Juu elikkäs kertokaa “jokainen” omin sanoin miten on vaikuttanut esim: sukulaisiin , ystäviin , talouteen, kaikkeen mihin se on nyt ylipäätänsä vaikuttanut teidän elämässä?
Omasta tässä nyt vähän,
Elikkäs itsellä oli “huonoimillaan” välit poikki molempiin vanhempiin/sukulaisiin. Ja nykyisinkin vielä hyvin tulehtuneet välit monen sukulaisen kanssa juuri juopottelun takia ENIMMÄKSEEN, on toki muitakin syitä.
Ovat liikaa saanneet hätäillä juomiseni/lääkärireissujeni takia. Oikeestaan ainut kunnon pysähdyskohta elämässäni oli 2v tuomio, silloinkin toki avo-vankilasta kesällä karkasin juomaan 2 viikoksi mutta ei siitä enempää. Siskot eivät kanssa pidä putkijuomisestani yhtään , itsellä sinänsä hauska juttu ku Faija oli alkoholisti(ennen ku kuoli) molemmat siskot on lähi-hoitajia ja mutsi sairaanhoitaja elikkäs mutsi ja molemmat siskot eivät voi sietää juomistani. Olen aina heille kyllä sanonut ettei tarvii hätäillä että oman päätökseni olen aina tehnyt kun pulloon tarttunut. Mutta ei tässä sen kummempaa, juu toki talous/raha huolia välillä juodessa esiintyy , ja kaikkea maan ja taivaan väliltä. Monta eukkoakin mennyt, hyvää kämppää ja niin poispäin.
Aikoinaan meni yksi työpaikka ja kaikki perheenjäsenet oli huolissaan itsemurhayritysten ja alkonkäytön suhteen. Tuli myös hetkittäisiä porukasta hylkäämisiä ja puolison kohdalta erouhkauksia.
Nykyään käytän salaa ja “kohtuudella”. Mulla on kaksi pientä lasta ja mies joka ei tiedä koko totuutta. Peitän käyttöni hyvin, en vedä yötä päivää vaan iltaisin. Mutta runsaasti kuitenkin.
Mun mielestä millään muulla seurauksella ei ole väliä kuin sillä mitä se sulle itselle tekee. Terveys menee ja sosiaaliset suhteet huononee. Ne jotka ei näe sua alkoholismin takaa ei ole edes sen arvoisia ihmisiä että niiden tarvis edes kuulua sun elämään. Ne jotka tajuaa että alkoholismi on sairaus ja antavat tukea ovat se elämän lähde jota mä kiitän siitä että olen edes näin hyvässä jamassa. Huonomminkin olis voinut käydä, ainakin mun kohdalla.
Piti vielä lisätä että mies kuitenkin nykyään tajuaa mun ongelman ja tarjoaa apuaan parhaansa mukaan. Ei ehkä osaa suhtautua tähän sairautena mutta jollain tasolla ymmärtää että ongelma on paha eikä siitä kovin helposti taistella ulos.
Itelläkin oli emännältä salaa tissuttelua tuossa joku 7vuotta sitten mut kyl se näki musta pidemmän päälle et muutakin on otettu ku kaurapuuro , apua tarjos ym , lopulta käi niin että molemmat juotiin 24/7 sitä kesti muutama kuukauden, ja totesin ettei kaksi “alkoholistia” sovi saman katon alle. On kait tässä vuosien varrella menettäny vaikka mitä mutta en niitä murehdi , itse sen pullon on aina suuhusa kallistanu , eikä joku toinen.
Vanhempana 8 vuotta kirjoituksesta täytyy sanoa että ajatusmaailma muuttunut.
Seurauksia itsellä.
TERVEYS
-Verenpainelääkitystä lisätty
-useammin esiintyneet epilepsia kohtaukset (silloin kun join vielä)
-harhoja/psykoosi
Perhesuhteet yms
-Meinasin menettää kontaktin kokonaan omaan poikaani
-Lähisukulaiset eivät pidä enää yhteyttä
-Talous menee ihan nurin kurin (velkaantuu omien rahojen lisäksi)
Nykyhetki
-10.7.2020 join viimeisen ryypyn
-Fyysinen kunto parantunut
-Vanhoja harrastuksia saanut (heräteltyä)
-Näen poikaani säännöllisesti
-Ruoka maistuu, ja pikkuhiljaa nauttii pienistäkin asioista
-Verenpaine pysyy nykyisin yhdellä lääkkeellä kurissa
-Sukulaiset pikkuhiljaa pitää yhteyttä (paljon on vielä tehtävää).
Kuvittelisin, että täällä Vähentelijöissä on aika niukasti niitä, joille alkoholi olisi vielä aiheuttanut valtavia taloudellisia menetyksiä tai perhesuhteiden katkeamisia. Tai näin arvaan kirjoitusten perusteella. Toivon, että olemme ehtineet tänne ennen kuin tuollaisia seurauksia olisi tullut.
Mutta vaikka en ole lopettanut juomista, enkä sitä tällä hetkellä suunnittele niin pystyn kyllä tunnistamaan runsaan alkoholin käytön seurauksia omassakin elämässä ja myös niitä muutoksia mitä vähentäminen on tuonut.
Runsaan käytön seurauksia:
ylipaino ja sen myötä kohonnut verenpaine
iho ongelmat silloin kun juonut useampana päivänä, esim lomat (ruusufinni, ihon kuivuminen)
lisääntyneet rytmihäiriöt
alakulo / itseinho
huonot yöunet (on aika huonot aina, mutta alkoholi pahentaa)
pari kertaa käynyt niin, että en ole voinut ajaa töihin (etä työ tai julkinen liikenne pelastanut)
Omalta kohdalta voin sanoa, että taloudellisesti puhutaan vähintään kymmenistä tuhansista euroista. Kaikki rahat menee viinaan. Sosiaaliselta kantilta, viina määrittelee aikas lailla sen, että mitä ajattelen ja milloin .
Viina miehen tiellä pitää. Viina on ihmisen parasta aikaa. Otetaan tässä viinaa ihan kivasti. On lähes litra Suomi- viinaa ja useampi kori kaljaa. Tässä ihan kivasti.
Rahanmeno on tietty selviö. Mutta kun tuota rahaa on aina ollut tarpeeksi niin se ei haittaa.
Suurin seuraus epäilemättä on ollut pitkän parisuhteen kariutuminen. Ei se tietty suoraan alkoholiin liittynyt koska en muutu toisenlaiseksi alkoholin vaikutuksesta. Mutta epäsuorasti varmasti vaikutti niin että parisuhde kärsi koska alkoholi vei tilaa. Kun kaiken suunnittelee niin että voi juoda, niin miten siinä parisuhteesta pitäisi hyvää huolta.
Tosin se että parisuhde kariutui oli vain hyvä asia koska siinä oli monia muitakin asioita joita ei olisi saanut korjattua. Mutta kyllähän se kuitenkin pysäyttää ajattelemaan miten huono tapa tuo lipittäminen on.
Komppaan tässä Vilman ensimmäistä lausetta. Ei tässä mitään ihmeellistä ole menetetty, mutta tavallaan suurimpia menetyksiä on itsekunnioituksen puute ja itsesyytökset tästä tapariippuvuudesta.
On edelleen hyvä vakityö, käyty kouluja vuosien varrella, on koti, autot ja kaikki. Parisuhdetta tai avioliittoa ei ole, enkä edes halua mitään sitoutuneita suhteita suuntaan tai toiseen, viihdyn yksin. Ei siis ole edes kontrollia ihmissuhteiden rintamalla, joten itse itsestä vastuussa joka päivä ja yö.
Riippuvuuden seuraukset ovat siis henkisiä ja psyykkisiä. Tiedostaa, ettei tässä ole järkeä, eikä tämä ole tervettä, mutta irtautuminen on vaikeaa juuri siksi, että tavallaan ei ole mitään “konkreettista” syytä. Ei lopu rahat, joka päivä rullaa omalla painolla ja kuntokin on erinomainen. Voisi verrata, että minulla on hyvin samantyylinen riippuvuus kaljaan, kuin tupakkaankin(jonka olen kyllä lopettanut).
elikkäs mutsi ja molemmat siskot eivät voi sietää juomistani. Olen aina heille kyllä sanonut ettei tarvii hätäillä että oman päätökseni olen aina tehnyt kun pulloon tarttunut. Mutta ei tässä sen kummempaa, juu toki talous/raha huolia välillä juodessa esiintyy , ja kaikkea maan ja taivaan väliltä. Monta eukkoakin mennyt, hyvää kämppää ja niin poispäin.