta eli 26.2. Olin jo ahkerasti tehnyt kaikki kyselyt ja kaavakkeet etukäteen, pitänyt juomapäiväkirjaa yms. Keskusteltiin tämän psykiatrin kanssa näistä tuloksista ja käytiin läpi juomapäiväkirjaa. Olin siellä tunnin verran, hyvä fiilis jäi. Määräsi labrat, ja mietittiin Selincron aloittamista, jos labrat ok. Olin itsekseni ajatellut Antabus-kuuria, luulin, että se vie sen viinanhimon, mut ei, ei kuulemma vie, eikä kuulemma mikään lääke sitä tee No, anyway, Selincro kuulosti varteenotettavalta vaihtoehdolta. Määrittelin itselleni myös alkoholin käytön rajat, jonka puitteissa yritän olla.
Labrat tuli 5.3., kaikki ok. Selincro-resepti sähköisenä ja minä apteekkiin. Piti tilata, ei ollut heillä valmiina. Tilaukseen meni pienin mahdollinen paketti. Viikonloppu meni määrittämien alkoholirajojeni sisäpuolella, olisi kyllä tehnyt mieli enemmän juoda, mutta kun olin ne rajat itselleni asettanut… Tosin, määrittelin, että juomakertoja saisi maksimissaan olla 3, niitä olikin 4 eli en mä näköjään rajoissa pysynytkään No, vaikeeta oli.
Nyt sitten viime viikko.
Olin alkuviikon vatsataudissa, järkkyä hommaa!! Tabletit hain apteekista kun kykenin ylipäätään kauppaan Elikkäs 7 tablettia kustansi 40,15€, ei kelavähennyksiä.
Sit tuli tää dokumentti Yleltä (yle.fi/aihe/artikkeli/2015/03/02 … oholismiin), olin ihan täpinöissäni, et mulle samaa lääkettä No, aikani olen tutkinut ja mieskin sanoi, et kokeile nyt tota Selincroa ekana, ja sit jollei se auta, ni pyytäis tota Raviaa. Näissä vaikuttava aine on eri, toimintaperiaate kai samantapainen. Mä näistä nyt niin tiiä, mut tällä hetkellä liputan kyllä tälle Selincrolle.
Perjantaina olin jo kuosissa, ja teki mieli lonkeroa. Otin tabletin 18.45 (tabletti tulee nauttia mieluusti 1-2 tuntia ennen alkoholia). Lonkero klo 20, sitä ei juurikaan edes tehnyt mieli… Siiheen yhteen jäi… ennenkuulumatonta mulle! Yö oli hirveä, katkonainen uni ja paha maku suussa.
Seuraava päivä oli ihan outo, olin apea, vitutti ja sit taas kaikki oli tosin hyvin. Ajattelin, etten uskalla enää lääkettä ottaa, jos se saa mun mt-puolen sekaisin. No, otin kuitenkin Halusin antaa tälle mahdollisuuden. Lääkkeen otin 13.45. Lonkeron avasin klo 16. Join sitä yhtä lonkeroa tunnin!! Tämäkin ennenkuulumatonta! Lonkeron jälkeen meni tunti, sitten otin punaviiniä, lipitin sitä pikkupulloa (18,7ml) yli neljä tuntia. Eikä tehnyt enempää mieli, eli lauantai ja alkoholiannoksia 3 Yö meni ihan hyvin.
Eilinen, no teki mieli alkoholia, otin tunnollisesti tabletin ja illan aikana nautin 18,7ml punaviiniä, se riitti.
Olen kyllä kaikenkaikkiaan tyytyväinen menneeseen viikkoon, vaikkakin olin vatsataudissa. Alkoholiannoksia meni kokonaisuudessaan 6. Kun sitä aiempi viikko, joka oli mun mielestä hyvinkin kohtalainen, annoksia oli 17.
Nyt. Tekis mieli korkata lonkero, mut mulla arkijuomisen (ma-to) raja yhdessä kerrassa, ni sinnittelen, enkä ota tablettia. Se tabletti kyllä itsessäänkin tuntuu vievän sitä himoa pois, mut en silti ota. Taidan juoda vettä
Tällai mulla.
Eka kerta myös kun kirjoittelen täällä, vasta rekisteröidyinkin. Täällä kuitenkin olen taustalla lueskellut ja tutkiskellut Päihdelinkin antia kuukauden päivät.
Olin itsekin ottanut Selincrosta selvää, kun lääkäri sitä yhtenä vaihtoehtona tarjosi ja jossain ketjussa kyselin kokemuksiakin. No, tässähän niitä tuli. Sinällään minulla ei tällä hetkellä Selincrolle ole mitään tarvetta, kun viinan himoja ei ole ollut eikä tarvetta juoda. Mutta ajattelin kuitenkin eräänlaiseksi ensiapupaketiksi. Onhan monella kotona laastariakin, vakkei suunnittele sormeen veitsellä leikkaavansa . Ja voihan se olla, että jos se juomisvaihde joskus iskee päälle, niin ei siinä sitten enää “napeilla pelata”, sit mennään taas pohjan kautta!!!
Selincron(tai ReVian) kanssa kannattaa muistaa myös se, että se saattaa viedä/latistaa kykyä kokea mielihyvää muistakin asioista, kuin dokaamisesta, ihan siis terveellisistäkin jutuista, kuten liikunta, seksi jne., joten jos on kovin masennukseen taipuvainen, tuo lääke voi viedä lopulta ojasta allikkoon.
Nalmefeeni ja ainakin naltreksoni myös estävät opiaatteja/opioideja toimimasta, joten Selincro-kuurilla ollessaan ei kannata esim. ottaa kodeiinia sisältävää yskänlääkettä/kipulääkettä(Puhun nyt siis ihan aiheellisesta yskän/kivun lääkitsemisestä, en mistään huumaus-/viihteilytarkoituksesta), koska se ei toimi silloin ja pahimmassa tapauksessa tuosta kombosta saattavat seurata opiaattien vieroitusoireet, jotka eivät ole sitten ensinkään kiva tila, vaikkei edes omaisi minkäänlaista riippuvuutta oppareihin.
Anteeksi uteliaisuuteni, mutta 18,7 ml on aika pieni pullo. Kyllä sillä varmaan just lasin pohjan sais peitettyä. Senttilitra (cl) varmaan oli haettu yksikkö?
//end of offtopic.