Ahdistus, masennus, unettomuus ja lääkeriippuvuus

Sauna
1

Hei,
olen uusi tällä palstalla,mutta kovasti hukassa lääkeriippuvuuden kanssa. Lääkkeitä olen syönyt n 20v (seronil, oxamin, tenox, imovane). Nyt, kun vuosia on kulunut, on minua alkanut huolestuttaa, pääsenkö niistä koskaan eroon.

Taustalla on ahdisteneisuushäiriö, syömishäiriöt, masennusta yms lapsesta saakka. Olen työelämässä mukana, mutta en muista lääkkeentöntä päivää. Isäni kuoli aikoinaan viinaan + lääke -kombinaatioon. Tämä on alkanut pelottaa minuakin. Olen töissa, eronnut ja minulla on lapsia. Elämä päällisin puolin kunnossa… mutta:

Normaali päiväannos on 60 mg seronil, 3-5 x oxamin 15 mg, iltaisin 3 x imovane 7,5 mg + tenox 40 mg. Kuinka kauan pääni ja keho kestää tätä? Mitä teen?? Haluaisin vähentää, mutta iskee aivan tajuton ahdistus jo ajatuksesta. Öisin herään ja ainoa ratkaisu on ottaa lisää lääkettä.

Käyn harvoin juhlimassa, mutta kotiin tullessa alkoholia juotuani olen ottanut imovanea ja oxaminia. Pelottaakin, jos kuolen joku kerta tähän.

Osaisiko joku auttaa mitä teen? Käyn terapiassa (10v kokemuksella, ei hyötyä… ja suhde psyk.lääkäriin on hyvä). Mutta haluaisin lääkkeetöntä elämää. Onnistuuko se? Onko lääkemääräni tappava? Tämä on tietysti hiljalleen kasvanut, mutta ko määrä viimeisen neljän vuoden ajan. Ja ahdistuneisuus & masnetuneisuus ei ole tosiaankaan lähtenyt.

2

Onhan toi Seronil annos korkea, joskaan ei epätavallinen. Ihmettelen vaan, miksei lääkitystä ole lopetettu, ellei se tehoa noinkaan korkealla annoksella ja vaikka vaihdettu johonkin toiseen.

Sen sijaan toi Opamox/Oxamin annos on eittämättä suuri. Toki jos olet 20 v käyttänyt lääkkeitä, niin tietenkin tolea syntyy. Otatko siis päivässä ton 15 mg x 3-5? Kyllähän sellaisesta määrästä vierottautuminen, vuosien käytön jälkeen, takuulla tuntuu jossain. Sun tilanteessasi mä miettisin, että onko se oikeasti sen arvoista lähteä purkamaan tota pois, etenkin jos sua ei painosteta lääkärin puolesta siihen ja kuitenkin koet ahdistuksesi olevan niin suurta. Bentsoviekkarit, ne henkiset, kun voivat kestää hyvinkin pitkään.

Tenox annos on normaali, tai no, ei omituinenkaan. Mulla on myös 40 mg respalla yöksi. Kait se kuitenkin jotain kertoo lääkkeen tehosta/tehottomuudesta, jos joudut ottamaan siihen Imovaneakin päälle noin paljon. :confused: Tuollaisessa määrässä, lääkinnällisesti, ei kyllä ole mitään järkeä ja miettisin unilääkkeen vaihtoa. Sulla on kyllä varmaan kovat tolet, mutta esim. vaikka Insomin vois toimia. Palstalaisista Winstonilla varmaan on kyllä kokemusta, kunhan eksyy tähän ketjuun. :smiley: Osaa varmaan mua enemmän kertoa asiasta.

Unilääkkeiden kanssa on vaan se vittumaisuus, että eipä niiden kanssa oikein voi ajatella, että ne ovat pienempi paha kuin unettomuus, että syödäänpä niitä nyt joka ikinen yö. Ne kun lakkaavat nukuttamasta paljon nopeammin kuin mitä ahdistusta poistava teho lakkaa toimimasta. Toki joillain toimii vuosikaudet unilääkkeetkin, mutta tiedä sitten, onko minkä verran placeboa.

Ja tappavuuteen; ei, eivät bentsot suoranaisesti yleensä tapa. Paskalla tuurilla ehkä hengityslamaan alkoholin kanssa, mutta täällä on moneen kertaan todettukin, että ehkä ennemmin kuolee bentso-viinakännissä johonkin tapaturmaan kuin itse niiden lääkkeiden ja alkoholin kemiallisiin vaikutuksiin.

En toki vähättele viinan ja lääkkeiden terveyshaittoja, varmasti niiltä hengenkin saa pois, mutta nykylääkkeillä harvemmin. Päätellen kertomastasi, isäsi olisi “vanha”. Siihen aikaan lääkkeet olivat paljon myrkyllisempiä, siis vaikka ihan vielä 80-luvullakin.

3

^^ Moi, Miinatar, ja heti alkuun pahoittelut melko ylimalkaisesta vastauksesta. Mulla on tässä “hieman” heikko happi ja väsynyt meininki :blush: .

Tosi pitkäänhän sulla tuota lääkkeiden käyttöä on kestänyt, mikä toki vaikeuttaa vieroittautumista hurjasti. Itse olen käyttänyt benzoja säännöllisesti viimeiset 18 vuotta, eikä toivoakaan, että niistä eroon pääsisin, koska niiden vieroitusoireet ovat oikeasti helvetistä ja mahdollisesti hengenvaarallisetkin, MUTTA mulla tosin annokset ovat/ovat olleet huomattavasti suuremmat, kuin sulla ja olen harrastanut myös ihan liikaa noiden väärinkäyttöä, joka toki pahentaa riippuvuutta. Toisin kuin ylempänä väitettiin, niin tuo n. 60 mg oksatsepaamia/päivä EI ole mikään suuri annos, vaan täysin perussettiä, mikäli lääkitys on jatkuva, koska hyvin mietoa benzoahan oksatsepaami on, ja lyhytvaikutteisuutensa vuoksi se kannattaa jakaa useampaan ottokertaan päivän aikana, koska jos sitä ottaisi kerran tai vaikka kaksikin päivässä, pitoisuus pääsisi sahaamaan niin pahoin, että se vain pahentaisi ahdistusta. Jos olet jatkuvan bentsodiatsepiinilääkityksen tarpeessa, parempi vaihtoehto olisi jokin pitkävaikutteinen benzo(käytännössä Diapam tai Rivatril), koska se ei aiheuttaisi tuota rebound-ahdistusta, josta kohdallasi saattaa olla kyse, eikä huono/ahdistunut olo pääsisi iskemään heti, vaikka lääkkeet jäisivät ottamatta jopa parilta päivältä.

Seronil-annoksesi sen sijaan kyllä on suuri, mutta toisaalta ymmärrettävä, jos sulla sitä syömishäiriötaustaa on. Niissä tapauksissa kun käytetään mielipidelääkkeitä huomattavasti ns. normaalia suuremmalla annoksella ja kait siinä jokin taika on, ainakin joidenkin kohdalla, vaikka henk.koht., syömishäiriöisenä itsekin, olen sitä mieltä, että ko. vaivaan ei auta minkään valtakunnan lääkehoito sitten tippaakaan :angry: :unamused: .

Toki kaikilla lääkkeillä on haittavaikutuksensa, varsinkin pidemmässä käytössä, mutta bentsodiatsepiinien kohdalla hengenvaarallisen yliannostuksen mahdollisuus on käytännössä olematon, vaikka niitä kiskoisi kerralla ämpärillisen. Siinä mielessä voit siis olla huoletta, mutta ne vieroitusoireet, etenkin noin pitkän käytön jälkeen voivatkin sitten olla hengenvaaralliset, ainakin, jos seinään lopettaa :frowning: . En nyt tyystin tahdo sua masentaa, koska on niitäkin ihmisiä olemassa, jotka ovat päässeet eroon benzoista jopa vuosikymmenien käytön jälkeen, mutta se vaatii todellakin rauhallista ja hyvin suunniteltua tiputussuunnitelmaa ja kovaa motivaatiota. Ymmärrän kyllä hyvin, että tahdot riippuvuudesta eroon, koska itseänikin ketuttaa tämä omani :angry: , mutta mä olen jo luovuttanut asian suhteen ja jatkan lääkeorjana luultavasti hamaan hautaan saakka :neutral_face: .

Sitten vielä tuosta terapiasta: Jos olet käynyt siinä 10 vuotta, eikä siitä ole pahemmin apua ollut, niin oletettavasti kyseinen terapia on sulle vääränlaista tai sitten sulla ei synkkaa tarpeeksi hyvin nykyisen terapeuttisi kanssa, koska se on kaiken A ja O, jotta terapiasta olisi jotakin hyötyä. Itse olen saanut todella paljon apua terapiasta(En lääkeriippuvuuteeni, mutta muuten lähes joka elämän alalle) ja siksi olisin suosittelemassa sitä kaikille, mutta tämä on toki vain omakohtainen kokemukseni ja mulla tosiaan kemiat natsasivat juuri nappiin oman terapeuttini kanssa.

Tsemppiä sulle :slight_smile: ja vielä pahoittelut mahdollisesti sekavasta tekstistä :blush: .

Edittiä vielä alkoholin ja benzojen yhteiskäytöstä: Kyseinen kombo on sekin hyvin harvoin suoraan tappava, mutta sitä kannattaa ehdottomasti välttää viimeiseen saakka, koska voipi pistää pään niin pahoin sekaisin, että tulee tehtyä jotakin oikeasti vitun tyhmää, enkä tarkoita mitään melko harmitonta kännihassuttelua. On kokemusta erittäin ikävistä jutuista, joita on tullut tehtyä ryynikänneissä, kaduttaa vieläkin ihan tosissaan :cry: :cry: :blush: ja nykyisin toivottavasti noiden sekakäyttö on kohdaltani taakse jäänyttä elämää. Vaikka tuo häppä mulle väliin maittaakin turhankin hyvin, niin korkin päälle astuessani jätän kyllä lääkkeeni ottamatta aivan suosiolla. Ja mä en TODELLAKAAN ole ainut, joka on seonnut erittäin pahoin seurauksin kombosta viina+benzot :frowning: .

4

^ :laughing: Mä en osaa laskea, joo, totta, onhan se “vaan” 60 mg, mutta määräyksenä 3-5 x 15 mg kuulosti hassulta ja “suurelta.” En jäänyt laskemaan sitä mg määrää. 2 x 30 ois sen sijaan varmaan uponnut tähän kalloon.

5

Mietin vielä tuota korkeaa Seronil-annosta. SSRI-lääkkeet aiheuttavat monilla ahdistukseen/paniikkiin taipuvaisilla ihmisillä ko. oireiden pahenemista, vaikka sinänsä masennukseen auttaisivatkin. Jos siis vieroitukseen lähdetään, niin IMO olisi viisainta aloittaa Seronilin vähentämisestä ja miettiä vasta sitten noita benzohommia. SSRI-lääkkeiden lopetuskaan ei ole mikään tuskaton pikkujuttu, varsinkaan noin pitkäaikaisen ja suuriannoksisen käytön jälkeen ja sitä ei missään tapauksessa kannata tehdä seinään. Voi aiheuttaa hyvinkin pahoja refloja sähköiskuineen kaikkineen ja niihin benzot taas jeesaavat jonkin verran, eivät välttämättä edes hirveän hyvin.

Suosittelen edelleen myös benzon vaihtamista johonkin pitkävaikutteiseen. Näin benzovieroituskin käynee huomattavasti kivuttomammin, kunhan sen aika on.

6

Vieroitusoireet pelottavat. Joskus matkalla kokeilin malatoniinilla ja viinin voimalla unta, mutta kuin sähköiskuja olisi tullut koko kehon läpi. En oikeasti tiedä,mistä kohtaa aloittaa vähennys/vieroitus ja miten.

Jos tk lääkäriltä kysyisi, niin vieroitus aloitettaisiin heti, en tosin tiedä miten. Mutta mulla kontakti yksit lääkäriin ja niin rajut taustat ja oireilut, että ihan hoitoon saan reseptit, enkä harrasta hupikäyttöä. Mitä alkoholin kanssa ottamiseen tulee, otan nukkumaan mennessä imot ja oxaminit, jolloin hengan lamaannus on alkanut pelottaa.

Lisäksi olen huomannut, että lääkkeet lisäävät ahdistusta pidemmällä tähtäimellä. Ei vie pois. Onko tämä minun loppuelämäni näin??? MIten pää kestää, muisti jne?

Olen sinänsä nk vaikea tapaus, koska annokseni ei ole niin suuri. Täällä varmasti porukka nauraisi mut pihalle noista määristä. Mutta kun ottaa huomioon, että tätä on jatkunut 20v ja olen työelämässä(haastavassa) ja lisäksi äiti ilman minkäänlaista sosiaalitoimen asiakkuutta, tuntuu, että olen aika yksin tämän keissin kanssa. Kunnaliseen sairaalan asiakkaaksi minua ei oteta, sillä asiat menevät niiin hyvin. Silti hyperventiloin, ahdistun, pelkään kuollakseni näitä tiloja.

Terapiasta sen verran, etten suinkaan ole käynyt samalla 10v, vaan terapeutti on vaihtunut 5 kertaa. Mulla on taustalla niin paljon kaikkea, että tuntuu, ettei kenenkään ammatillisuus riitä. Lääkettä vaan naamaan ja rallatellen eteenpäin.

Nyt just tuntuu, ettei elämä voi jatkua näin. Kaikki on suhteellista. Ystävilleni en voisi edes kertoa vrk annostani (3x 7,5 imot, 60mg seronil, 3-5x 15mg oxamin + tenox ).

7

^ Eihän tuossa mitään ihmeellistä ole, että lyhytvaikutteiset benzot vain pahentavat ahdistusta pidemmän päälle, ts. siinä vaiheessa, kun riippuvuus on jo syntynyt. Niiden pitoisuus elimistössä kun sahaa ylös-alas ja se aiheuttaa jo itsessään rebound-ahdistusta varsinaisen alkuperäisen ahdistuksen lisäksi. Siksi noita lyhytvaikutteisia(esim. Opamox, Xanor) ei pitäisikään käyttää, kuin satunnaiseen tarpeeseen ihmisille, joilla ei riippuvuutta/jatkuvan lääkityksen tarvetta ole, koska säännöllisessä käytössä ne yleensä vievät vain ojasta allikkoon. Kehoittaisin edelleen vaihtamaan pitkävaikutteiseen benzoon, ihan siinäkin tapauksessa, että vieroitus olisi vakaa tarkoituksesi. Onnistuu moinen paljon helpommin esim. Diapamilla. Tietty, jos lääkäri on päättänyt, että se on Opamox sulle ja muuta ei tipu, niin paskempi homma :confused: . Ymmärrän kyllä tyystin halusi vieroittautua, koska pidemmällä käytöllä benzot vain kroonistavat ahdistuksen, vaikka siihen saisi ihan oikeaa apuakin esim. terapiasta.

Sitten tuo Seronil toki sotkee tuossa omalta osaltaan, koska se voi pahentaa ahdistusoireita ja toki aiheuttaa omat, mahdollisesti pahatkin vieroitusoireensa. Vieroittautuminen alkoholin avulla on sitten kaikista paskin keino; lämmittää pienen hetken, kuin pissi housuissa pakkasella ja sen jälkeen olo on kahta kurjempi ja lääkkeiden tarve vain lisääntyy :wink: . Alkon käyttö siis ehdottomasti kokonaan pois, jotta olisi edes jotakin toivoa saada lääkkeet lopetettua tai edes vähennettyä niitä.

Sulla on niin pitkä historia noiden lääkkeiden kanssa, että vieroitus on todellakin tehtävä hyvin hitaasti, mielellään ihan muru kerrallaan ja silloinkin niin, että kun olet vähentänyt määrän X, pysyt siinä annoksessa hyvän aikaa, vaikka olosi tuntuisikin ihan hyvältä ja ajattelisit, että tästä voisi vetää jo huiman pudotuksen tai jopa katkaista nolliin koko homman. Maltti on todellakin valttia lääkevieroituksissa ja hätiköimällä ei saa aikaan muuta, kuin kaamean takapakin, joka voi pahimmillaan viedä kaiken motivaation vieroittautua. Määräsi eivät suuria ole, paitsi toki tuon Seronilin osalta, mutta olennaisempaa onkin käytön kesto. On huomattavasti helpompaa nollata kk:n kestänyt HC-käyttö, kuin vuosikymmeniä kestänyt maltillinen käyttö, jossa elimistö on tottunut täysin lääkkeen vaikutuksen alaisena olemiseen. Tietty pitkässä käytössäkin vieroitus on tuskallisempaa ja pitkällisempää, jos nollaamiseen pitää lähteä joistakin norsuannoksista, mutta yhtä kaikki; näissä riippuvuus-/vieroitushommeleissa olennaisempaa on tosiaan käytön kesto, eivät niinkään annoskoot.

Edittiä vielä tuosta terapia-asiasta: Vaikka ihminen olisi käynyt sadalla eri terapeutilla, niin ei se tarkoita, että yhdenkään niistä kanssa olisivat kemiat natsanneet juuri niin kuin pitää. Se on niin hiton just, eikä melkein näissä terapiahommeleissa. Totta helvetissä ymmärrän, että oikeanlaisen terapeutin metsästäminen käy turhauttavaksi, eikä sitä enää jaksa, jos touhua on jatkunut 10 vuotta ja olo on ihan paska siinä ohessa muutenkin, mutta silti en olisi tyystin lyttäämässä terapiaa. Itsellänikin kesti ainakin 15 vuotta ennen kuin löysin sen juuri itselleni sopivan terapeutin, josta sitten lopulta oli oikeaa apua. Sitä ennen suurin osa MT-ammattilaisista oli mielestäni täysiä paskoja tai jos olivatkin ihan okei-tyyppejä, niin ei heistä silti mitään oikeaa apua mulle ollut. Minä puhun tietenkin vain omasta kokemuksestani, enkä voi väittää, että terapia, hyväkään sellainen, kaikkia auttaisi, mutta olipa mullakin erittäin pahoja ja vaikeita ongelmia ja pidin itseäni toivottomana tapauksena, kuten taisivat hyvin monet ammattilaisetkin pitää, mutta niinpä vain lopulta apua sain :smiley: . Siitä on kyllä pitkälti kiittäminen silkkaa hyvää tuuria, että se oikeanlainen terapeutti sitten eräänä kauniina päivänä tielleni osui :confused: .

8

Kuten Winstson sanoi, vieroitus vaatii todellakin rauhallista ja hyvin suunniteltua tiputussuunnitelmaa ja kovaa motivaatiota. Mutta sulla ei kai ole kiire, jos akuuttia hätää ylikäytön takia ei ole, joten voit suunnitella ja lähteä urakkaan rauhassa. Varaudu kuukausiin. Turha sitä manailla, kun on vuosia kiskonut ei ero voi olla nopea. Hitaana prosessina vieroitusoireet jäävät kenties pieniksi.

Lääkkeistä voi olla vaikea päästä kokonaan eroon, mutta vähennyskin on jo iso helpotus. Itse olen käyttänyt bentsoja 30 vuotta ja aloitin kovasta päästä eli Dormicumilla isoilla annoksilla. Nyt pärjään parilla millillä diapamia yössä. Sinun annoksesi ovat monikymmenkertaiset. Jos pääsisit edes lähelle minun lukemiani, olisit käytännössä irti lääkkeistä niiden haittojen suhteen. Eihän absoluuttinen ero ole minunkaan tavoitteeni jos ei onnistu, vaan normaali elämä ilman ylikäytön haittoja.

Onnistuuko sinulta, mene tiedä, mutta jokainen lääkeriippuvainen selittää ettei pärjää ilman droppejaan. Sitä sanoin itsekin. Jos näin on niin sitten on, ja on vain popsittava niitä pillerikasoja hautaan asti. Niin ajattelin itsekin vain joku kuukausi sitten. Olin väärässä.

Mutta totuutta et tiedä yrittämättä edes, ja eroon et pääse varsinkaan yrittämättä. Taivaasta ei ratkaisu tule. Kun koet riippuvuuden ongelmaksi niin kannattaa yrittää, jo määrien vähentäminen on yrityksen arvoinen tavoite. Jo senkin takia, että sulla on lapsi, terveydestä on silloin pidettävä huolta.

Bentsot itsessään aiheuttaa masennusta ja ahdistusta, joten syytä on karsia. Itse haudoin itsemurha-ajatuksia vasta keväällä, vaikka elämäni on monella tavalla kohdillaan. Nyt nuo tunteet tuntuvat enää etäiseltä painajaiselta.

Ja alkoholi on muuten yhtä paha sen suhteen isommissa määrissä. Et taida sitä paljon käyttää, mutta vieroituksen aikana jätä kokonaan pois, pahentaa oireita. Itse en ole ottanut tippaakaan kahteen kuukauteen, ja olen puoliksi alkoholisti.

Apua voi saada isommissa paikoissa päihdeklinikoilta, mutta vähennyksen kanssa jokaisen on taisteltava itse. Ja onhan sulla jo hyvä terapiasuhde, harvalla on samaa etua.

Vieroitus on pahimmillaan rankkaa touhua, mutta hitaasti tehtynä ei välttämättä. Ja korostan, että lääkkeet itsessään aiheuttaa pahan olon, joten kahdesta pahasta on valittava, sitä nyt et pääse pakoon kuten ei kukaan lääkekoukussa oleva. Mutta missään tapauksessa älä aloita seinään! Tein niin mirtazapiinin kanssa pienestä annoksesta ja se oli helvettiä.

Ihan alkuun lue tuo, se on alan raamattuja, kertoo kaiken oleellisen aiheesta:

sosiaalisairaala.fi/koulutus … nuaali.pdf

Sen oleellisia pointteja muuten on, että nopeat bentsot on vieroitettavan diapamin kanssa, koska se hajoaa hitaasti. Eli se lähtökohdaksi, keskustele lääkärin kanssa. Yölääkeannoksesi ovat korkeita mutta eivät mahdottomia, niiden hidas pudotus voi olla aika kivutontakin.

9

Se unohtui, että vaikka vieroitus voi olla kovaa, niin samaan aikaan kuitenkin kokee myös helpotusta, kun ylikäytön oireet vähentyvät. Eli ei se pelkkää tuskaa ole. Kaipaat selkeyttä päähäsi, ja sitä alkaa tulla lääkkeiden vähentyessä. Bentsot sekoittaa tunne-elämän, se on niiden kanssa pysyvä vaiva, joka helpottaa vain vähentämällä. Korvaavat lääkkeet eivät siihen pysty. Sitä älä unohda kun mietit vieroitusta ja toivottavasti sen aloitat.

10

Niin, serotoniilääkkeet muuten aiheuttaa lihomista, koska ne lisää ruokahalua. Olen laihtunut 10 kg jätettyäni Remeronin pois. Ihmettelin miten pysyn läskinä vaikka liikun kuin ravihevonen. Oletko tuosta sivuvaikutuksesta tietoinen?

11

Kiitti vastauksista <3
Mulla Seronil ei ole aiheuttanut lihomista. Sitä ilmeisesti syömishäiriöisille sen vuoksi suositellaan, että edes joku tippuisi. MOnessa on tämä lisäpainon kertymisen riski. Siksikään en ole muit kokeillut.

Kiitos pointista oxaminin suhteesta diapamiin. Lääkäri ei ole minulle sitä ehdottanut, toisaalta lääkärin kanssa en ole asiasta puhunut. Käunnit ovat n 2x vuosi, sillä maksut lähentelevät n200e + terapiakustannukset päälle.

“Sitä ennen suurin osa MT-ammattilaisista oli mielestäni täysiä paskoja tai jos olivatkin ihan okei-tyyppejä, niin ei heistä silti mitään oikeaa apua mulle ollut. Minä puhun tietenkin vain omasta kokemuksestani, enkä voi väittää, että terapia, hyväkään sellainen, kaikkia auttaisi, mutta olipa mullakin erittäin pahoja ja vaikeita ongelmia ja pidin itseäni toivottomana tapauksena, kuten taisivat hyvin monet ammattilaisetkin pitää, mutta niinpä vain lopulta apua sain :smiley: . Siitä on kyllä pitkälti kiittäminen silkkaa hyvää tuuria, että se oikeanlainen terapeutti sitten eräänä kauniina päivänä tielleni osui :confused: .”

Tuo on niin täyttä totta! Mulla on fiilis, että kukaan, EI KUKAAN terapeutti tässä maailmassa voi autaa, vaan tarvitsisin jotain ihan muuta! Muuta, mutta mitä!?! Jos lopetan, mitä teen, kun hyperventilaatio ja ahdistus iskee. Kun haluan kuolla ja elämässä en näe valoa.

12

Remeron(Mirtatsapiini, joka on siis NASSA-lääke, ei SSRI) lihottaa lähes järjestäen, mutta näillä tavanomaisimmilla serotoniinilääkkeillä(SSRI ja SNRI) tuo vaikutus ei ole läheskään niin yleinen, vaikka toki mahdollinen. Itse lihoin mirtasta hetkessä tooosi paljon, mutta SSRI-/SNRI-lääkkeistä taas pikemminkin laihduin, koska vähensivät ruokahalua, tekivät mut erittäin huonovointiseksi ja pistivät muutenkin niin ylikierroksille, ettei siinä edes ehtinyt miettiä syömistä :angry: . Mirtatsapiini toki vaikuttaa serotoniiniin, mutta se on aivan omankaltaisensa kumma aine, joka poikkeaa vaikutuksiltaan paljon nk. tyypillisistä mielipidelääkkeistä, eli tosiaan lihottaa paljon herkemmin ja myös väsyttää monia hurjasti, minkä vuoksi sitä käytetäänkin pieninä annoksina unilääkkeenä. Miniannoksilla sen unilääketeho tuleekin parhaiten esiin, kun suuremmat annokset taas toimivat ennemmin mielialalääketarkoitukseen, siis niillä, joilla toimivat. Itselleni mirtatsapiini oli pikkuannoksella ehkä paras unilääke, mitä olen koskaan kokeillut, mutta sen muut sivarit olivat sen verran vittumaisia, etten siihen enää kuunaan koske :angry: , kun parempiakin unilääkkeitä on ja ne muhun tarvittaessa tehoavat.

13

Jaa Seronil on sitten eri asia.

Mirtaza toimi mullakin aikansa unilääkkeenä, mutta vaikutus heikkeni aika nopeasti - sivarit ja sitä kautta riippuvuus jäivät. Ja vieroitus oli hirveä. En suosittele hevin!

Oletko Miinatar varma, että mikä osa ahdístuksestasi johtuu lääkkeistä, mikä varsinaisesta psyykkisestä syystä? Et voine tietää, ellet kokeile lääkkeiden pudotusta. Bentsot on pitkässä käytössä salakavalia, ne aiheuttaa pahan olon johon niitä on vedettävä aina lisää, ja on helppo kuvitella syyn olevan aivan muualla. Ja addikti tekee niin, koska ei halua ajatellakaan lääkkeistä luopumista. Sitä se addiktio on. Sen tunnistaminen on ehto sen kanssa taistelemiselle.

14

En tosiaan ole enää tietoinen, mikä johtuu mistäkin. Tämän vuoksi olenkin solmutilanteessa. Enkä osaa sanoa, kuka tai mikä sen selvittäisi, sillä lääkkeistä vierottautuminenpelottaa. Silti se tuntuu ainolta vaihtoehdolta… En tiedä, mistä saisin niin vahvat keinot kohdata ahdistuksen, että selviäisin ilman lääkettä. Ja mistä saan voimat kohdata lääkkeetöömyydestä koituvat ahdistukset… Voiko elämä olla muuta kuin ahdistusta…

Alunperin vaikeaan ahdistuneisuushäiriöön ja paniikkkihäiriöön määrätty (myös muita dg on). Tk:n nuoret lääkärit pyörittelevät päätään, kun taas ykstyisen psyatrille tämä on tuttua huttua.

En tiedä, mistä lääkkeestä aloitan vähentämisen.
En tiedä miten tämä tapahtuu ja mitä vieroitusoireiden alkaessa.
Pelkään, kuinka pystyn olemaan lasten kanssa ko aikana, saatika töissä.
Pelkään, mitä teen kun äärimmäinen ahdistus iskee.
Pelkään myös niitä sähköiskun kaltaisia oireita, jotka tulevat heti, kun yrittää vähentää.

15

No jos päivälääkkeet ovat tärkeät töiden takia, niin aloita yritys jommastakummasta unilääkkeestä. Ei sen tarvitse olla kuin puolikas vähemmän Imovanea tai Tenoxia ensi alkuun. Se ei välttämättä tunnu missään. Mullakin hitaasti vähennettynä nukkuminen oikeastaan parani.

Älä pidä kiirettä. Jos puolikkaan pillerin pudotus toimii, niin mene sillä pari viikkoa. Jos reflat alkavat vaivata niin olet pudottanut liikaa. Ja lue muuten se linkki, siinä aihetta käsitellään perusteellisesti!

Refloja jos tulee niin ei niille kannata tehdä mitään, ne eivät ole vaarallisia ellet pudota liian nopeasti. Ja jos menee pahaksi niin aina voi palata entiseen, ei yritys ole lopullinen ratkaisu jos se ei toimi.

Sähkäri tulee muiden reflojen tapaan etenkin jos pudotus on liian nopeaa. Siksi pitää edetä varovasti. Diapam auttaisi siinä, ao linkissä on tarkat ohjeetkin sen käyttöön. Sähkärit on viheliäisiä muttei vaarallisia.

Vaikeassa jamassa olet, mutta ainakaan et voi tietää lääkkeiden roolia siinä ellet kokeile. Ja lääkkeissäkin on eroja. Stillnoct ainakin oli mulle isoina määrinä ahdistava lääke, toisin kuin vaikka Dormicum, jota lääkärit eivät hevin määrää. En tiedä Imovanesta, liekö sukua Stillnoctille, Winston voisi tietää.

16

Niin pelottavaa se on jokaiselle, ja ahdistavaa, kun on lääkkeiden orja. Mutta jos et joskus yritä niin popsit douppia ikuisesti ja luultavasti kasvavia määriä s noustessa. Pudottamalla voisit löytää ainakin lievemmän tason.

Mä ajauduin vieroitukseen päästäkseni lääkeahdistuksesta ja fyysisistä oireista. Kovaa oli sekin. Nyt olen iloinen että taipaleelle lähdin. Ja täältä palstalta saa palautetta, jos ja kun kuurin aikana kaipaa tukea ja kommunikaatiota.

17

Dormicumia on mulle ehdotettu, kuten myös ketipinoria ja mirtsaa. En ole mitään näistä halunnut kokeilla sen jälkeen, kun kerran kokeillin ketipinoria ja olin vrk:n kuin pää viemärissä - ihan kamala tila, jota en halua enää koskaan. Oli kuin pää olisi ollut vieraassa kehossa, aivan sekava ja vihannestila. Sen vuoksi en uskalla uusia edes ajattella. Diapam tietty ei sinänsä pelota, koska oxamin on niin tuttu.

Mulla on myös se ongelma nykyään, että vaikka itaisin vähentäisin, herään yöllä. Eli tämä mainitsemani satsi antaaa unen muutamaksi tunniksi. sitten on pakko ottaa lisää, jotta saa unen aamuun…

Voi kadehdin niitä, jotka nukkuvat luomu-unta ja pärjäävät päivät ilman helvetinmoisia ahdistuksia.

Miksi lasillinen viiniä ei voisi korvata lääkettä?

18

Potilaiden on vaikea
puhua lääkärilleen ongelmasta, kun he pelkäävät lääkärin lopettavan lääkityksen ja
lopetuksen aiheuttavan heille vielä suurempia ongelmia.

Linkki tuosta lähettämästäsi aineistosta ja niin totta!
Lisäksi olen tässä vuosien ajan miettinyt tuota, kun kaikki nämä läkkeet ovat tarkoitettu TILAPÄISKÄYTTÖÖN max 2-4 vkoa… :frowning:

19

Heräily on ollut munkin probleema, mutta se helpotti lääkkeiden vähentämisen seurauksena, ei kokonaan kadonnyt kyllä mutta saan usein unen herättyä ilman lääkettä. Ja jos en niin pienellä annoksella mömmöä. Oma kokemus viittaa siihen että bentsojen vaikutuksen haihtuminen johtaa heräämiseen tai ainakin pahentaa sitä sykliä, vaikka monet toki heräilee ilman lääkkeitäkin. Kuuluu kai ikääntymiseen.

Alkossa on vähän sama ongelma. Saattaa nukuttaa, mutta kun se haihtuu verestä niin herättää. Mä en saanut unta edes kännissä ilman douppia. Ja alkon säännöllinen käyttö tuo samat ongelmat kuin lääkkeet. Toki jos ihan pienet annokset toimisi niin voisi olla vaihtoehto. Tai vaikka pilvi, mutta kaikissa on riskinsä.

Itse nukuin niin huonosti että mietin vakavissani lääkkeiden piikitystä suoneen. Siihen nähden nykyinen tilani on pieni ihme, ja tällä kuurin nopeudella. Jos minä niin kenties sinäkin.

20

Potilaiden on vaikea
puhua lääkärilleen ongelmasta, kun he pelkäävät lääkärin lopettavan lääkityksen ja
lopetuksen aiheuttavan heille vielä suurempia ongelmia. -----

Tiedän. Kannattaa oman turvallisuudentunteen vuoksi puhuakin ehkä että haluaa kokeilla lääkityksen vähentämistä.
Ainakin omat lääkärit on olleet ymmärtäväisiä monella tapaa, kun näkevät etten ole viihdekäyttäjä vaan oikeasti pulassa unettomuuden kanssa.