Otsikko kertoo… olen väsynyt ja vihainen alkoholistin vaimo. 11 vuotta menty yhdessä, alkoholi kuvioissa aina. Minulla hallinnassa oleva tissittelu mikä jäänyt jo viime vuosina unholaan koska en voi sietää sitä ainetta, mikä on tuhonnut mieheni, ehkä jo liittomme.
2vuotta sitten mieheni oli katkolla viikon. Juomatta oli pari viikkoa. Vuosi sitten maksakirroosi. Oli vuoden juomatta kunnes alkukesästä ratkesi. Kk putken jälkeen sairaalaan. Oli ehkä viikon selvä. Sen jälkeen tölkkejä siellä täällä ja taas kännissä kun palaan töistä. Mies siis ollu sairaslomalla yli vuoden päivät liittyen alkoholin tuomiin ongelmiin.
En tiedä enään mitä teen… voimat aika vähissä. Yrittänyt lähteä, vaikea jättää meidän koiria. Mies olisi helpompi jättää, eikä anna niitä mukaani vaikka ei pystyisi niistä itse huolehtimaan. Onko edes joku jolla neuvoa. Mä oon itse jo niin väsynyt.
Kuulostat kieltämättä kovin väsyneeltä. Pääsisitkö pois kotoa hetkeksi (koirien kanssa), vaikka mökkilomalle, kavereille tai omille vanhemmille? Kun asioihin saa etäisyyttä niin vaihtoehtojakin voi löytyä enemmän. Toisekseen, oletko jutellut tästä asiasta jonkun kanssa? Jos et niin suosittelen lämpimästi. Luonnollisesti kuitenkin empaattisen ja fiksun ihmisen kanssa. Besserwissereiden kanssa saa vain pahan mielen. Valitettavasti koira-asiaan en osaa kommentoida mitään. Toivottavasti joku muu osaa.
Voimia ratkaisujen tekemiseen!
Hei
Koirat on vain veruke että pysyt kuviossa mukana.Kenen vastuulla koirat nyt on? Hoitaako mies niitä yhtään? Jos jätät koirat miehelle ja lähdet niin uskon että saat koiratkin kohta itsellesi…
Jos koirat eivät tule mieheltä hoidettua, voi niistä eron jälkeen tehdä eläinsuojeluilmoituksen. Onko koirista mitään kauppakirjaa, kumman ne ovat? Jos miehesi rahatilanne on huono, suostuisiko hän myymään koirat sinulle?
Jos miehellä on maksakirroosi ja hän juo koko ajan, taitaa loppu olla lähellä ja asia ratkeaa niinkin… Millaiset mahdollisuudet sinulla olisi ottaa oma vuokra-asunto ja oleilla välillä siellä, jolloin saisit levätä? Tai tosiaan onko jotain sukulaista tai ystävää, jonka luona voisit välillä majoittua tai olla jonkun kesämökillä tms.
Kun juomista ei tarvitse katsella ja kuunnella, oma olo alkaa korjaantua ja pystyy miettimään, mitä on järkevintä tehdä. En tiedä, onko mies luonteeltaan sellainen, että voisit asua omassa asunnossa jollain verukkeelle ainakin osan aikaa ja ottaa koirat mukaan. Hänellä olisi ryyppäämiseen omaa rauhaa ja ehkä saisit pikkuhiljaa nitkuteltua itseäsi koko suhteesta irti ja mies havaitsisi helpommaksi, kun hänen ei tarvitsisi koiria hoitaa. Jos olet hänestä huolehtinut (siivous, pyykki, ruoka), saisit sitä edes vähennettyä alkuun ja sitten eroon kokonaan hoivavastuusta. Joskushan sen väjittäien lopettaminen on niin itselle kuin sille toiselle helpoin tapa… Jos kertarytinällä eroaminen ei syystä tai toisesta onnistu.
Moinen juominen ja maksakirroosi itsessään alkaa pehmentää päätä… Hänellähän voi olla dementian oireitakin ja epärealistisia kuvitelmia kyvstään huolehtia eläimistä.
Tsemppiä! Toivon sydämestäni, että keksit jonkun ratkaisun, että pääset hiukan lepäämään
Ymmärrän oikein hyvin, että tilanteesi on aika lailla ahdistava. Aiemmissa vastauksissa on ehdotettu erilaisia keinoja ottaa etäsisyyttä puolisoosi. Ne voivat olla toimiviakin. Tällaisten käytännöllisten toimenpiteiden tavoitteena on mahdollistaa rauhallinen ympäristö, jossa sinulla tilaa ajatella - ei vain alkoholisoitunutta puolisosasi vaan - itseäsi ja tulevaisuuttasi. Se ei ole missään nimessä itsekkyyttä vaan pikemminkin järkevää oman elämänsä haltuun ottoa.
Pesäeron tekeminen voisi myös toimia puolisollesi kimmokkeena ryhtyä viimein tavoittelemaan raittiutta jatkuvan juopottelun asemesta. Olen ollut todistamassa tilanteita, joissa syvästi alkoholisoitunut puoliso on “laittanut korkin kiinni” tilanteissa, joissa toinen puolisoista on syystä tai toisesta muuttanut muualle.
En tiedä miten sinun kohdallasi on asianlaita, mutta hyvin yleisestä on, että puolisoista raittiimpi tai peräti raitis uhkaa alkoholisoitunutta puolisooan eroamisella kuitenkaan toteuttamatta uhkaustaan. Tällöin uhkaus on jo kauan aikaa sitten menettänyt merkityksensä. Mikäli pidät mahdollisena - ehkä lyhytaikaista - asumuseroa, sinun olisi hyvä valmistautua siihen huolellisesti, sitten uhtata erolla ellei puoliso raitistu ja toteuttaa ero, mikäli puolisosi ei ota sinua vakavasti.
Tällainen neuvo on helppoa antaa, mutta kaiketi todella vaikeaa toteuttaa. Yhteisen kodin ja kaiken muun siihen liittyvän jättäminen ei ole helppoa. Eroamisessa ei ole muutenkaan mitään yksinkertaista. Fyysisen lähdön jälkeenkin ajatukset risteilevät entisessä elämässä ja kaikesta huolimatta huoli puolisosta voi olla kova. Sekin on mahdolista, että puolisosi romahtaa totaalisesti mahdollisen lähtösi jälkeen. Kaikki asiat, (entinen) yhteinen kotinne ja pahimmassa tapauksessa sinulle rakkaat koirat jäävät hoitamatta. Ahdistus tämän kaiken tiedostamisesta voi olla merkittävä syy siihen, että käytännössä elät päivä kerrallaan puolisosi kanssa.
