Nonni! 
Mulla viikko kokonaan ilman Dexmiä, ja kevytlonkeroa tissuteltu ma-to 6 annosta illassa. Perjantai-iltana väliin puolilitraa rommia. Viikonloppuna sitten vielä jotain 30 annosta tasaisesti aamusta iltaan. 56 annoksen normiviikko. Tai normi, jos olisi alkoholisti… 
Että kyllä tuo Dexmi raitistaa, jos sitä vaan muistaa ottaa päivittäin! 
Näinhän se taitaa olla. Olen itse nyt juonut Resilaria ahdistuksiin, kun en ole halunnut ryypätä. Toimii se näinkin. Tulee kiva olo (johtuen DXM:n SSRI-vaikutuksesta?) ja on huippukivaa fiilistellä biisejä ja tonkia mielensä pohjia.
Lieköhän tämäkään pidemmän päälle tervettä kuitenkaan. Krapulaa ei onneksi tule, joten sopii viikollakin. Kuinkahan usein samasta apteekista kehtaa ostaa yskänlääkettä? 
tajunnu, että sieluki se tarvii ravintoo
kärsiny nestehukkaa, vetäny pitkin aavikkoo
hukkasin hetkeksi balanssin tästä kaikesta
katos kosketus kaikesta olennaisesta
Resilar ei taida olla se neste, jota tarvitaan, mutta se voi antaa suuntaa.
^ Djoo, kyllä tässä varmaan pitää dexmiterapiaa taas harkita, kun joka ikinen ilta on mennyt 6-9 annosta. Läskiäkin tästä tissuttelusta kertyy jotain kilo viikossa, kun mässy maistuu iltaisin. Dexmin kanssa puolestaan on helppo laihduttaa… 
No huhhuh 
! Kyllä mä Arkkiksen alituisen Ressun kittaamisen ymmärrän(Tai siis en ymmärrä, mutten ihmettele sitä, että sekoilee milloin mitäkin), koska hän on, anteeksi nyt vain, täysi kahjo :mrgreen: , mutta aika syvältä ko. roipe taitaa olla noin ahdistuksen lääkitsemiseen ja ylipäätään jatkuvaan douppaamiseen. Makunsa toki kullakin, eikä se mulle kuulu, vaikka joku kiskoisi Krokodilia. Sen ymmärrän, että joku dissoihin mieltynyt tykkää välillä trippailla dexmillä(Itse en tuohon tosin kuunaan enää koskisi, en edes satunnaisesti, enkä millään annoksella, koska eivät vain ole mun juttuni tuollaiset aineet. Pahaan yskään toki saatan ottaa pakkauksessa määrätyllä annoksella, mutta eipä se muuten missään tunnukaan, kunhan yskää lamaa sen verran, että nukkumaan pystyy), mutta suunnilleen päivittäinen Ressun lipitys on jo aika epätoivoista touhua . En jotensakin usko, että DXM on jatkuvassa käytössä kovinkaan hyvää lääkettä MT-vaivoihin, vaikka aluksi olisikin ihan jees, eikä siitä seuraisikaan sellaista krapulaa/jälkioloa, kuin alkosta. Aikansa kun tuota ihan työkseen kiskoo, niin saattaapi pää mennä entistä pahempaan kuntoon, vaikkei sentään ihan psykoottisessa maniassa joutuisikaan suljetulle pakkohoitoon :mrgreen: . Lisäksi, jos vedät tuon erottelematta, niin saattaa tehdä pidemmän päälle suolistosta selvää moinen laksatiivilitku, eli joko et pysty enää koskaan paskomaan luonnollisesti ilman HC-laksatiiveja tai vaihtoehtoisesti kuljet paskat housuissa kaiket päivät. Ei sillä, että viinakaan mikään terveystuote olisi tai edes mitään sinnepäinkään :mrgreen: .
Tulipa tuossa itse taas spurtattua kolmatta vuorokautta varsin reippaalla otteella alkoholin kanssa ja nyt sitten toivun täällä. Hauskaa oli kyllä kaikinpuolin, eikä mitään pahempia kommelluksiakaan sattunut, mutta ottaahan tuo kunnon päälle, ainakin fyysisen. Maakuntamatkailuakin harrastin taas kännipäissäni, enkä onnistunut edes pahemmin palelluttamaan itseäni, vaikkei sää paras mahdollinen ulkodokaamiseen ja ympäri kyliä laukkaamiseen ollutkaan.
Sori typoista ja epäselvästä ulosannista. Ihan kiitettävä lääkitys jälleen päällä ja tätäkin viestiä näpyttelin ties kuinka pitkään kieli keskellä suuta :mrgreen: 
.
Edit: Mitä tulee tuohon kehtaamiseen ostaa Ressua samasta apteekista suunnilleen päivittäin, niin pois turha kuumottelu 
. Erittäin todennäköisesti epäilevät, ettet sitä silkkaan yskään hae, mutta siinähän epäilevät :mrgreen: . Kerralla tuota toki saa hakea vain yhden pullon per asiakas, mutta seuraava päivä onkin jo eri kerta, joten sinänsä niillä ei ole mitään valtuuksia puuttua asiaan, vaikka kuinka varmoja olisivat, että se väärinkäyttöön menee. Jos jotakin sanomista tulee, niin sitten lienee parempi vain vaihtaa kiltisti apteekkia, eikä nostaa sen kummempaa meteliä siitä, onko ihmisellä oikeus hakea päivittäin pullo Ressua vai ei. Oulun kokoisesta kaupungista luulisi löytyvän useampikin apteekki ja välimatkatkaan tuskin ovat hirmuisen pitkiä.
^Mites W, onks sulla nyt viime vuosina menny tolla tahdilla, eli pari-kolme krt. kuussa ja se parin päivän ränni ainaki, vai onko yhtään lisääntyny tai vähentyny entisestä.?
Siis tiedän kyl sen, et joskus aiemmin oot dokannu ihan enemmänki ja useammin, mut tarkoitin näitä “viime vuosia”?
Kun oon itestäni nyt huomannu viimeisten vuosien aikana, et ei ihan “mielellään” enää lähde siihen ns. kunnon keiton ottoon…(ja siis tätä tissuttelua ei lasketa, mitä viime aikoina on tullu harrastettua… 
)
Mut noita kunnon ryty-reissuja jo pikkuhiljaa alkaa kartella, ku se toipuminen kestää nykyään melkein sen kaks päivää… 
Ja en keksi muuta syytä ku sen et ikä tekee tehtävänsä, so sad but true… 
Jos muistelee niitä “nuoruus vuosia” kun kapakassa piti istua kolmena päivänä viikossa, keskiviikko, perjantai ja lauantai, ja silti oli jo seuraavana päivänä iltapäivällä täysin kunnossa, niin ei voi tosiaankaan kun “muistella” niitä aikoja… 
Ei sillä, et enää niin tekiskään mieli asua siellä baarissa, mut kunhan mielenkiinnosta kyselen ootko huomannu samaa ilmiötä.
Tosin sä oot sen verran paljo nuorempi ku mä, et sinähän oot vasta parhaassa iskussa täl hetkellä…
Mä voin sulle Zeus vastata tähän väliin, sikäli kun suunnilleen samaa ikäluokkaa olemme. No vähän olen nuorempi, mutta samalla vuosikymmenellä ollaan synnytty. Mä olen huomannut ikää tullessa ihan kaiken kestävän kauemmin, siis perusflunssasta toipumisen, piristä toipumisen, ryyppäämisestä toipumisen. Erityisen kuluttavaa se baarimeininki on ja no… itseasiassa aika kyllästyttävääkin.
Krapula on joskus kyllä aika paljon myös pään sisällä, ainakin mulla… Eli jos ei ole ollut “radalla” (voi vittu käyttääköhän kukaan enää tollaista sanontaa?) niin krapulakaan ei ole samanlainen. Vittumaisinta on se rahanmeno, miten yhtenä baari-iltana voi saada kulumaan rahaa niin helvetisti?
^^ Keskimäärinhän tuo on aikalailla samalla tahdilla mennyt, eli tosiaan parin-kolmen viikon välein se armoton känniränni ja siinä välillä ei sitten pisaraakaan mitään alkoholipitoista juomaa. Multa kun ei todellakaan onnistu minkäänlainen kohtuukäyttö :mrgreen: , enkä mä totta puhuen sellaista haikailekaan, joten enpä edes yritä ottaa yhtä tai kahta, kun pelkkää itsensä kidutusta sen mun tapauksessani olisi. En mä tokikaan kalenteriin ole merkinnyt, että ryyppään silloin ja silloin, vaan ryhdyn kaatamaan, kun napsu napsahtaa, jollei sille mitään perustavanlaatuista estettä ole(Jos on, niin kärvistelen kuivin suin siihen saakka, että olen kyseisestä esteestä päässyt :mrgreen: ). Nykyisin tuo vain menee sillä syklillä, että +/- parin viikon välein alkaa napsuttaa. Nuorempana tulikin ryypättyä useammin, mutta se johtui pitkälti surkeammasta psyykkisestä jamasta ja muutoinkin hukassa olevasta elämänhallinnasta. Nykyisin on oikein kivaakin olla selvinpäin, kun riittää niin paljon mielenkiintoa kaikenlaiseen sellaiseen puuhasteluun, mihin ei kaatokänni oikein sovi, ja saahan siitä ryyppäämisestä enemmän kiksejäkin, kun ei aivan kroonisesti kännissä ole, vaan se on vaihtelua sinänsä ihan mukavaan selvään elämään ja tuolla tavalla saa hommasta sen nousunkin irti. Nuorempana myös kesti pidempiä putkia, kuin nuo pari-kolme vrk., mutta onneksi ei enää, koska eipä se touhu mitään terveellistä todellakaan ollut, kun eipä sitä tämä nykyinen meininkinikään ole, vaikken psyykkisesti tästä järin tunne kärsivänikään . No, ei-masentuneella mielellä on hauskempi dokata 
.
Kyllähän mullakin jälkiolo, eli suomeksi krapula, on aivan järkyttävä ja miltei hengenvaarallinen noiden parin päivän rännienkin jälkeen, mutta onneksi on Diapam . Sitä kun kiskoo isolla kädellä, niin johan vieroitusoireet unohtuvat ja uni maittaa niin, että siinä saa hyvin toivuttua. Tietty mun on helppoa harrastaa tuota, kun en työ- tai opiskeluelämässä ole, niin aivan sama, vaikka makoilisi 2-4 vrk. kotona helvetinmoisessa diatsepaamikyllästyksessä. Tälläkin hetkellä olen niin ryynipäissäni, etten ihan senkään puolesta olisi tippaakaan työkuntoinen, vaikka työ olisi kuinka helppoa, ei mitään aivokirurgiaa tai ydinvoimalan vastaavan hommaa .
Joo, eiköhän tässä mene rokuliksi vielä tämä ja huominenkin päivä ja sitten ehkä alan katsella, tekisikö taas jotakin hyödyllistä ja lähtisikö ulkomaailmaakin ihmettelemään 
.
Edit: Toki silloin, yleensä kesäisin, saattaa tulla dokattua useammin, kun on kaikeinlaista festaria, tapahtumaa ym. kissanristiäistä ja silloin voin kiskoa 4 päivääkin putkeen, jos toki monesti olen käyttänyt siinä hommassa jaksamiseen metyylifenidaattia(Auttaa kummasti jaksamaan, muttei tee mulle niin pahoja jälkioloja/laskuja, kuin piri, enkä sekoakaan siitä yhtä tehokkaasti). No, totta puhuen se MF yhdistettynä kaatamiseen pistää lopulta aika heikkoon kuntoon, kun nukkuminen ja syöminen jää vielä tavanomaistakin dokuspurttiani vähemmälle , mutta kyllä se tilanteen päällä ollessa auttaa kummasti jaksamaan :mrgreen: . Ei mun sinänsä ole mikään “pakko” itse ryypätä hyvin kosteissakaan kekkereissä, eli kestän kyllä humalaisten seuraa ja känniympäristöä selvinpäinkin ja olenpa ihan vapaaehtoisesti osallistunut yleisiin ryyppytapahtumiin silkalla vesilinjalla, koska jos mulla ei napsuta, niin silloin mulla ei napsuta, ihan riippumatta siitä, mitkä bileet ovat kyseessä ja kuinka päihtynyttä porukka niissä on. Useimmiten sitä kuitenkin tulee otettua itsekin hapanta tuollaisissa tapahtumissa, eli en mä mikään kovin innokas selvinpäin juhlija ole, vaikka sitäkin on tullut ihan mieluusti harrastettua, jos siltä on tuntunut. Eipä se mun dokaamiseni tosin mitään juhlia tarvitse, eli jos napsu napsahtaa, niin vedän vaikka silkat kalsarikännit, jos toki mä yleensä onnistun kehittelemään erinäistä ohjelmaa dokuspurttiaktiviteetikseni ihan itsekin :mrgreen: .
No voi vittu, tuleeko meistä sit kohta sellasia vanhoja ja raihnaisia köpöttelijöitä…
No ei, vaan kyllä se on pakko myöntää et ikä tekee ns. tehtävänsä… Vaikkei sitä tossa reiluna parikymppisenä vielä uskonutkaan, et sellainenkin päivä vielä koittaa…
No onneks ei sentään ole (eikä tule!!!) sitä tiettyä kriisiä joka miehille joskus puskee just siinä, no varmaan just likimain näitä ikiä ku itte oon, et pitää vetää tiukat trikoot päälle ja lähtee duunin jälkeen joka päivä ja pakolla vaikka juoksee ittensä väsyksiin ja kuntoilla kun heikkopäinen.!! (ja huom.! aiempaa kuntoilua tms. ei tietenkään ole harrastettu)
Ja sit itkeä peilin edessä siitä huolimatta, et “kaikki on menetetty” ja silti umpi-kännissä baarissa yrittää vokotella nuoria kauniita naisia, joilla saa sitä omaa egoa vähän kohotettua…(mikäli se vokottelu onnistuis…) :mrgreen:
Jos joku joskus näkee ja tunnistaa, et mä ryntäilen tuolla teiden varsilla trikoot jalassa ja hikipanta päässä, niin saa ampua vaikka vauhdista ja jättää lokkien syötäväksi…!! 
^Kyllähän tuo sinun ikäsi on ihan viimeisiä aikoja alkaa liikkumaan jo duunissa jaksamisen kannalta. Viikoittain kohtaan työssäni 40-50v ukkoja jotka eivät eläissään ole tehneet mitään fyysistä, röökiä ja viinaa menee reippaasti. Siinä sitten ihmetellään kun ei oikein jaksa vapaalla kuin nukkua, ja on henkisesti ja fyysisesti paha olla Nelikymppinen ukko hyvällä kropalla saa kyllä nuoria kauniita naisia, eikä itketä yhtään. Valitettavan monet vaan ovat tuossa iässä kuin pullataikinaa
Ja sit Winstonille.
On se vaan kumma aine toi “King Alcohol”…??
Mä en ole ikinä saanu alkoholista sellaista mukavaa nousua tai et jaksaisin olla siis OIKEASTI KÄNNISSÄ yhtä iltaa enempää…?
Päinvastoin, kun kunnolla otan vaik kirkkaita niin se olotila on sellainen, ehkä lähinnä “pakolla sekaisin”, en oikein osaa muotoilla sitä niin et olis helppo ymmärtää, mut en siis saa siitä mitään “hienoa” fiilistä…?
Liekö sit vaan “harjoituksen puutetta” vai mikä lie, en tiedä. Vaik omasta mielestä on kyllä tullu jo “harjoiteltua” sen verran, et pitäis kyl huomata jos ylipäätään on huomatakseen.
Mut sit tää tissuttelu on taas ihan eri homma mulle. Tykkään just siitä ku et ole kännissä, mut kummiski just ja just huomaat sen.
Ja tavallaan tää myös ärsyttää, kun joka päivä pitää sitä bisseä kaataa kitusiin, ja kumminkaan ei päissään tule oltua tms. et “tavallaan hukkaan menee” vaikkei sit menekään…
Olipa taas väkerrys tää spämmi, jos yhtään pääset “juonesta kiinni” mitä tarkoitin niin oot lähes meedio…!
Tää mun kirjallinen “ulosanti” on vähän tällaista, ei niin selkotekstiä… :mrgreen:
^Siis joo, oot nuiva ihan oikeessa, et kannattaa tottakai liikkua.
Tarkoitinki just sellasia tapauksia jotka ykskaks herää siihen asiaan, et ollaan jo neljässäkympissä menossa ja elämä lipuu ohi…
Oon itte kyllä aikoinaan salilla juossu ihan ns. ahkerammikin, mut nykyään on jääny vähemmälle.
Mut duunissa tulee onneks liikuntaa ja sit pakolliset koiran kans lenkillä käynnit ym. et en ihan sitä “pullataikinaa” onneks ole…
Pituutta on 183cm ja painoa täl hetkellä 82-83kg, niin pitäs olla ihan “rajojen sisällä”.
Tiedän kyllä mitä meinasit noilla trikoo-miehillä. Erityisesti keski-ikäisten akateemisten ukkojen keskuudessa on jo pitkään ollut oikein juoksu-buumi. Tuollaisiakin ollut asiakkaana, herätään sohvalta sipsipussin kanssa ja aletaan yhtäkkiä treenaamaan kuin kilpajuoksia. On tuokin silti fiksumpaa, kuin jonkun prätkän tai avo-auton ostaminen ikäkriiseissään.
Mä en tajua miten ihmiset ylipäänsä pystyvät olemaan vapaaehtoisesti liikkumatta, siis ettei edes viikoittain tulisi tehtuä jotain fyysistä. Nyt kun toista kuukautta on lentsu päällä + aiemmat ylirasitustilat niin alkaa tosissaan hajottaa tää flegmaattisuus. En osaa edes kuvitella miltä tuntuisi se, että tätä jatkaisi seuraavat 10 vuotta. Tietty jos ei ole koskaan mitään omaa lajia/lajeja löytynyt ja etenkin ton mainitsemasi ikäluokan ihmisillä koululiikunta on ollut mitä on, niin motivaatiota esim. puntille tai lenkille voi olla haastavaa löytää.
Ja joo, sukkahousufillaristit on sitten ihan oma lukunsa… Ehkä sillä vaatetuksella sit säästää pari elintärkeää minuuttia työmatkasta :mrgreen:
Mietin tuossa, että viime tammikuussa kans meni aika helvetin paskasti henkisesti ja silloin ryyppäsinkin paljon ja meni aika perseilyksi loppujen lopuksi. Nyt on taas vähän samoja viboja ilmassa
Liikkua kyllä pitäisi enemmän. Kesällä tulee aina vähintään pyöräiltyä, jossain vaiheessa jaksoin käydä päivittäisen hyötypolkemisen lisäksi salillakin. Nyt talven tultua on jäänyt pyöräily ja kaikki muukin liikkuminen ja ehkäpä juuri siksi on taas niin vaikea olla ja janottaa.
Vielä kun saisi itsensä oikeasti liikkeelle. En erityisemmin kylmää tai pimeää mielestäni pelkää, mutta jotenkin tuntuu silti lähes ylitsepääsemättömän vaikealta päästä ulko-ovea pidemmälle. Pitäis jaksaa opiskeluhommatkin tältä syksyltä loppuun, mutta päivä päivältä tuntuu yhä vaikeammalta lähteä mihinkään.
Painoakin on tullut lisää, kun tulee ryypättyä ja syötyä paskaa, että jaksaa jotenkin olla itsensä kanssa
Mullekin liikunta on ihan hemmetin tärkeä asia. TIETENKÄÄN mä en tällä henkihieverissä kituutus -rapakunnollani mitään kovin kummoista urheilua pysty harrastamaan, kun joskus vähän kuumottaa puolen tunnin juoksulenkillä, leikkaako pumppu lopullisesti kiinni ja ihan nk. hyötyliikunnatkin, eli se, että teen aina, jos vain mahdollista kaikki max. 5 km reissut kävellen, käytän aina portaita hissin sijaan jne. käyvät väliin kunnon päälle, mutta eritoten psyykkisen hyvinvointini tähden mulle on äärimmäisen tärkeää, että pääsen säännöllisesti ulos ja liikkeelle. Jos vain makaisin kotona ja kulkisin välttämättömät matkat autolla/julkisilla, niin masentuisin kyllä niin pahoin, että jollei itsemurha huvittaisi, niin sitten pitäisi kaiketi kiskoa Sepon henoiinia, jotta se paikoillaan jumittaminen tuntuisi edes kivalle :mrgreen: . Vaikka ulkona olisi helvetin kylmää, pimeää ja sataisi ja vituttaisi lähteä sinne, niin siltikin se on henkistä hyvinvointiani ajatellen parempi vaihtoehto, kuin että makaisin/istuisin perse homeessa koko ikävän syksyn ja kylmän talven. Ja toki liikunta on hyväksi myös fyysiselle kunnolleni, kunhan en liikaa itseäni rasita, ja lekurikin on sanonut mulle, että mun pitäisi jaksamiseni rajoissa liikkua mahdollisimman paljon osteoporoosini etenemisen ehkäisemiseksi ja edes jonkinlaisen lihaskunnon ylläpitämiseksi. No, lekuri kyllä käski myös syödä paremmin siihen liikkumisen kylkeen, mutta joo…
Tuonkin vuoksi pidän mieluusti pääni selvänä aina tietyn aikaa, että pääsen liikkumaan. Niin no, kyllähän mä kännissäkin olen varsin liikkuvaista sorttia ja mun tapauksessani on sinänsä kait aika sama, riekunko kylillä etanolienergian vai puurokulhollisen voimin :mrgreen: , mutta juurikin psyykettäni ajatellen, se ei ole tippaakaan sama asia, teenkö lenkkini kännissä vai selvinpäin.
Ja jottei ketju menisi tyystin offiksi, niin tänään tämä juoppopilleristi ei vielä lähde kyllä yhtään mihinkään, vaan ajatteli vielä jumittaa neljän seinän sisällä ja vaikka väliin nukuskellakin kolmatta vai jo peräti neljättä päivää(Ajantaju hieman hukassa :mrgreen: ). Sen jälkeen onkin taas entistäkin mukavampaa, kun pääsee jälleen liikkeelle .
Juu. Tärkeää olisi muistaa liikkua jatkuvasti edes jonkin verran, kun mitä alemmas pohjalle valuu, niin sitä suurempi työ sieltä on sitten sekä henkisesti että fyysisesti päästä liikkeelle.
Kesäisin on mukava käydä ulkoilemassa ihan viettämässä aikaa ja vaikka ihmettelemässä luontoa tai muita ihmisiä, mutta talvella ei kyllä samanlaista hinkua ole itselläni. Jää sitten herkästi vaan möllöttämään himaan.
Taas jotenkin rassaa ja tekis mieli hakea sikspäkki tai jotain. Jospa lähtis käymään vaikka kävelyllä, jos se hinku menis ohi… Täytyy laskea etukäteen reitti, joka kiertää mahdollisimman kaukaa kaikki kaljakaupat, ettei voi erehtyä lämmittelemään oluthyllyn äärelle
Nääh, ikä on myös omassa päässä. Juuri mua luultiin 10 vuotta nuoremmaksi kun olen, eikä se ollut siis oikeasti mikään läppä vaan ihan totta.
Toki tuohonkin vaikuttaa moni asia, mulla pukeutuminen on nuorekasta, koska koen olevani vielä nuori… Mutta siis mä en ymmärrä sitä (ellei nyt oikeasti ole joku kunnon juoksuharrastaja) miksi vitussa miehelle ne tiukat trikoot. Eikö vähän löysemmissä housuissakin voisi juosta tai harrastaa. Ihan oikeasti, mun mielestä sellanen tirkoounivormu miehellä on varsinainen seksin tappaja, vaikka kroppa olisi millainen. Vitun sukelluspuku.
Zeus hon: Jos edes yritätä ryhtyä ikäkriiseilemään ja iskemään 15-vuotiaita misuja sukelluspuku päällä, niin mä lupaan omakätisesti ampua suht vauhdista .
Hyvä pitää liikunta jonkun verran mielessä. Mä en ole treenannut vuosiin kuten ennen, mutta tupakanpolton olen lopettanut ja hyvin jaksan kävellä pidempiäkin lenkkejä vielä. Kun vielä lopetan vuoden lopussa a-vitamiinin, niin yritän pikkuhiljaa lisätä liikuntaa ja alkaa elää vähän terveellisemmin.
Täytyy sanoa, että kyllä lämmittää edelleen, kuulla olevansa kaunis. Vaikka itse en uskaltaisi tuota substantiivia itsestäni käyttää. Aion pysyä nättinä ja pitää vartaloni katseen kestävänä vielä pitkään.
Ja jeesus, jos joskus näette mut ylipainoisena, ikäkriisisenä pubiruusuna, kännisenä naispuolisena sikana vokottelemassa baarissa pikkupoikia, niin kyllä, saatte eliminoida mut välittömästi!
^Oletko tullut ajatelleeksi, että ne juoksevat miehet eivät pukeudu sinua tai muita naisia kiihottaakseen? Ihan käytännön syistä niitä trikoita suositaan.
No mä hoidan sut samalla tavalla, kun lupasit minutkin hoitaa pois “päiväjärjestyksestä” jos mulla on ne trikoot, ja juoksentelen tuolla julkisella paikalla… :mrgreen:
(tosin en mä voisi kauniille naiselle tehdä niin, paisi tulla ne trikoot jalassa yrittää sua pokaamaan…:mrgreen: )
No mut joo, en minäkään pukeudu niinku moni mun ikäinen pukeutuu.
Mulla on yleensä just huppari ja jotku ns. löysät reisitaskumallin farkut tms. ehkä monen mielestä “liianki” nuorekkaat kuteet… But so what!?
Pukeudun tasan niinku haluan ja näytän siltä ku haluan näyttää…
Ehkä siks multa kysyttiinkin vielä tossa kolmisen vuotta sit papereita, kun ostin olutta ja röökiä tossa toisella paikkakunnalla…
Meinasin revetä siinä kassalla, mut sanoin sit sille kassa-neidille, et mä otan tän “suurena kohteliaisuutena” kun hän punasteli nähtyään mun paperit…
Why…?
Mä en ole ymmärtäny ikinä, mikä niissä on hienoa??
Tosin ihan “vakavasti” puhuttuna olen vähän “jäävi” niistä sanomaan mitään, kun en koskaan ole moisia jalkoihini vetäny…!?
Siis voihan ne olla esim. juostessa ihan hyvätkin ja käytännölliset, en mä sitä väitäkkään.
Mut tulee aina vaan sellainen tietty “mielikuva” et vajaa viiskymppinen möhömaha ukko juoksee tien varressa epätoivoissaan, ku on heränny siihen et elämä lipuu ohi ja kroppa on mennyttä kalua…:mrgreen:
