Nyt vasta venlat haettu apteekista, nyt vielä mietin että uskaltaisko alottaa nuo lääkkeet. Pienet sivarit tietenkin kestää, mutta ei enään noita mitä tuli viime lääkkeestä, perkele, jos vaan samat paskat tulee. Mut toisaalta ei siihen kuole.
Psykologigin suositteli että kannattaisi aloittaa, että tukee parantumista huomattavasti nuo lääkkeet. Ja voihan olla etten saa noista lääkkeistä mitää sivareita.
Vittu ko uskaltais vaan aloittaa, ja onhan toi tosiaan todella pieni annostus, mitä olen täältä netin ihmeellisestä maailmasta lukenut, mitä annoksia muut vetelee.
Minkälaisia kokemuksia teillä on asianmukaisen hoidon saamisesta ahdistukseen? Itse olin kerran lekurilla ahdistuksen takia: määräsi 10 mg fluoksetiinia ja sanoi, että “pure hammasta”.
Joo noita lääkäreitä löytyy, mun miehellekkin eka lääkäri sanoi, että lähde sauvakävelylle . Onneksi tunsin yleislääkärin jonka tiesin hyväksi ja vein miehen sinne seuraavaksi. Aivan eri hoitoa sai.
Fluoksetiinissa 10 mg annos on ihan liian pieni mun mielestä toimivuuteen. Ja kestäähän siinä kuukausitolkulla ennen kun se vaikutus alkaa kunnolla. Eikä aina pelkät ssri:t todellakaan riitä ahdistuksen hoitoon.
Mä suosittelen psykiatria (vaikka niitäkin on kaikenmaailman tyyppejä), ymmärtävät nämä asiat paremmin ja ottavat tosissaan eivätkä viljele tollasia typeriä ymmärtämättömiä kommentteja. Mut on otettu tosissaan pitkän masennustaustan takia psykiatri ja pari yleislääkäriä. Mutta tohonkin väliin mahtuu enemmän ymmärtämättömiä lääkäreitä.
Se on kun helmiä etsisi simpukoista myös näiden lääkäreiden kohdalla.
Kirjoittelempas pitkästä aikaa…Ei toiminut Venlafaxin, samat paska oireet kun edellisestäkin SSRI lääkkeestä. Vaikka tuo kyseinen lääke onkin SSRI luokan lääke, mutta kumminkin. Enään en uskalla noihin koskea.
Eli ei tässä ole vaihtoehtoja varmaan muuta kun noita bentsoja ottaa välillä pahimpiin oloihin.
No pakko hyväkyä että tämäkin on sairaus ja pakko lääkitä jollain ja mennään lääkärin ohjeiden mukaan, niin ei PITÄISI mitään ylitsepääsemättömiä riippuvuuksia syntyä, tiedä sitten.
Ajattelin että jos vaikka joka kolmas päivä ottaisi 1mg xanor depotin, niin jos ei niin helposti koukuttaisi, vai mitäs mieltä täällä ollaan asiasta? Mulla on yleensä pari päivää tuollaisen 1mg kanssa normaali olo, en tiedä voiko noin kauan vaikutus kestää, mutta ihan sama vaikka olisi placebo vaikutus kunhan vaan toimii.
Mut mielummin loppuikäni xanoreita kun paskaa oloa, sen olen päättänyt, kyllä paskaa tuli kärsittyä n.10 vuotta, ni saa kyllä riittää. Mielummin välillä se nappi naamaan ko joka päivä ahdistusta.
Onneksi tuollaisiakin lääkkeitä on tehty, vaikka väärinkäytettynä varmasti tosi paska lääke, mutta luotan nyt lääkäriini sen verran että tietää mitä tekee.
Toi on maltillista ja hyvää annostelua toi 1 mg xanor depot joka 3.s päivä, eihän sen kuuluisi niin kauan kantaa. Mutta olet uusi käyttäjä ja oli vaikutus sitten mitä tahansa placeboa tai muuta, niin helvetin hyvältä kuulostaa. Tarvittaessa otettaviksihan noi oikeasti määrätään.
Luota ihmeessä lääkäriisi, jos noista masislääkkeistä ei ollut apua, niin toimiihan tuokin. Vinkkinä, jos ahdistuksesi joskus pahenee, niin ettei pelkkä Xanor depot riitä niin Lyrica-nimistä lääkettä käytetään myös ahdistuksen hoitoon. Mutta mitä vähemmällä lääkemäärällä pärjäät sitä parempi.
Hienoa että asiat on kunnossa ja saat elää nyt ns. normaalia elämää, voimia ja kirjottele ihmeessä jos tulee asiaan muutoksia niin hyviä kun huonoja!
Lääkärin kanssa tänäänn puhuttu tuosta xanor lääkityksestä ja ehdotin eetä jos joks kolmaspäivä vaan ottaisin…Niin lääkäri sanoi että ei tuollaisella annostuksella pitäisi toleranssit missään nimessä nousta. Kysyin tuosta koukkuun jäämisestäkin, ni sanoi ettei se ole lääkkeeseen koukkuun jäämistä vaan tarkoittaa että puhuisi mielummin toleranssin noususta.
Ja sovittiin että mennään tuolla nyt vähän aikaa eteenpäin, ja sanoi myös että xanorin tarve voi käytännössä myös tippua, kun ne normaalit olot jää aivoihin vähän niinkun päälle.
Että vetelen tuota xanoria nytten 1mg depot tapletti 3-4 päivän välein. Olen nyt myös itselleni anatanut luvan syödä niitä. Kun tässä on tullut ennen huono omatunto siitä kun on ottanut, että eikö sitä muka pysty ilman lääkkeitä elämään, mutta ei näköjään pysty, hyväksyttävä.
Itse olen taipuvainen ahdistumaan ja stressaantumaan asioista sekä masennustaipumusta on ollut aina, aloin nuorempana lääkitä itseäni huumeilla (aluksi alkoholi (14v), sitten lisäksi kannabis (16v), ecstasy ja psykedeelit (18v), bentsodiatsepiinit (19v) amfetamiini (20v), näistä kuitenkin (lähinnä stimulanteista) mielenterveyteni järkkyi pahasti ja katkon jälkeen jouduin psyk.osastolle sekä kuntouttavaan hoitoon 2 vuodeksi, josta pääsin pois 2008. Käyn avohoidon poliklinikalla juttelemassa hoitajan kanssa ja tapaan lääkäriänikin ajoittain, joka ei ole keksinyt muita ahdistukseen ja masennukseen toimivia hoitokeinoja kuin mielialalääkkeet ja bentsot. Antipsykoottia syön yhä myös.
En tajua, mistä tämä kaikki ahdistus ja tappiomieliala kumpuaa, vaikka minulla on ihana tyttöystävä, mielekkäitä harrastuksia, sopivasti töitä ja seuraava ammattitutkintokin selviää pian.
Lääkityksenä on Leponex 200mg, Voxra 300mg ja Mirtazapin 45mg, sekä näiden lisäksi tarv. Lyrica 75mg, Medipam 5mg ja Stella 10mg tarvittaessa. Bentsoannos on kuitenkin minulle liian pieni, eikä psykiatrini haluaisi nostaa annosta, joten joudun pyytämään työterveyslääkärillä käydessäni tulehduskipulääkkeiden ja relaxnttien oheen myös Opamox 50mg 100 kpl + Tenox 20mg 100 kpl. Otan bentsoja yleensä kerran päivässä, joko 15 mg Medipamia tai 50 mg Opamoxia. Annokset pysyvät ihan ok lapasessa, vaikka joinakin päivinä tulee tuplattua. Opamox-annos pysyy lääkärin määräämänä, mutta Medipam ei, mikä johtuu “1 tabletti/vrk tarvittaessa” (LOL)
Kuitenkin taustalla on ollut jo pitkään mörköjä, mutta ne johtunevat alkoholinkäytöstäni: olen viimeiset 6 vuotta ollut keskimäärin 2 kertaa kuukaudessa kovassa humalassa sekä litkinyt oluita vähän väliä myös arkisin 2-4 annosta kerralla.
Se se vaan on sillä lailla, että alkoholi on aika salakavala depressiivi. Yksi kunnon känni pistää aivokemioita aikalailla uusiksi, mutta eivät nuo arki-iltojen tuopillisetkaan pidemmän päälle ole hyväksi. Ikää mulla on kuitenkin 32 vuotta, ja krapulat ovat ihan oikeita krapuloita nykyään, pitäisi vaan hyväksyä etten ole enää poikanen, jolloin krapulasa vaan nauratti “heh, onpas vähän heikko olo”. Muita päihteitä ei oikeastaan tee enää edes mieli…
Menen kesälomaksi landelle tekemään biisejä, ehkä se olokin siinä helpottaa ja raittius alkaa motivoida uudella tavalla, ja ehkä uudet opinnotkin jeesaavat asiassa. Suunta ylöspäin, ja Voxra on nyt kuitenkin alkanut vaikuttaa niin, että langat pysyvät paremmin käsissä ja ajatuksissa on erilaista selkeyttä. Tämä dopamiinivaikutus on erinomainen. Vaikka mielialalääkkeitä kovasti demonisoidaan ettei mikään tunnu miltään jne. niin kyllä mua on kovasti helpottanut oikeanlainen lääkitys, ja asiat eivät tunnu pahalta- se on mulla se pääasia.
Söin pitkään SSRI:tä ja SNRI:tä kausiluonteisesti vaihtaen eri lääkkeeseen, mutta silti pysyi ongelmana se miesten ongelma, ettei oikein nalli pala ts. ei laukea yhdynnässä. Tästä syystä käytössä on nyt Mirtazapin ja Voxra, joiden serotoniinivaikutus ei ole niin kummoinen, että pystyn taas nauttimaan seksistä, mikä kyllä sekin toisaalta helpottaa elämää.
Loppusanat: “Sähköinen kone ei koskaan voi korvata ihmistä” (-ornitologi Asko Vilenius, Fingerpori)
Stimulantit on kyllä aika pahat masentuneelle ja se psykoosin mahdollisuus. Aika pieni on toi sun Lyrica-annos ja onks se vaan tarvittaessa? Koska mulla ei ainakaan Lyrica auta mitenkään tarvittaessa otettavana, ei se mikään rauhottava ole. Tosin voihan tämäkin käyttötapa jollekin sopia. Käytännössä mun mielestä Lyricaa syödään enempikin säännöllisesti, että se auttais ahdistukseen. Mulla on annos 150 mg aamuin ja illoin. Siinä voidaan mennä niinkin korkeelle kun 300 mg aamuin illoin mitä mun mies syö.
No sit mulla on ssri mistä ei kyllä ole juurikaan apua enää, kun mut on todettu resisentiksi sen suhteen, mutta syönpä sitä silti.
Lääkärit ei enää halua määrätä noita “tehokkaampia” rauhottavia, siis Xanoria kun se on niin koukuttava. Mutta mulla ja miehellä on molemmilla nekin säännöllisinä lääkityksinä. Mun olis kyllä tarkotus jossain vaiheessa alkaa pikku hiljaa tiputtamaan annosta.
Hyvä kuitenkin jos saat kesällä vähän ladata akkuja, ja että olo on paljon parempi siihen nähden, mitä oli muutama vuosi sitten.
Se vaan on niin ja näin, että ahdistukseen ei tunnu olevan kunnon lääkitystä, muuta kun masennuslääkkeen lisäksi lyrica ja sitten ne rauhottavat. Ehkä vielä jonain päivänä.
Mutta voimia sulle ja aurinkoista kesää… Tosin täällä ei paljon aurinko paistele .
Kiitos kommentoinnista Lucrezia.
Juu, kirjoitin huolimattomasti, kyllä sitä Lyricaa menee 75mg joka aamu.
Nyt kun Voxra on toista viikkoa käytössä, huomaa jo merkittävän muutoksen mielialassa.
Ammattitautina tosin mulla on myös “tension neck” eli niska-hartiajumitus ja kipu, en muista pianoja virittäessä aina pitää 30 min välein venyttelytaukoja. Fysioterapiaan pääsen huomenna, ja luulenpa että jumituksen ja kivun hoito kemikaalien sijasta luonnollisella tavalla vaikuttaa positiivisesti myös mielialaan. Kerron sitten lisää.
Ok, ilmoittele. Mulla oli joskus toi Voxra käytössä ja antaahan se virtaa ja sopii monille. Mulla oli vaan se, että se lisäs paniikkituntemuksia kun mulla on jonkunlainen paniikkihäiriö edelleen olemassa. Vaikka pysyi pitkään poissa.
Anxiety is a normal human emotion that everyone experiences at times. Many people feel anxious, or nervous, when faced with a problem at work, before taking a test, or making an important decision. Anxiety disorders, however, are different. They can cause such distress that it interferes with a person’s ability to lead a normal life.
I have an essay writing for Anxiety. [Poistettu kaupallinen linkki -Päihdelinkin moderaattori]
. Onneksi tunsin yleislääkärin jonka tiesin hyväksi ja vein miehen sinne seuraavaksi. Aivan eri hoitoa sai.
