Ammatti vai Riippuvuus?

Olen nuori parikymppinen Live-pokerin pelaaja joka on elättänyt itseään nuoreen ikään nähden menestyksekäästi.

Usein kysytty kysymys jonka kuulee on" Eikö se ole uhkapeliä?"
Tähän vastaan aina, että Suomen laki määrittelee pokerin onnen peliksi, mutta silti hyvät pelaajat tienaavat jatkuvasti ja häviävät pelaajat eivät.

Minun motivaationi pelaamisella ei ole suuret voitot eikä se,että pääsen irti arjesta.
Pokerissa lähinnä kiehtoo jatkuva tietämättömyys kehittyminen, sekä älyllinen haaste.
Kerron lyhyen tarinan, jonka jälkeen haastan sinut vastaamaan näihin kahteen kysymykseen.

Mikä on sinun pelaamisesi tarkoitus; voittaa potti vai tehdä oikea ratkaisu?
Onko elämäsi pelissä tilaa heittää hyvätkin kortit pois, jos tiedät että varmasti häviät niilä korteilla vai pelaatko pelaamisen vuoksi?

Kello on melkein puoli 4 aamulla ja jakaja ilmoittaa pöydässä kovaan ääneen,että 3 viimeistä jakoa.
Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki jotka ovat illan aikana hävinneet rahaa tai kortin jumalat eivät ole olleet antoisia sinä iltana saavat nyt mahdollisuuden kokeilla onneaan.
Kortit jaetaan pöytään ja ensimmäinen vuorossa olevaa pelaaja korottaa ja lähes kaikki pöydässä istuvat pelaajat maksavat lyönnin minä mukaan lukien, koska pottikertoimet suosivat.
Floppi jaetaan ja tämän saman kyseisen jaon aikana viimeisen kortin tullessa pöytään 4- kanssa pelaaja ovat all in minun lisäksi.

En voittanut pottia kotiin ja kävelen taxi pysäkille ja samalla mietin illan tapahtumia mielessäni. Saavun kotiin ja ensimmäinen kysymys aamulla tyttöystävältä on “Noh voititko mitään??”
Vastaan: -Tein oikean ratkaisun ja lopputulema oli mikä oli.

Tarinan kultaisena lankana oli tässä se, että silloin kun pelaa häviöt on osa elämää, niistä laanistuminen ja murehtiminen viitaa yleensä siihen ,että pelaa liian korkeilla tasoilla tai pelaa rahoilla ,jotka on yhteydessä omaan talouteensa. Oma elämän taso ei saa laskea pelaamisen takia. Jos pelaaminen on yhteydessä tunnemaailma kuten häviöiden yhteydessä masentumista tai voitoissa kuolemattomuuden tunnetta tietää pelaavansa omalla elämällään.
Tässäkin tilanteessa tärkeintä olisi se, että elämässä on tasapaino. Pokerissa ei ole kyse siitä voitatko potin kotiin vaan se teetkö oikeita ratkaisuita. Ei ole väärin heittää hyviä kortteja pois, jos tietää ettei voi voittaa.

Mistä näitä idiootteja eksyy tänne?

Tosta kirjoituksesta ei tavallinen peluri ymmärrä mitään :open_mouth:

.

Hyvänen aika, eihän kukaan voi pelata ammatikseen kuin itsensä perikatoon.

Kyllä ainakin jonkin aikaa voi olla plussan puolella. Sehän se tässä pirullista onkin. Pieni prosentti pelaajista voi elättää itsensä pelaamalla, jotkut jopa rikastuu. Suuri massa pelureista tarjoaa auliisti omat vähät rahansa näiden muutamien käyttöön ja kärsii. Aika näyttää, miten Ammatti vai Riippuvuudelle käy. Mitään oikeaa työtähän se ei ole, mutta laki sallii, koska muuten sitä tehtäisiin (vain) laittomasti.