Hei
Olen uusi tällä palstalla. Aikaisemmin olen hakenut apua ahdistukseen terapiasta, mutta nyt ajattelin kirjoitella tänne. Olen siis kolmeakymmentä lähestyvä nuori nainen. Äitini on ollut alkoholin orja kohta 20 vuotta. Muistan pikkutyttönä kun löysin äidin kätköjä sieltä täältä ja hämmästyneenä kyselin isältä mitä ne ovat. Lapsuus ja nuoruus meni katsellessa äidin viinanhuuruista elämää. Välillä on ollut parempia kausia ja saattanut mennä kuukausia ettei äiti juo. Muutin kotoa pois jo varhaisessa vaiheessa osittain äitini alkoholismin takia. Siitäkin huolimatta, olemme äitini kanssa läheisiä ja olen yrittänyt kaikin tavoin tukea häntä kohti raittiimpaa elämää. Hän ei vain tunnu osaavan ottaa apua vastaan. Silloin kun äitiä ei juo, hän on maailman ihanin ihminen ja ne ajat elämässäni ovat parhaita. Voimme puhua kaikesta, myös hänen alkoholismistaan ja soittelemmekin lähes päivittäin selvinä kausina. Äitini on lukuisat kerrat ollut sairaalassa yrittäessään itsemurhaa. Pahimmillaan olen katsonut letkuissa makaavaa äitiä teho-osastolla epävarmana siitä, tuleeko hän selviämään. Äiti kaatuillut ja hajottanut melko pahati itseään, kun hän juo, kontrolli menee täysin. Olen isän kanssa kantanut hänet lumihangesta sisälle, koska hän on sammunut mentyään tupakalle. Tuntuu kuin häntä pitäisi vahtia 24/7 ettei mitään vain pääse sattumaan. Pahin tapahtui kuitenkin viime yönä. Isäni lähti työmatkalle ja äiti jäi yksin kotiin. Ensin ajattelin mennä itse häntä vahtimaan, mutta koska itselläni oli tiedossa hyvin raskas päivä (tuttavan hautajaiset) ajattelin etten mene. En saanut aamulla äitiä kiinni puhelimella mutta en ehtinyt mennä katsomaan onko kaikki hyvin, Meillähän on välimatkaa sellaiset 50 kilometriä. Isä tuli kotiin iltapäivällä ja äitini oli tullut matkalla vastaan taksin kyydissä. Mutta mikä isää odotti kun hän pääsi kotiin. Äiti oli yrittänyt polttaa talon ja itsensä. Hän oli sytytellyt sanomalehtiä useaan kohtaan talossa. Talo on kuulemma täynnä nokea ja osasta kohti lattiat on palaneet betoniin asti. On kuulemma pari mattoakin palanut samalla. On ihme, että liekit ovat sammuneet ja talo sekä äitini ei ole palanut maantasalle. Lisäksi äitini oli ottanut yliannostuksen unilääkkeitä. Isäni löysi hänet tuttavan luota ja tällä hetkellä äitini on hoidettavana sairaalassa yliannostuksen ja hengitetyn savun vuoksi.
Selostukseni on varmasti hyvin epäjohdannainen ja poukkoileva. Halusin vain purkaa tämän asian johonkin pois ajatuksistani. Alan olla jo niin voimaton ja väsynyt tämän kaiken edessä, etten tiedä miten jatkaa. Rakastan äitiäni koko sydämestäni ja hän on minulle todella tärkeä, mutta en kestä katsoa vierestä kuinka hän tuhoaa oman ja samalla myös minun, veljeni ja isäni elämän. Mitä tehdä, miten auttaa, loppuuko tämä helvetti koskaan?