Alkoholistia potuttaa, kun huomaa olevansa raskaana pari päivää ennen uudenvuodenbileitä, vaikka raskaus on toivottu ja suunniteltu 
Wau! Onneksi olkoon, Rulla! 
kiitos! Ja ihan selvennykseksi, että tuo tapahtui 10v. sitten… 
Ainakin omalla kohdallani se on ns “vääristynyt hyvällä tavalla”, enkä perustele millään tavalla koska sitä ei osaa oikein sanoiksi pukea.
Jes… ja onnea nyt kuitenkin näinkin myöhään, Rulla.
Katselin tässä justiisa tänään valokuvia vanhoilta reissuilta, ja myös viimesimmältä reissulta, joka oli nykyisen terveemmän itseni tekemä. Ja pläräsin matkamuistoja, kuten vanhoja lentolippuja, majotuspaikkojen kuitteja… matkamuistokoruja, kortteja…
Mieleen tulvi ne reissut menneinä vuosina, jolloin olin niin hukassa ja tyrkytin itseäni niin avoimesti tuholle ja kuolemalle, että se että olen selvinnyt suht ehjin nahoin ja (melkein : ) järjissäni tähän päivään, on todella ihme. Ihme, jossa on jollain minua korkeammalla voimalla sormensa pelissä.
Siitä olen niin kovin kiitollinen. : )
Ajattelen mielelläni myös, että joskus ahdingossa ja pulassa olen tavannut ihan oikeita enkeleitä; mm. Argentiinassa 2006 ja Intiassa 2007, jotka ovat viime tipassa minulle auttavan kätensä ojentaneet ja sitten hymyillen lentäneet tiehensä kun ovat minut jaloilleni taas paikkailleet ja haavani laastaroineet.
Ymmärrän, että olen ollut niin hukassa joskus, että selviäminen sieltä omin voimin olisi ollut sula mahdottomuus. Omat voimat olivat täysin lopussa.
Silti selvisin. 
Jälkeenpäin tuntuu, että sillon kun en ole enää jaksanut kävellä omin jaloin, joku minua voimakkaampi ja hyvä on kantanut minua sylissään eteenpäin.
[i]Diggaan kalastajan botskii,
karjan kelloja ja paimenen notskii
tummuvassa illassa
Mä oon suojassa Luojassa,
mä tuun suojasta Luojasta,
mä oon Ison pomon suojeluksessa…
-Pelle Miljoona: Ison pomon suojeluksessa[/i]
Juu lisätäkseni vielä “maailmankuva”, nii se on ainakin omalla kohdalla “omaperäinen” helvetin vaihteleva ym…