Mikä tähän auttaa, muu kuin asian Todellinen Toteaminen itselleen ?
Alko on helppo ja nopea pääsy pois epämielyttävästä todellisuudesta.
Se jos joku on Itsepetosta, silti näin tapahtuu ..
En Halua olla tämän aineen orja. Siis renki.
Arki koetaa lopulta, tiedän.
Onko tämä geeneissä vaan muuten vaan kokee itsensä olevan olosuhteiden uhri ?
Tää on vähän tyhjänpäiväistä pyörittää samaa asiaa jatkuvasti ilman selkeää ratkaisua ..
Tunneperäinen ja varsin hlökohtainen asia tää kuitenkin on.
Oman ongelmansa myöntäminen on tärkeää ja lähtökohta sille, että toipuminen voi alkaa.
Alkoholismi on laaja-alainen riippuvuussairaus. On oikeastaan aika yhdentekevää, miten sen on itselleen saanut. Yksinkertainen selitys on juomalla liian usein ja liian paljon, monimutkaisempi voi sitten olla tosi monimutkainen.
Siinä olet täysin oikeassa, että tunteista tässä on paljolti kysymys. Kun suunnilleen kaikkia negatiivisia ja positiivisia tunteita on tottunut pakenemaan tai buustaamaan alkoholilla, muita tapoja ei enää osaa.
Liittyy siihen paljon fysiologisiakin juttuja mm. aivojen hermoratojen ja etuotsalohkon osalta. Mutta pidemmällä tähtäimellä tunteet ovat avainasemassa sen perusteella, mitä itse olen kokenut, kuullut ja opiskellut.
Kierre ei helpolla katkea, ennen kuin on oppinut kohtaamaan, käsittelemään ja viime kädessä sietämään tunteitaan selvinpäin.
Alkoholiriippuvuus on sen verran haastava sairaus, että jos omin voimin ei tunnu onnistuvan, niin hae apua. Itselleni se kohta oli käänteentekevä eikä ole harmittanut kuin se, etten pyytänyt apua aiemmin.
Mistä sait lopulta sen avun?
Soitin päihdepoliklinikalle. Sain oman päihdehoitajan ja aktiivisesti hakeuduin tarjolla oleviin vertaisryhmiin. Sieltä voi saada myös lääkehoitoa alkua helpottamaan.