Ahdistaa!!! Kynnet saa taas kyytiä töissä. Sitä on jotenkin niin hermostunut ja levoton, ei pysty oikein keskittymään mihinkään. Tekisi mieli vetää yksi tupakka, mutta kun yhtä tupakkaa ei voi ostaa niin eipä voi mitään. Vähän kävi taas nikotinellit mielessä, niitä imeskelisi sitten. Nyt on tullut neljään päivään käytettyä yhteensä 1 mg nikotinellia ja se meni eilen. Muuten olen ollut käyttämättä. Kotona ei ole mitään himoja, mutta töissä sitten on kun ahdistaa. Mitä ihmettä tässä tekisi jotta saisi nämä olot pois?
Viina ei ikävä kyllä ole vaihtoehto työpäivän ahdistuksiin. Ainut keino purkaa ahdisusta taitaa olla tämä kynsien pureskelu. Tupakkaa ei tule poltettua enää, joten sekään ei ole avuksi. Ainut tapa on vaan kestää ja jaksaa päivä loppuun. Tätä tää kai on tää mun elämä. Menen töihin ja koitan kestää päivän loppuun, sitten menen kotiin, jossa odottaa tyhjyys. Sitä tyhjyyttä on sitten helppo täyttää alkoholilla ja peleillä. Kyllä se on se tunne, ettei ole hyväksytty, joka saa tarttumaan siihen pulloon. Olo kun käy riittävän tukalakaksi sitä tekee mitä vain saadakseen tuon olon pois. Perin inhimillistä.
No joo, en ajatellut juoda tänään. En edes sitä muutamaa olutta, kun ei se mitään auta kuitenkaan. Kun ei saa pelatakaan, minkä takia joisin? Kyllä tämä “harrastusten” vähentäminen ja pidättäytyminen niistä saa elämän tuntumaan todella tyhjältä. Ei jotenkin ole mitään mitä tekisi. Kotona voisi tietenkin siivota ja tiskata, vaikka silittää vaatteita kaappiin. Tai sitten voisi lähteä kaverin kanssa kahville. Tai mennä pyörälenkille tai salille. Mutta siinä se sitten melkein on. Aika tyhjää.
Sillä viinalla tän tyhjyyden saisi pikkusen siedettävämmäksi hetken ajaksi. Mutta sitten kun alkoholi on haihtunut elimistöstä palaan takaisin siihen karuun todellisuuteen, kenties entistä masentuneempana.
No joo. Asetelmia tälle päivälle ja tämänhetkiset tuntemukset:
Juomattomuuden vaikeus : keskivaikea
Fyysinen olotila: väsynyt
Psyykkinen olotila: ahdistunut, jännittynyt, odottava
Pelattomuuden vaikeus: helppo