AA - vai Jeesus?

Minulle on edelleen epäselvää, mikä asettaa nuo keskenään valintavaihtoehdoiksi?
Parhaan ymmärrykseni mukaan ne hyvin yleisesti valitaan molemmat, yhtä aikaa, toinen toistaan tukien ilman mitään ideologista ristiriitaa.

Mikä noissa vaihtoehdoissa siis aiheuttaa sen että joku joutuisi valitsemaan?

^ Olen samaa mieltä. Lemmy, Joulupukki, Jeesus = kaikkien merkkipäivä on jouluna.

Lemmy joi viskiä, Jeesus viiniä. Joulupukki juo mitä talon isäntä tarjoaa. :bulb:

No AA:n voi valita vaikkei olisi mitään kontaktia mihinkään Jumaliin. AA:n voi valita asenteella että siinäpähän Jumalat ja Korkeammat Voimat tulevat sitten aikanaan esittäytymään jos tarpeelliseksi katsovat. AA:n voi valita jos on halu lopettaa ryyppääminen.

Toisen vaihtoehdon voisi ymmärtääkseni valita vain jos olisi jo olemassa kontakti Jeesukseen.

Tässä äänestyksessä tosin annetaan vaihtoehdoksi vain se että AA olisi ainut tie. Eihän sitä voi tietää, voihan teitä raittiuteen olla muitakin. Voihan jossain Fizi-saarilla olla joku BB, sellainen josta ei hiiskuta ulkomaailmaan, mistä me sen tiedämme että onko vaiko ei ole? (Samoin emme voi tietää kuka on maailman vahvin mies tai kuka on maailman kaunein nainen, mutta se on taas toinen juttu…)

Valinta hengellisen katsomuksen ja hengellisen katsomuksen välillä on kovin näennäisesti valinta.

Edelleen väitän että päihdeongelmista voi päästä eroon vastakkaisellakin tavalla, uskomatta ns. korkeampien voimien " olemassaoloon ja sitoutumatta mihinkään ns. ohjelmaan. Ihan maallisin keinoin.

Päihdeongelmista voi päästä eroon myös ihminen joka uskoo johonkin korkeampaan voimaan, ei siinä mitään.

Saattaapa olla niinkin, ettei maailmankatsomuksen perustan valinta määrää ollenkaan sitä onko ihminen sidoksissa päihdeongelmaan. Itse asiassa kallistun enemmän sille kannalle.

Tämä keskustelu on niin syvällistä ja filosofista että tuskin tohdin vastata. Kylmiltään heittäisin että Jeesus pelastaa sielun ja AA ruumiin. Eli jos taivaaseen uskoo niin sinne pääsemiseen tarvitaan Jeesusta. Jos raittiutta haluaa niin siihen tarvitaan AA ryhmää. Mutta ei se ihan noin mustavalkoista ole. Itse alkoholisoiduin vaikka olin uskossa ja toisaalta nyt olen ollut 8 kk raittiina vaikka en ole käynyt AA ryhmässä kuin kerran. Kyllä minun turvani on Jumalassa vaikka en uskostani juuri puhu. Kaikenlainen fanaattisuus kammottaa minua. Samoin kuin se että kaikki yritetään laittaa samaan muottiin. Ainoa oikea tapa elää ja vaikka raitistua on tämä. AA uskovaisuudessakin on tällaisia piirteitä. Minä olen siis raitistunut väärällä tavalla mutta kyllä minulla oma vertaistuki ryhmä on. Ehkä jokaisen pitää valita se mikä itselle parhaiten sopii.

Kuinkas tänään kulkee, Pamela60?

Putkis

Varmaan kummatkin? Mutta sen olen nyt tajunnut, että tarvitaan muutakin kuin rukous ihmeitä tekevän ikonin edessä. Tietoa, työtä, ajatustyötä, vertais-apua, elämäntarinoita, sitä että kertoo omansa, joskus lääkettä, psykologia, arjen keinoja, rukouskin helpottaa, ehkä siitä saa sitkeyttä, halauskin olis ihan kiva. Yksin ei pysty, mutta yksin kuitenkin tehtävä. Kuin pakohuone, josta vain yksi ulospääsy tiettyjen tehtävien/päätösten kautta. Oma vastaukseni on kumpikin ja paljon muutakin.