Alkoholiton laihdutusketju

Me Lopettajat
1

Alkoholittomuuteni ensimmäinen tarkoitus ei ole laihduttaa, mutta en voi olla ihastelematta tätä sivutuotetta ja olla miettimättä, että on varmaan muitakin henkilöitä, jotka tyytyväisenä seuraavat kalja/siiderivatsan pienentymistä. Voisiko täällä olla ketju, jossa tukisimme ja tsemppaisimme toisiamme tässäkin asiassa?
Eiväthän kaikki alkoholia käyttäneet missään tapauksessa ole ylipainoisia, enkä rajaisi tätä ketjua myöskään niin, etteikö tähän saisi kirjoittaa nekin, jotka päin vastoin ovat saaneet toivotusti lihaa luidensa ympärille. Tunnetusti alkoholi turvottaa ja lihottaa, onhan se puhdasta sokeria.
Minua se on lihottanut ihan hirveästi ja olen myös herännyt ajattelemaan terveyteni tuhoutumista, jos jatkaisin juomista ja lihomista. Ilokseni ja yllätyksekseni, vaikka lopettamisestani ei ole pitkä aika vyötäröltäni on lähtenyt 16cm! Paino ei vielä ole laskunut kuin 4,6kg, mutta hyvä niin. Vyötäröä riittää vielä ja kilojakin, olen vielä yrityksessäni aika alussa.
Tavoitteena ei ole laihduttaa itseäni nuoruuden mittoihin tai saada jokaista löysää kohtaa häviämään. Ei ole realistista sellainen, mutta hyvän olon haluaisin ja vyötärön turvallisiin mittoihin. Voimaa jonkin verran jäseniin ja kestävyyttä. Olis nimittäin kiva vaikka ensi vuonna tehdä pieni vaellus.
Ja näin naisena tuntea olemuksensa edes vähän viehättävämmäksi.
Olisiko mukaan tulijoita? Pidetään kuitenkin maltti mielessä ja se pääasia, alkoholista luopuminen. Kun oikein nyppii niin parempi ottaa herkkuruokaa kuin viinaa. Eikös niin. Ja ei tehdä laihduttamisestakaan uutta riippuvuutta, sillä tiedän, että sekin onnistuu.
Mutta terveellisesti, iloiten ja toisiamme tsempaten. Ja hei, ei ole tarkoitus hypettää tietyn painoista tai muotoista kroppaa. Nykyisyyden nimissä annetaan kaikkien kukkien kukkia, omasta kehostaan saa iloita olipa paino mitä tahansa. Tiedän itsekin, että tietyistä kohden en pienene, tarvittaisiin plastiikkakirurgiaa ja siihen en ole valmis.

Nettihän on täynnä eri laihdutusryhmiä, mutta tämä olisi varmaan ensimmäinen jossa ei palkita viinilasillisella?

2

Tänään en mitannut aamulla mitään, vaan lähdin lenkille. Enkä millekään tasamaalle, vaan halusin hemmotella aistejani. Suuntasin tuohon naapuri paikkakunnalle sellaiseen kallioiden muodostamaan kanjoniin ja tein lenkin punnertaen jyrkkiä ylämäkiä ja liusuten alamäkiä, joita pitkin virtasi purovesi. Metsä tuoksui rahkasammalelle ja havupuille. Purot solisivat ja oli vaikka mitä nähtävää. Keskittyminen pureutui vain siihen hetkeen.

Hiki tuli. Päällystakki oli likomärkä ja kengätkin kastuivat, mutta oli sen arvoista. Sitten ajelin kotiin. Oli mulla mukana mieheni. Hän halusi mukaan krapulastaan huolimatta ja puhisi matkan varrella, että toivottavasti ei tule sydänkohtaus. Nyt nukkuu tuolla. Eli ei kannata mennä krapulaisena noihin maisemiin.

Minä toivon, että hän lopettaisi juomisen, mutta taitaa olla turha toivo. Minä en enää ala seurana juoda, jos kerran haluaa juopotella, tehköön sen yksin. Tai no, ei tuo kovin yksinäiseltä vaikuta, sellainen puheen porina kävi koko illan.

Mulla on vatsan tilanne kohentunut, mikä on aivan ihanaa. Lääkkeiden lisäksi vointiin on vaikuttanut liike, uni, alkottomuus, sokerittomuus, lihattomuus ja vehnättömyys. Jätin myös kovat rasvat kuten juuston pois ja käytän toistaiseksi Alentajaa. Lääkkeiden lisäksi olen ottanut inkivääriä ja kurkumiinia sekä piparminttuöljyä. Hyvä on olo.

Ainut herkku on pala tosi tummaa suklaata lenkkien päälle. Vie pois makeanhimoa ja tyynnyttää mieltä. Eikä pysty syömään kuin 1 palan.

Jaahas mitäs keksis? Ois nimittäin energiaa… Jos vaikka halot heilahtaa liiteriin kohta…

3

LAIHUUS on TODELLAKIN Tie Taivasten Onnelaan…<3<3<3 siksi monet ovatkin päättäneet alkaa alkoholismin sijaan Narkkareiksi… Narkkarina on monella äkkiä kroppa simpsakoitunut pois lukien MikediMayn joka tuntuu pysyvän pönäkkänä ukkona siitä huolimatta…

4

Hei! Ja kiitos kivasta aloituksesta! Voisin tulla tähän ketjuun myös norkoilemaan, koska todellakin on ylipainoa ja vyötärön ympärys on sellaisissa lukemissa, että joulupukki jää toiseksi. Myös huono kunto ja erittäin heikko lihaskunto ärsyttää suunnattomasti.
Minulla on mittarissa ikää kohta 50 eli korkea aika on omalle hyvinvoinnille tehdä jotain. Nautin luonnossa liikkumisesta, joten sitä lisään ehdottomasti päiviini. Tämä ehkä toimii myös tarpeellisena nollauksena erittäin kireään ja hektiseen työilmapiiriin. Kun kerran alkon avulla nollaus ei nyt vain enää ole vaihtoehto.
Lihaskuntoa ja kehon huoltoa on tarkoitus jollain aikavälillä ottaa mukaan ohjelmaan, mutta aloitan ehdottoman rauhallisesti. Eli mukana ollaan!

5

Moi Ptjor ja Alexa, terve tuloa! Ei laihuus ole tie onnelaan, vaan hyvä olo vatsassa. Olkoon reppu mimmoinen vain, mulla se jää pömpsälleen - sen tiedän. Mutta se, ettei aina turvottais, ahistais, kuristais, nousi jalka ja tulis uni. Elämäntapamuutosta. Vatsa on ihmisen toiset aivot.

Miun lomapäivistä viimeiset on menny minulle ihme puuhissa. Löysin nimittäin aika tyhjät antiikki ja kirppis salit. Tai sitten olen saanut käydä siellä oikeaan aikaan. Olen tehnyt löytöjä… Ihana, kun aistit on kirkkaat, mikään ei häiritse, huomaat visapuiset kuviot, tunnet hyvän kankaan… Voi luoja! Olen löytänyt jotain tosi omaa. Ja kun älyää pyytää alennusta ja homma toimii.

Ja parasta on, kun samalla löytyy samanhenkisiä ihmisiä joiden kanssa jutella. Hyrisen tyytyväisenä. Sisustin ensimmäisenä makkarin ja hankin täydennystä vaatekaappiin. Olen pessyt, tuulettanut ja raivannut. Silittänyt ja tuunannut.

Miun oli pakko ostaa vähän sipsuja, mutta onneksi en ole ainut joka käy pussilla. Onhan rasva ja suola aikamoisia huumeita nekin, miksi ihminen niitäkin aina välillä kaipaa? Ei kun haistelin kissan tassuja ja ne tuoksui popcornille, niin piti sitten saada suolasta. Ihme mielleyhtymä, joka varmaan liittynee myös naisen elämään. Ei siihen mukavimpaan puoleen, mutta joka voimakkaampana taas tulee esille, kun lopettaa kemiallisen lauhteen. Hajut ja maut, tunteet ja mieliteot… Eikä tämä varmaan lopu vaihdevuosiin.

Hei, meille tulee toivottavasti pikkuinen. Ei ihmisvauva, ei todellakaan. Mutta minusta tulee näillä näkymin ns. nahkamummi. Pieni karvavauva tyttären hoiviin ja minä saan myös olla sen elämässä täysillä mukana. Mitenkä se rupes elämä hyrräämään?

6

Tämäpä on mulle sopiva ketju! Paino on nimittäin ryyppäämisen sivutuotteena noussut paljon, ja nyt haluan siitä eroon! Kuten sinullakaan, itsellänikään ei laihduttaminen ole se ensisijainen syy lopettaa juomista, mutta on se aika iso motivaattori. Kuusi vuotta sitten, kun viimeksi olin katkolla paino tippui melko vaivattomasti. Harmi vaan, ettei se raittius sitten kestänyt vuottakaan. Aina varoitellaan, että ei kannata tehdä liikaa muutoksia kerralla, mutta mun ei edes tarvitse muuttaa muuta, kuin lopettaa dokaaminen. Tykkään liikkua ja syödä suht terveellisesti, toki liikunta jäänyt viime aikoina vähemmälle, kun viinin lipittely on vienyt voiton.

Olen ihan tämän taipaleeni alussa, vasta toista päivää juomatta pitkän putken jälkeen. Tänä aamuna otin ensimmäisen antabuksen. Tästä tämä lähtee. :slight_smile: Vähintään kymmenen kiloa olisi hyvä saada pois, jos menee vähän enemmänkin, niin se on plussaa.

7

Hei Hilppi ja terve tuloa. Keventyminen ja olon koheneminen on hyviä motivaattoreita, täytyy myöntää. Toki kuntoilusta ja terveellisistä elämäntavoista saa itselleen uuden riippuvuuden niistäkin, joten kannattaa seurailla itseään ja kehittää psyykkistä sekä henkistäkin puoltaan. Moni varmaan ajattelee, että mikäs siinä, jos riippuvuus on terveellisiin asioihin. Itse tiedän, ettei asia ole ihan noin yksinkertainen.

Olen huippusuorittaja. Osaan suorittaa asian kuin asian, tehtävän loppuun asti kuten sotilaat. Sain sellaisen kasvatuksen. Olen suorittanut koulut, työt, parisuhteen, äitiyden, juonutkin olen suorituskeskeisesti. Nuorena suoritin äärimmäisen laihdutuksen eli sairastin anoreksian. Suoritin siitä parantumisen. Painoin alimmillani hieman yli 40kg ja näytin ylioppilaskuvassa henkarilta. Kokeilin siivouksen lomassa ylioppilaslakkia ja se oli niin kiristävä… Eli päänikin oli pienempi ja läskittömämpi. Voi olla, että hiuksiakin oli vähemmän, kun en syönyt.

2022 ajattelin kuitenkin vappuna ylppärilakin laittaa päähän. En ole sitä käyttänyt vuoden 1996 jälkeen. Koska en ollut mielestäni tarpeeksi hyvä ylioppilas. Nyt laitan lakin kekottamaan päähän ja kiipeän vaaralle huudan “jihuu”…

En suorita enää mitään. Jos laihdun, niin laihdun. Jos en, niin en. Jos en saa jotain tehtyä tänään, kokeilen huomenna uudelleen. Jos ei huvita nyt, teen kun huvittaa. Haluan nauttia kauniista asioista, kuten rakkauksista: lapsista ja eläimistä, tuosta miehestä, aarteista, joita elämä tarjoaa. Haluan nähdä ja tuntea ne.

Hoikistuminen on toki tärkeää siksi, että jaksaa ponnistaa fyysisesti itsensä liikkeelle. Liikunnasta saa hyvää oloa. Siitä seuraa hyvä uni ja kokemuksia, kun jaksaa.

Tsemppiä kaikille alkosta eroon pyrkiville ja omanlaista elämää etsiville. Minä toivon, että pystyn tähän. Enkä enää vain itseni takia vaan lasten, tulevien lastenlasten, eläinystävien, ystävien… Voimia kaikille!

8

Mulla on nyt tasan viikko raittiutta takana. Vai voiko tässä vaiheessa puhua vielä raittiudesta, kun kuitenkin ollaan ihan alkutaipaleella? No, sanotaan sitten, että juomattomuutta.
Paino on viikossa tullut alas noin puolitoista kiloa, ja se saa mielen iloiseksi. Pahimmat pöhötykset häipyneet, jatkossa sitten on odotettavissa maltillisempaa painonlaskua. Olo alkaa olla fyysisesti jo aika hyvä, henkisesti on toki vielä hurjasti tekemistä. Liikunta maistuu, ja se tuntuu hyvältä. Yöunet ovat parantuneet, vaikka edelleenkin heräilen useita kertoja yössä, mutta unen laatu on parempaa kuin juodessa.

Otan antabuksen joka aamu, ja se on hyvä. Aiemmin saatoin joka aamu päättää, että “tänään en juo!”. Iltapäivällä kuitenkin se ajatus sitten hiipi mieleen, että mitä jos kuitenkin vielä tänään, ja huomisesta alkaen se loppuu. Saatoin pitkäänkin käydä mielessäni sitä kamppailua, “ottaisko vai eikö ottais”, mutta pohjimmiltani tiesin, että kamppailu on hävitty. Ennemmin tai myöhemmin suuntasin Alkoon. Antabuksen myötä mä TIEDÄN, että tänään en tule juomaan, enkä seuraavaan kahteen viikkoon. Tekee elämästä helpompaa, kun ei tarvitse arpoa.

Miten sulla menee, MariKaarina?

9

Oon jonkin aikaa näillä sivustoilla lueskellut ja huomannut, että monilla on tuota samaa suorittamisen ongelmaa alkoholinkäytön taustalla. Et ole varmastikaan yksin.

10

Lopetin alkoholin muista syistä, laihtuminen oli iloinen yllätys jota en edes odottanut, kun ruokahaluni kasvoi ja syön nykyään jopa enemmän

11

Harva meistä on rautaa…
Suorituskeskeisyys ja aina vaan parempiin tuloksiin vaatiminen rääjähtää normaalihermoisella ihmisellä joskus. Juominen on sitten yksi tapa irtaantua.

Mutta kun osa ihmisistä on niin tunteettomia itseäänkin kohtaan että menestyvät ja suorittavat ja tekevät tuloksia. Ja heidät sitten media nostaa jalustalle .