Samassa veneessä ollaan. Lauantaina takapakkia juomattomuuden suhteen. Ja kun oli pyhäpäivä, niin oikein pidemmän kaavan mukaan vielä… 
Eilen sitten ne pettymyksen tunteet ja totaalinen kuvotus alkoholiin. Sen aineen tuoma “hauskuus” on niin lyhytkestoista verrattuna siihen alakulon määrään, mikä juomisesta seuraa. Ei vaan ole sen arvoista, ei.
Tänään jo parempi päivä takana, vaikkakin normaalia väsyneempänä huonosti nukutun yön jälkeen (näin kummallisen painajaisenkin, jossa todellisuus ja uni sekoittuivat toisiinsa). Nyt tuntuu vielä kuin olisi flunssakin tulossa… plääh!
No, pääasia että pidetään se korkki nyt kiinni, niin eiköhän elämä tästä vähitellen muutu auvoisemmaksi. Tsemppiä meille! 
