^Morjesta !
Kirjoita ihmeessä enempi ja avaa omaketju !
Osaat ton skriivaamisen selkeesti,
ja onhan täällä todella hiljaista muutenkin.
Hyviä jatkumåja.
Hei,
Ja kiitos 1970 rohkaisevista sanoista. Tekstejäsi on ollut nautinto lukea, niin kuin monien muidenkin tuntemuksia täällä. Lähden nyt samoilemaan 1980-luvun ruosteettomalla Toyotalla koti-Suomea naisen kanssa. Toyota elää kauemmin kuin minä, koskeivät varaosat Tattarisuolta tai Belgian keskusvarastolta lopu. Viime kesänä ajelin maan päästä päähän ja pikkuteitä, jotka tulevat olemaan edelleen yhtä katastrofaalisessa kunnossa. Doro-senioripuhelin seuranani on yhtä älytön kuin ennenkin. Kaikki laskut automaattiveloituksessa paitsi pojanpojan Aku Ankka, joka joutaakin katketa. Iso mies. (En hyväksy vastaväitteitä.)
Koetan samalla tänä kesänä parannella tapojani. “A saint abroad, and a devil at home”, huomauttelee minulle nainen. Se on suora lainaus John Bunyanin Kristityn vaelluksesta.
Maailma on täynnä paikkoja, joihin päänsä kallistaa!
Palaan joskus. Pysykää raittiina!
Antabusta kehiin ja korkki kiinni ties monenko kerran. Joko nyt nappaa raitis elämä hitaasti kiiruhtaen vai miten se oli
Kuinkas hurisee?
Tuli tänne samaa ihailemaan: apent66 kirjoittaa niin jäntevästi, kuin romaania olisi lukenut. Sukelsin tunne edellä tarinaan ja mikä olisi upeempaa, kun lukea oikeasti tällainen kirja viinan kiroista 
Mutta toistakin asiaa minulla oli: katselin tässä juuri klinikan antabus-korttiani, ja huomenna alkaa minulle toinen kuukausi antabuksen kera.
Haen antabukseni kaksii kertaa viikossa klinikalta minäkin.
Ja ajatella, mutta oikein odotan sitä. Olen siellä ensimmäisenä aina tikkuna paikalla 08:00 aamulla. Tukipilariani sairaudesta tervehtymisen alkumetreille.
Joskus klinikalle käveleminen saattaa vielä hieman hävettää. Tai ehkä häntä koipien välissä on enemmänkin se tunne. Hieman aina vilkuilee, olisiko siellä ketään, joita tuntee muuta kautta.
Mutta millainen olo, kun saa toista kuukautta olla juomatta. Turvallinen, sillä en uskalla juoda antabuksen kanssa. Eli mielenrauha, koska ei tarvitse painia juoko vai eikö.
Ei vaan juo.
Se on vapauttanut energiaa kaikkeen muuhun. Kun ei tarvitse suunnitella, jossitella, juoda, olla krapulassa ja selvitä.
Jos ja kun ne solujen viinankutsut heikkenee 3-6 kuukaudessa, olen antabuksella ainakin sen aikaa. Jos on tarve siitä vuodesta, niin sitten vaikka vuoden. Mitä vaan - koska haluan lisää tätä.
Kun aikaa on käsillä kaikelle. On saanut aikaiseksi kuukaudessa niin paljon enemmän, kuin juovana aikana useissa kuukausissa.
Pää kirkastuu päivä päivältä. Tältäkö minusta oikeasti tuntuukin. Ai niin, näistä asioista minä todella pidän. Nämä oli niitä minun haaveitani.
Alkaa olla nälkä muita asioita kohtaan. Huurujen keskeltä löytyy se minuus, joka oli hukutettu viinaan.
Illu
Hyvä Illu.
Antabus on hyvä jarru.
Hyvä Illu, sanon minäkin.
Terveisiä viikon mökkeilyltä, jota tuolla toisessa ketjussani mainostin. Vuokramökki 100 km:n päässä, tähän vuodenaikaan erittäin halpa kahteen pekkaan maksaa. Olen huomannut, että kaikki vuodenajat ovat selvin päin ihmeen ihania. Ennen en tiennyt.
Enkä hermostunut pätkääkään vaikka etuhammas katkesi siellä mökillä klassillisesti jälkiuunileipään ja seuraavana päivänä emännältä läppärin näytön värit puuroutuivat niin, ettei siitä mitään selvää saanut. Jos olisi ollut viinaa, sitä olisi siinä tilanteessa pitänyt lähteä hakemaan äkkiä lisää ja oikein kunnolla. Taksilla. Sitä paitsi aikaisemmin olen aina minne tahansa mökille saavuttuani heti katsonut, missä olisi medihelille sopiva laskeutumispaikka. Ihan totta.
“Elekee, elekee, hevonen pelekee!” Tällainen on minun mantrani nykyisin, jos jotain ikävää sattuu. Opin sen lapsuudessani yhdeltä vanhalta mieheltä, joka ei todellakaan ollut hevosmies, ja olen kuullut sen myöhemminkin muutaman kerran. Sen voi sujauttaa sopivaan väliin vähän suhteuttamaan asioita. Kaiken voi kataa sen kuvitteelisen hevosen päähän. Se on tunnetusti hevosella aika iso.
Kirjoitin tuolla omassa ketjussani siitä, että pääsääntöisesti ihminen voi lain mukaan antaa steriloida itsensä vasta kolmenkymmenen vuoden iässä. Silloin hänen katsotaan olevan tarpeeksi kypsä päättämään niin peruuttamattomista asioista.
Toivottavasti ei vaikuta aasinsillalta, mutta antabuksen kanssa on mielestäni vähän samoin kuin ehkäisyvälineiden käytön ja lopullisen steriloinnin. Antabusta voi käyttää väliaikaisena ehkäisynä tai lopullisena ratkaisuna. Itselleni jouduin vääntämään tämän asian rautalangasta.
Siitoskyky lähti. Se kaiken pahan ja tuskan jatkuva siittäminen omaan päähän ja ympäristöön. Lopullisesti, uskon niin. Miksen uskoisi?