Ahdistus & lääkitys & vieroitus ?

Haluaisin kysyä mielipidettänne ja mahdollisuutta ikinä vieroittautua lääkkeistä. Tänään hain apteekista satsin lääkettä ja kysyin samalla saisiko lääkettä, ettei tarttisi syödä näitä lääkkeitä…

Minulla ahdistuneisuushäiriö todettu useaan kertaan 10 v ajan. Taustalla syömishäiriöt ja masennus. Nyt suunnaton ahdistus päällä johtuen elämäntilanteestani (joka on aina kriisissä).

Tällä hetkellä setti on Seronil 60mg, Oxamin 15mg n. 3 x vrk, Imovane 2 x iltaisin. Tuohon päälle sain vielä Tenoxin 20 mg annostuksella 1-2 tbl. iltaisin. Seronil ollut säännöllinen n 15 v, annosmäärä vaihdellen. Oxamin n. 10 vuotta, toisinaan kuukausia ilman, nyt 2 v päivittäin 1-4. Imovane vuoden ja Tenox nyt pahimpaan ahdistukseen.

Ahdistus on viiltävä. En tule toimeen ilman lääkettä. Mutta onko niistä koskaan mahdollista päästä eroon ja miten?? Lähinnä noista bentsoista?? Seronilin olen hyväksynyt.

Terapiat on läpi käyty, uusintakierros varmaan edessä. (Takana n. 7 v erilaisia terapioita.)

Nyt avioero, ero uudesta suhteesta, iäkkään äitini itsemurhayritykset, Kaikki ahdistaa.

Mutta kertokaa, millä keinoin lääkkeistä pääsee eroon?

En ymmärrä miksi aina, kun ahdistus on pahimmillaan haluan eroon lääkkeistä. Nyt on ollut totaalista unettomuutta, pahoinvointia, heng.vaikeuksia, tykytystä, vatsakipua, itseinhoa… Halu satuttaa itseä, oksentamista.

Joo, minulla on psykiatriin kontakti. Haluaisin vain kysyä kokemuksia.

Kaiken tämän päälle hoidan työni hyvin. Kukaan ulkopuolinen ei voisi tietää, mitä sisälläni on.

Miksi haluat eroon bentsolääkityksestä? Opamox on sieltä miedoimmasta päästä, sulla olisi siis vielä varaa testata vaikka mitä, jos siis pelkäät sitä, että lopulta mikään ei auta. Ja jos pärjäät Opamoxin voimin edelleen, niin hyvä. Imovanekin on nukahtamislääke kevyimmästä päästä.

Tarvitsetko noita jatkuvasti, vai pelkästään satunnaisesti, tarvittaessa? Jatkuva käyttö toki ei ole hyväksi, koska vaikka noi mietoja bentsoja onkin, niin bentsojapa kuitenkin ja aiheuttavat riippuvuutta siinä missä tujummatkin; pamit, rivat yms… Satunnaiskäytössä en näe mitään pahaa, vieläpä, jos oikeaan tarpeeseen käyttää.

MUN mielestä bentsot on se kivempi vaihtoehto kuin SSRI/SNRI:t. Ei siksi, että niistä sais kiksejä vaan siksi, että mulle henk. koht SSRI/SNRI-lääkkeet aiheuttaa epämiellyttävää oloa siinä määrin, että se jo itsessään ahdistaa. Lisäksi ne ei ole tehokkaita pitämään ahdistusta loitolla, jos sattuu kärsimään pahemman luokan ahdistuksesta. Mulla on myös ahdistuneisuusongelmia taustalla, peruslääkityksenä menee Voxra ja Lamictal, tarvittaessa Diapam 5mg 1-4krt/pv, Stilnoct 1/ilta ja ellei Stilnoctin jälkeen uneta, niin vielä Tenox 20 mg päälle.

En koe, että mun pitäisi pyrkiä noista eroon, kun kuitenkin käytän oikeeseen tarpeeseen. Miksi siis sun pitäisi päästä eroon lääkityksestäsi? :confused: Joo, siis eihän se kivaa ole olla sairas ja joutua popsimaan nappeja, mutta siis jos tilanne nyt on sellainen, että se vaatii jonkin pillerin.

Siihen en osaa ottaa kantaa, että olisiko noista milloinkaan mahdollista päästä eroon. Riippuvuusongelmasta toki olisi, mutta ellei ahdistus lievenny muulla kuin noilla, niin enpä sitten tiedä. Toiset on vaan herkempiä kärsimään ahdistuneisuudesta siitä huolimatta, vaikka sais terapiaakin ja joutuu sinnittelemään noiden lääkkeiden varassa.

^^/^ Minäkään en nyt ihan ymmärrä, miksi noista lääkkeistä olisi päästävä eroon juuri silloin, kun elämässä on pirusti vaikeuksia ja lääkitykselle on ihan oikea tarve. Ymmärrän toki sen, että ajatus lääkeriippuvuudesta ahdistaa. Mä olen itse pahasti benzoriippuvainen, olen ollut sitä jo vuosia ja oikeastaan olen luovuttanut jo asian suhteen, eli tulen todennäköisesti rouskimaan benzoja loppuikäni, koska en jaksa ryhtyä mihinkään helvetilliseen vieroitusrumbaan. Silti mua ahdistaa hyvin useinkin ajatus omasta riippuvuudestani, ts. siitä, että elämäni on niiden pienten pirunpillereiden varassa :imp: :frowning: . No, mä yritän pärjätä asian kanssa parhaani mukaan siten, etten enää pahentaisi riippuvuutani väärinkäytöllä, vaan ottaisin vain lääkärin määräämät annokset. Lipsumisia tuosta sattuu kyllä vielä nykyisinkin valitettavan usein, kun vähänkin vituttaa ja tuntuu vaikealta :blush: , vaikken mä benzojen väärinkäytöstä enää nykyisin oikein muuta saakaan irti, kuin kahta kauheamman vitutuksen :unamused: .

Onko sulla, aloittaja, tuossa taustalla siis se, että kun kaikki muukin ahdistaa niin pirusti, niin sitten lääkeriippuvuus alkaa ahdistaa siinä ohessa myös aina enemmän ja enemmän? Ehkä sun kannattaisi tosiaan pyrkiä ajattelemaan, että ne lääkkeet ovat sulle hyödyksi ja jättää ahdistelu niistä sikseen, vaikka mä todellakin tiedän, että tuo on paaaaljon helpommin sanottu, kuin tehty. Jos jokin asia kovasti ahdistaa, niin silloinhan se ahdistaa, eikä sitä millään järkeilyillä saa itseltään pois selitettyä.

Benzoista on mahdollista päästä eroon ja moni on päässytkin, eli jos tosiaan syöt niitä vain tarpeeseen, etkä harrasta väärinkäyttöä, niin vieroitus voi onnistua ihan hyvinkin, vaikka toki se pitkä ja kivinen polku lähes väistämättä on vähänkin pidemmällä yhtäjaksoisella benzohistorialla. Vieroitusta ei kuitenkaan pidä ryhtyä puuhaamaan missään akuutissa kriisissä, jollainen sulla nyt tuntuu olevan päällä, vaan sitten, kun asiat elämässä ovat paremmin mallillaan ja on aikaa keskittyä nimenomaan siihen vieroitukseen, eikä kaiken muunkin murehtimiseen. Ota siis päivä kerrallaan ja lääkkeitä sen verran, kuin tarvitset. Sun tilanteesi on nyt tuo, eikä se stressaamalla parane. Jotkut ihmiset vain tarvitsevat lääkityksiä, jopa jatkuvia sellaisia. Vaikka benzokoukku onkin paha juttu ja on aina parempi, mitä vähemmällä lääkityksellä ihminen pärjää, niin ei ahdistuneisuushäiriön hoito lopulta ole sen kummempi juttu, kuin esim. diabeteksenkaan.

Paljon voimia sulle :slight_smile: .

Jaa jaa minulle kävi silleen, että eipä taida enää lääkettä saadakaan. Oon käyttänyt tota ssri enemmän tai vähemmän vuosia ja välillä pitänyt taukoja kun tulee toimeen ilmankin. Vaan sitten tapasin mukavan lääkärin jolta sain Opamox 15 mg ja Imovane. Ja ne auttoivat ain aniin kuin tarvittaessa otettuna ja usein puolikas vain. 1 purkki kesti minulla melkein vuoden. Imovanea on edelleen. kun ei tartte aamulla mihinkään nousta niin ei ole tarkkaa. Mut jos on jo viikon ollut univaikeuksia olen ottanut puolikkaan. Kaipa näitä lääkkeitä joku voi hyvinkin käyttää väärin ja ihmettelen että joku ottaa 50 mg annosta. Mut kaipa siihen synsä on.
Vaan sitten mulle kävi niin että jouduin sairaalaan kun loukkasin itteni maistissa. Aikoinani on tullut otettuakin, mutta nyt vanhempana muutama kerta vuodessa on riittänyt. ja viinaa en ota lainkaan. Viimeksi kävin ryypyllä puoli vuotta sitten. No jaa siis kun jouduin lasarettiin niin sieltä aikanaan päästyäni totesin että sähköisistä resepteistä ko paikan (kohtelu oli siellä harvinaine yliolkaista melkeinpä pirullista) lääkäri oli pyyhkinyt pois ton 15 mg Opamoxin ja Imovanen. Arvaahan sen. Mies taita aolla alkoholisti ja pillereitten napsija ja väärinkäyttäjä. Voi sun per en paremmin sano äijä jolla purkki riittää vuoden ja yli ja joka katkaisee puolikkaaksi. Kun yritin sitä sitten uusia kun on ollut kaikenlaista hermonkiristystä ja pirullisuutta menossa eivät antaneet. Siinä samassa sairaalassa jonka terveyspalveluss akävin ja eri lääkärillä. Puhui jotain riippuvuudesta. Arvaan se lääkäri on todennut minut vallan riippuvaiseksi ja kai merkannut sen sinne jonnekin koneelle ja aha herra on riippuvainen eikä anneta. Haha. Nyt tässä sitten ihmettelee että saakohan tota vähäistä 15 mg Opamoxia tai Imovanea enääkoskaanmistään? Mulla on yhä Imovanea ja ollu tyli 1 v pakkaus. Ulkomailleko tässä pitää lähteä.
No jaa aikoinaan eräs joka on sekä lääkäri että lakimies sanoi että jos mies joka kerran tai kaksi vuodessa ottaa viina aja sattuu sillä toisella kerralla telomaan itsensä ja joutuu sairaalaan niin häntä ei pidä nimittää alkoholistiksi. Tämä ei tarkoita ettenkö its eolisi aikoinaan ottanutkin paljon alkoa. Pillereitten orja en ole koskaan ollut.

No johan on perkele. Mä en todellakaan ymmärrä miten ne voi sairaalassa käydä poistamassa toisten lääkärien kirjottamat reseptit. No jos noita tarvitset niin kannattaa käydä yksityisellä lääkärillä ja selittää tuo tilanne. Kyllä ne niitä kirjottaa. Noin miedot lääkkeet niin uskon että ihan hyvin menee.

Se sairaala oli siinä missä terveyskeskuskin ja sen terveyskeskuksen lääkäri oli sitä antanut mulle reseptin mieto Opemox ja Imovane. Siihen sairaalaan kun jouduin sitten tää osastonlääkäri poisti ne multa. Kun sitten noin 1 v myöhemmin kysyin ei antaneet. Riippuvainen ties mikä höpinä. Nimenomaan sitä mä en ole. Mutta ainahan sitä on tietysti riippuvainen jos joskus on viina maistunut.

Onkohan se laillista tommoinen toisten reseptien sorkkiminen? Ei hyödytä selosta ayksityiselle tätä. Riippuvaisen leiman sieltäkin saa. En oo ikinä ollut koukussa lääkkeisiin. Voishan tietysti poiketa yksityisellä. Vaan lukeekohan siellä eresepteissä jos lääkäri sinne yleensä edes pääsee jotain riippuvainn. En olisi uskonut että tällaista tehdään.

Josafatti: Yksityinen olisi nyt se oikea osoite, mikäli mielit noita lääkkeitä saada. Jollei ensimmäinen yksityislekuri kirjoita sulle respoja, niin kyllä toinen tai kolmas sitten kirjoittaa :wink: . Eikä sille yksityiselle lääkärille mikään pakko ole kertoilla kännisekoiluistaan tai siitä, että TK eväsi lääkkeesi :wink: . Kerrot vain, mihin vaivaan lääkkeitä tarvitset ja that’s it. Ihmiset nyt käyvät paljonkin yksityisillä vastaanotoilla esim. siksi, että jonot ovat lyhyemmät, palvelu parempaa tmv, ts. ei siinä mitään erityisempää lääkehakuisuutta tarvitse taustalla olla, jos henkilö X menee mieluummin yksityiselle, kuin kunnalliselle. Ikävä juttu tuo, mikä sulle tapahtui, mutta eipä se rauhoittavien ja unilääkkeiden evääminen välttämättä johdu pelkästään kännitoilailuistasi tai siitä, että nimenomaan sut katsottaisiin jotenkin erityisen riippuvaiseksi. Julkisella puolella tuntuu olevan nykyisin melko yleisenä linjauksena tuo, että rauhoittavia ei määrätä mielellään kenellekään ja sun kohdallasi alkoholin käyttöäsi voi käyttää sitten “hyvänä” syynä lopettaa lääkitykset :angry: :unamused: . Suuri osa suomalaisista on joskus törttöillyt kännissä ihan ilman mitään alkoholiongelmaa tai alkoholin suurkulutusta, joten tuolla perusteella kaikki ovat pahassa riippuvuusriskissä olevia potentiaalisia sekakäyttäjiä, joille ei missään nimessä saa määrätä rauhoittavia lääkkeitä, vaikka niille olisi ihan oikea tarvekin, eivätkä ne aiheuttaisi sen suurempia ongelmia käyttäjälle X :unamused: :laughing: .

Kunnallisella ne ilmeisesti saa nimenomaan sorkkia toisten reseptejä, tai ainakin sorkkivat. Mutta esim. yksityisellä ne eivät saa katsoa muiden lääkärien kirjottamia reseptejä kysymättä lupaa potilaalta. Ja multa ei koskaan yksityinen lääkäri ole sellaista kysynyt.

Joten kysyjälle nimenomaan yksityinen on se oikea osoite jos tarvittaessa noita lääkkeitä tarvitset.

Mua vituttaa kun tuolla kunnallisella on menty ihan uskomattomiin mittakaavoihin noiden uni- ja rauhottavien lääkkeiden kanssa. Kaikkia pidetään väärinkäyttäjinä, eikä minkäänlaista järkeä ole enää tossa touhussa.

Siellä oli muutenkin kohtelu harvinaisen törkeää, että kylmät väreet käy selkäpiissä kun muistelen. En viitti kertoa yksityiskohtia ettei satu tunnistamaan. Sairaanhoitajat oli ihan kivoja. Mut joku sitten viimesenä lähtöpäivänä joku mikä lie ollu isompi hoitaja ja lääkäri vähän ku naureskelivat miehelle. Pääsin myöhemmin uudestaan muista syistä ko. sairaalaan toiselle osastolle ja oli hienoa henkilökuntaa ja tosi kiva lääkäri. Jos josku sjoutisi siihen kusipääosastolle pyydän paperia joka vapauttaa sairaalan vastuusta , allekirjoitan sen ja lähden kotio!
No yksityiselle nyt vaan vaikka kalliiksi tulee köyhälle.
Tekisi mieli kirjoittaakirje jossa sanon pari sanaa ko. lääkärille ja sille mikä lie paperityöhoituri ja rotta ja sanoa pari sanaa. vaan ehken silloin pian tullaan hakemaan pakkopaidassa hourulaan!

Täytyy sanoa, että joskus ei tiedä itkiskö vai nauraisko noille lääkäreille sun muille. Aikoinaan sain eräältä lääkäriltä vuosia Risolidia jota käytin harvoin. Sitten tämä lääkäri siirtyi muualle. En viitsinyt vaivautua anelemaan reseptiä toiselta lääkäriltä. Minulle on tarjottu jopa Diapamia vaan en ottanut. Pidin sitä turhan vahvana ja hyvinkin riippuvaisuutta aiheuttavana. Tunnen jokusia jotka ottaa Opemoxia ja kaljaa päälle. Itte en saa edes sitä puolikasta tahi unilääkettä silloin tällöin kun teloin itteni maistissa ja jouduin sairaalaan ja kas perkule siellä muutuin yhdessä yössä riipuvaiseksi! No täytyy yrittää yksityistä jahka on varaa. Sanoin, että voivat vaikka tulla hakemaan hourulaan hehe. No tarkoitan jos niille sanoo poikkipuolisen sanan eihän sitä koskaan tiedä kuinka herkkähipiäisiä ovat ja keksivät jotain pirua saamari.
Luuleko joku että sillä että käy jokusen kerran vuodessa jossain “omalääkärillä” olisi mitään merkitystä tahi lääkäri oppisi äijän tuntemaan. paskat sillä on merkitystä. Ne lääkärit jotka oppivat minut aikoinaan tuntemaan kirjoittivat ilman mitään riippuvuusepäilyjä.

Joo mulla on kunnalliselta aivan vastaavanlaisia kokemuksia. Tai no, en ole telonut itseäni kännissä, mutta heti alettiin epäilemään väärinkäyttäjäksi psykiatrian poliklinikan puolella. Kissan kuoleman jälkeen olin ottanut jonkun viikon verran 2 tablettia enemmän päivässä rauhottavaani kun normiannos. Tämä kissa oli mulla ollut 15 vuotta ja oli mulle todella tärkeä. Aina tuli syliin ja viereen makaamaan kun itkin jne. Niin sen jälkeen alkoi reseptien kanssa vääntö.

Vaikka itse tiputin sen takas alkuperäiseen annokseen. Ei mun yksityinen psykiatri ole muuta sanonut noissa vastaavissa tilanteissa, kun että palaa mahdollisimman nopeasti takas alkuperäiseen annokseen ja niin olen tehnyt.

Tuolla ei siis mitään voi myöntää tai se heti käsitetään väärin se asia. Mutta toi sun kaatuminen on aivan musta törkeästi käsitetty väärin myös. Ihan niin kun ihmiselle ei voisi tapahtua asioita elämässä ilman että kaikki on kiinni niistä pillereistä. Perkeleen pihapoliisit! :smiling_imp:

Mitä muuten jos kysäisit asiaa potilasasiamieheltä? Toi ei nimittäin voi olla oikeasti “oikeutettua” lääkärien vetää itse johtopäätöksiä asioista. Eri asia on jos olisit itse sanonut vetäneesi rauhottavia ja viinaa jne.

Mikähän pirun riippuvainen s eon kun en edes ota viinaa kalja avain ja viimeksi olin maistissa viime vuoden marraskuussa. Oon ottanut sen jälkeen kaljan tahi kaksi. Tai että Imovane pakkaus on osettu 14 kk sitten ja vain muutama käyettty. Kun ei ole tarvinnut. Kun ei ole tarvinnut nousta aamulla minnekään. ja Opamoxia oli vuosi sitten. En ole tarvinnut. Mutta nyt kun on ollut viime aikoina hermo kireällä päätin pyytää uusintaa. kas pesetti olenkin “riippuvainen”. Sen se lääkäri sinne oli kirjoittanu tkun itseni telottuani jouduin lasarettiin! taivaan vallat. Eräs psykaitri kirjoitti mulle vuosia Risolidia. Kunnes lähti muualle töihin. En viittinyt lähteä anelemaan sitä toiselta lääkäriltä. Olen käyttänyt myös Sepramia mutta lopetin sen käytön. Se on tehtävänsä tehnyt eikä minua vaiva amasennus eikä sitä ole syytä muutenkaan käyttää. Mulle sopisi yhtä hyvin Risolidikin. Muuten se Opemox purkki kesti mulla 1 v. Onko se jotain riippuvaisuutta?? Mulle on tarjottu Diapamia mutta en huolinut. Pidin sitä liian “vahvana” itelleni. Riippuvainen?
En usko että mitkään valitukset auttavat. Kenelle mä sen teen? Mitä valtaa muka potilasasiamiehellä olisi. On koitettava yksityistä. Voisin kirjoittaa tolle omalääkärille joka ei ole se sama joka mulle myönsi Opemoxia kirjeen ja kertoa mielipiteeni vaan vaikuttaneeko yhtään mitään?? Mistä sen tietää vaikka tää lääkäri jonka olen tavannut 1 ainoan kerran ja joka höpisi riippuvaisuudesta (katsottuaan koneelta! onkohan mulla oikeus katsoa mitä siellä lukee?) on joku kuka ties herkkähipiäinen joka vallan pillastuu kun uskaltaa arvostella lääkäreitä ?? On s emuuten hermo kireellä senkin vuoksi että lopetin tupakanpolton. Oon aikoinani tuntenut ihmisiä jotka saivat Opemoxia ja heti vetivät kaljaa päälle. Mä en ole sitä koskaan tehnyt. No jaa luin mä lehdestä aikoinaan että lääkäri joka oli myös lakimies sanoi että jos mies ottaa ryypyt kaksi kertaa vuodessa ja sitten sillä toisella kerralla teloo jalkansa ja joutuu sairaalaan ei saa leimata alkoholistiksi…

Niin en tiedä mitä mikään noiden kanssa vääntäminen auttaa. Itse siirryin yksityiselle kun alko niin sylettää toi touhu, vaikkei rahaa oliskaan sinne syytää. Mut mielummin ihmisarvoinen kohtelu.

En aio tommosten kanssa väännellä yhtään mitään. Ajan haaskausta. Siirryn yksityiselle.