Aloitan tänne kirjoittelun niin toivottavasti saan vertaistukea ja hieman rakenneltua omia ajatuksiani. Kirjoittamalla se tuntuu paremmalta kuin ihmettelemällä oman pään sisällä itsekseen.
Eilisen mieliala oli iltaa kohden huonompi ja huonompi, vaikka mitään syytä ei ollut huonoon mieleen. Paitsi oma tissuttelu, joka kulminoitui saunan jälkeiseen nestehukkaan ja iltaväsymykseen. Mitään isompaa känniä siinä ei ollut, mutta huomasin että olen väsynyt ja kireä ja allapäin. Tajusin että ilman alkoholin vaikutusta en olisi varmasti ollut siinä mielentilassa.
Olen pyrkinyt etsimään sitä ns. virkeää ja toimintakykyistä, hyväntuulista itseäni ja tämä viestiketju saa olla yksi apuväline matkallani.
Oma ajatus koko alkoholin suurkulutuksesta tai täyspäiväjuoppoudestakin on, että kun ihminen on siinä pisteessä, että alkoholia alkaa tekee mieli - tarvitsee hän pikaisesti lisää…
Tai ainakin minä tarvitsen lisää. :mrgreen:
…Siis lisää kaikkea muuta mukavaa aktiviteettia, ettei se juominen veisi muulta niin isoa lohkoa. Olkoot se lisä vaikka turhanpäiväinen nettikirjoittelu tai leffojen katselu niin se on porttina sitten jo sille muullekin aktiivisemmalle tekemiselle. Juominen lamauttaa ja vie pois sen mahdollisuudenkin siihen ja häiritsee liikaa keskittymistä edes kirjoitteluun tai teeveen tuijotteluun.
Mulla on sama juttu. Täytyy keksiä muita aktiviteetjä juomisen tilalle. Itse ajelutan autolla vaimoa ja koiraa. Sitä kun on pakko tehdä selvinpäin. Paljon tsemppiä!
Noin vajaa tai ehkä täys (tai kuka sitä hanapakkausta kyyttää) pullo vinkkuu ens alkuun.
Mulla aina repee käsistä kun yritän totuttautua rajoihin. Erona on se, että ekaa kertaa yritän itse rajoittaa itseäni. Eli enpäs juonut sitä pullollista enempää sittenkään (kun kieltäydyin ostamasta - siis menemästä kauppaan laisin koko pvnä).
Ja! Sain työpäivän aikana ihan hitokseen aikaiseksi, sain kotona jotain normaalia enempää aikaiseksi. Eli koko pv parempi ku normaalisti/pahimpina päivinä, eikä ees huonoimmasta päästä…
Toisille tää ois kaatokänni, mulle tää on voitto kotiin.
Mua ahdistaa jos muut tietää ja pakenen alkoholiin helposti. Mua ahdistaa tottumuksien muuttaminen ja rutiinien muuttuminen. Ja niin, ennen alkoholia mulla jo oli ahdistuneisuushäiriö taustalla.
Mä olen myös kokenut yli viisikymppisessä elämässäni, että alkoholi on ollut joissain tilanteissa tärkeä tuki, jotta oon saanut aikaan asioita ja uskaltanut tehdä juttuja ja kohdata ihmisiä ja avautua ym. Mutta nyt haluis alkaa kokeilemaan pikkuhiljaa jo uutta, onhan tää jo nähty…
