AA-kerho?

Minua pelottaa vieraan toisensa ennestään tuntevan porukan joukkoon meneminen.

Viime syksynä päätin yrittää päästä juomisesta eroon ja yritin kerätä rohkeutta mennä AA:han vaikka itsetuntoni oli vierotusoireiden takia pohjalukemissa. Silloinkin tuli vastaan tuo kommentti “AA:ssa pelottaa vain se että siellähän saattaisi vaikka raitistua.” Silloin se tuntui ilkeämieliseltä näppärältä viisastelulta.

Voi hyva tavaton tata isottelua ja patemisen tarpeutta!

Olen harvakseltaan ja aika satunnaisesti lukenut muiden alkoholistien toipumiskertomuksia,
mutta pakko myontaa etta Valetaja onnistut tyylillasi tekemaan palstan lukemisen hyvin
vastenmieliseksi ja paatin juuri poistua takavasemmalle.

Toivottelen kaikille leppoisaa jatkoa ja Vaeltajalle toipumista sairaasta mielestasi,

woody

En usko sinun ymmärtävän sitä mitä tarkoitan, jos ymmärtäisit et korostaisi alkoholismia sairautena, siis sellaisena sairautena, josta ei voisi parantua. Minun pointtini nimenomaan on luoda ihmisille toivoa, alkoholismi ei ole niin pelottava sairaus, joka synnyttää omalla uhallaan lisää epätoivoa. Jos olet joskus sattunut kuulemaan alkoholistin rakkaus suhteen alkoholiin, ymmärrät pointin paremmin on kaksi tapaa lopetaa juominen, joka synnyttämällä suuri viha alkoholia ja entistä elämää kohtaan tai sitten täytyy lähteä muokkaamaan omaa ajattelutapaansa positiivisessa suhteessa eroon alkoholista. Jos ihminen löytää elämälleen tarkoituksen hän löytää myös uuden tavan elää ilman alkoholia. Luulen aika pitkälle näin tapahtuvan myös sponttaanissa toipumisessa ilman mitään hoitomuotoja. Itse olen löytänyt elämälleni tarkoituksen ja spivan tavan elää hoitojen kautta, en väheksy ryhmiä, en AA:ta, mutta monia AA:sia pelkään, en siksi että voisivat minulle mitään tehdä, minulle ei vain sovi makaroonin läpi katsottu avarakatseisuus. Minulla on kuitenkin aika pitkä pätkä raittiutta takanani ja olin hyvin vannoutunut hoitojen kannattaja, nyt olen kuitenkin vimevuosina törmännyt näihin sponttaaneihin raitistujiin ja minun on ollut pakko muuttaa käsityksiäni. Minun on pitänyt myös muuttaa ajatteluani omien mallien suhteen, koska minulla ei ole edes viimeiseen kymmeneen vuoteen ollut yhtään “parasta” vaihtoehtoa tarjottavana kenellekkään. Minulla ei ole koskaan myöskään ollut eettisesti vara sanoa yhdellekkään henkilölle, joka on itse halunnut mennä AA:n, A-Klinikalle tms. ettei sinun kannata mennä sinne, päin vastoin olen rohkaissut heitä menemään sinne ja kokeilemaan eri vaihtoehtoja. Mikä minä olen sanomaan kenenkään lääkityksistä tms. johon minulla ei ole koulutusta.

Minulla on faktatietoa hyvin paljon, ottamani lainaukset ovat nimenomaan faktaa. Alkolismi ei ole lääketieteen mukaan alkoholismi jos “potilas itse tekee diagnoosin” Jos sairauskäsityksen määrittely olisi sitä, niin silloinhan kaikki voisi diagnosoida omat sairautensa, menisikö kelassa läpi :wink: Eli tuohon väitämääsi itse arvioidusta ja jenkkikirajllisuudesta saatuihin viisauksiin faktan poikasta.

Kun puhutaan raittiudesta ja paranemista siihen sisältyy myös vapaus, joka syntyy levon ja rauhan kautta, kun ihminen saavutta rauhan, hän voi toimia vertaistuessa levosta käsin ihmisen rinalla.

AA;n tarve ei synny ihmisiä ahdistelemalla.

Merkittävän parannuksen itsetuntemukseensa voi saada AA:n kautta. Aivan samoja kokemuksia, rehellistä itseensä tutustumista, “henkistä kasvua”, tunnemaailman avautumista, jne. voi saada monella muullakin tavalla. Psykoanalyysi, psykoterapia, hahmoterapia, ihmissuhderyhmät, jne… (ja uskonnot ovat ihan oma lukunsa)

AA:n toipumisohjelma on ihan hyvä tapa jos on jo “valmiiksi” alkoholisti ja haluaa lopettaa juomisen ja kokee että tunne-elämä on solmussa. Jos sen sijaan on selvittänyt tai on selvittämässä tunne-elämäänsä muuten niin ei sitä toiseen kertaan tarvitse AA:n toipumisohjelmalla selvittää.

Tähän ketjuun on onnekkaasti tullut kommentteja AA:ssa mukana olleilta henkilöiltä joten ne voivat toimia jonkinlaisena osviittana mahdollista AA:han osallistumista pohtiville henkilöille. “Hedelmistään puu tunnetaan.”

“Minulle jää sinun tarinoista kaksi asiaa mieleeni, ensimmäinen oli se spontaani, jolloin sinun mielestäsi jokaisen juovan ihmisen pitäisi kyetä itse näkemään mitä se juominen aiheuttaa itselleen, mutta missään vaiheessa läheisillä ei taida olla sanansijaa, jos pitää odottaa sitä spontaania. Miten paljon vihaa, kaunaa katkeruutta se aiheuttaa, minusta se on sietämätön yhtälö, vaikkakin nykypäivää. Kun alkoholistia ei saa pakottaa näkemään mitään, ellei hän ite taho.”

Tarinat ja faktaan perustuvat asiat kaksi eri asiaa, minä kerroin faktatietoa sponttaanista paranemisesta ja sinä puhuit joka viikko ulos kävelevistä tuloksista tietystä hoitolaitoksesta, ymmärsinkö oikein.
Kerro missä virallisissa tuloksissa nämä “tarinat” näkyvät. Stakes tai muut toimijat ei niitä löydä…
Lue hieman sponttaanin ajatteluun perustuvaa tietoa ja ota selvää mistä kysymys enen kuin teilaat sen. Sen perusajatus on lähteä itse raketaaman sellaisia toiminta malleja, jotka sopivat yksilölle itselleen, se ei pois sulje mitään, ei edes omaisia. Tutkijoiden mukaan se perustuu ajatukseen että “alkoholisti toipuu parantamalla itse itsensä” yksinkertaista, mutta vaatii paljon voimavaroja. Itse en olisi jaksanut alkuvaiheessa tuohon, en ensimmäiseen kolmeen vuoteen, mutta uskon ideaan. Muista hoidoista puheenolen Taaviylermiköhän se oli joka luetteli pitkän rimpsun erilaisia tuki ja hoitomuotoja, jos omat voimat eivät riitä.
En ole puhunut läheisistä, enkä usko että läheiset tekee päätöstä henkilökohtaisesta raitistumisesta, voivat he tukena olla ja heidän tukeaan tarvitaan. Kun puhutaan alkoholisteista, huom ei suurkuluttajista, niin monellakaan ei ole enää läheisiä,vaan he ovat eronneet. Mitä niihin uloskäveleisiin tuloksiin tulee Juha Kankkunen on ainut, joka on astunut näkyvästi esiin hoidon jälkeen, ilmeisesti hänen omaisensa osallistui hoitoihin, tämän hetkisen tuloksen on saanut lukea lööpeistä. Edelleenkin olen sitä mieltä on se sitten kuinka hyvää hoitoa tahansa, niin Minnesota hoitomalli ei ole ratkaisu päihdeongelmaan. Se sopii joillekkin henkilöille, toisille sitä ei saisi edes tarjota. Tuon tyyppinen hoito on vähän kuin eräs poliittinen puolue, mikä vetää ihmisiä puoleensa ja mihin se vetovoima perustuu, ihan vain siihen ettei siellä tarvitse itse ajatella, kunhan on vain mukana ja sanoo aina “mää” kun pyydetään.

Laitoin omaan kirjoitukseeni kaksi eri näkemystä viha ja rakkaus, joka ei tarkoittanut musta ja valkoinen, luulin sinun kokemuksella myös sen käsittäneen

Aika typerää ruveta tällasella palstalla mustamaalaamaan ketään? Helppo kirjotella nimimerkin takana ja käydä juuri tälläistä ´´sotaa´´ niinkun tässä(kin) ketjussa on. Itse käsittäisin tämän vertaistuen-netin kautta- mieluummin sellaisena että kerrotaan omat tarinat ja jelppiä toisille jos pyydetään apua. Oikein malliesimerkki joku AA:sta tappelu,hienoa, ihmiset… Olen itse käynyt muutaman kerran ja kokemus ihan positiivinen, joskaan minulle ei sopiva, mutta eipä tarvetta julistaa sitäkään asiaa.
Terveiset kaikille Vaeltajasta Kotivaloon Fernetistä Veeruskaan ynnä muut…, jokaisella teillä on hienoja mietteitä, riippumatta siitä olitteko raittiita tai ette :slight_smile:

Minä olen oppinut sinun kanssa keskuteltuani että etulyönti on voittoa, niin kauan kun sinulle ei anna tilaa. Sinä olet vastannut kirjoituksiini joskus muutaman kerran asiallisesti, jonka jälkeen olet alkanut oman vääntösi, siksi on vaikea ymmärtää milloin haluat todella keskustella asioista ,muutakin kuin omasta näkövinkkelistä.

Yksi hyvä tapa on vetää marttyyrin viitta päälle ja sanoa “olisin halunnut lisää keskustelua, mutta kun…”

minulla ei ole mitään epäselvää faktan ja fiktion erosta, ei myöskään mitään katkeruutta, minä selvisin tavallani ja olen sen jälkeen oppinut uusia näköaloja ja olen voinut vain todeta yhden tosiseikan, ihmisiä raitistuu, niin monilla eri tavoilla, pysyvästi. Ei ole olemassa mitään yhtä ja oikeaa mallia raitistua. Tiedot muuten löytyy muunmuassa ilmoitamastani kohteesta, joka Stakesin virallinen tiedotuslehti.

Nyt täytyy lähteä taas hiihtämään ja laskemaan mäkeä :wink:

Ei se ole viisastelua, vaan vuosikymmenten ja miljoonien palaverin kerryttämää kokemusta. Itsekin olen kuullut monesta suusta.

Minusta maitokaupassa käyminen on huomattavasti hankalampi ja jännittävämpi ihmissuhdetapahtuma. Siellä on “tavallisia ihmisiä”, joiden kanssa minulla on aina ollut hankaluuksia tulla toimeen. Pelottavaa porukkaa.

AA:ssa taas on paljon nähneitä ja kokeneita ihmisiä, joilla on suvaitsevaisuutta ja rakkautta käytöksessään. Saa ihan vapaasti läikyttää kahvia pöytäliinalle, kukaan ei kiinnitä huomiota. Ääni saa täristä ja kyyneleet valua - itsekin olen ollut asialla. Joku saattaa saada pahan viinakrampin - tuttu juttu sekin. Joku vaan huutaa tuskaansa - pari lähintä ehkä laittaa korvatulpat ja halaa.

Eikä AA:han yksin tarvitse mennä. Puhelinsoitto vain ja noutajat ovat paikalla. Kantavatkin tarvittaessa :smiley:

kahleeton

Minun suusta et ole kuullut etkä kuule koska minä en pelkää raitistumista (tai no mistäs tulevaisuuden tietää mutta en ole tähän mennessä pelännyt).

No pelkosi on minusta ihan ok, en ala keksiä spekulatiivisia syitä pelollesi.

Tämän loppuosan tulkitsen niin että mielestäsi AA:han kannattaa mennä jos siltä tuntuu pelosta huolimatta. Sellainen kannanotto on taas ihan eri juttu kuin alkaa spekuloida ja psykoanalalysoida toisten ihmisten pelkojen syitä.

Olen pahoillani, jos kirjoitukseni loukkasi sinua - jos nyt ymmärsin kommenttisi sävyn oikein. Se ei ollut sen tarkoitus. En tee sitä enää toiste.

kahleeton

Ok. Tuo asia vaan jäi syksyllä harmittamaan. Nyt myöhemmin on täällä plinkissäkin käynyt ilmi että jotkut ja ehkä monetkin alkoholin kanssa ongelmissa olevat ihmiset todella pelkäävät raitistumista.

Taas kerran ihan pakko kommentoida Vaeltajan viimeiseen viestiin…koska sinä, Vaeltaja, olet avoimin mielin lähtenyt keskusteluun kuten toiselle kehoitat…voi hyvänen aika sinun juttujasi… aivan ristiriitaisia…

mä en millään pysty näkemään sinun kirjoituksista avointa mieltä ja uutta avointa näkökulmaa…sinulta…en millään löydä sitä…

ehkä olisi joskus hyvä oikeesti yrittää asettua toisen asemaan eikä antaa ylhäältä,… ei mistäkään , “neuvoja”…

Sori Vaeltaja et tiedä mikä olen ja juonko vai en …silti annat neuvojasi samaan tahtiin kuin ennenkin …hellitä jo…jos sulla kerran on rauha vai vaihdoitko alkon… tähän riippuvuutteen…

Terve Vaeltaja

Tämä ei ole olut aikoihin keskustelua, vaan sanelua, joissa kaikkia muita aliarvioidaan ja heille paukaistaan, aina joku fraasi, jostain luetusta tekstistä tai ryhmässä kuullusta totuudesta,se ei ole elämää, minusta. Se on samakuin oikein malliuskovaiset, joilla on aina Raamatun lause, joka tilanteeseen. Toiset vanhemmat uskovat sanovatkin joskus viisaasti, ettei sana ei ole tullut vielä lihaksi, eikä sen mukaan elämään.

Peräänantamatomuus on yksi perustotuus raittiuteen ja itsenäiseen kasvamiseen, minä en ole kokaan uskonut unelmiin vaan elämän mukanaan tuomaan viisauteen, joka syntyy kasvun ja kasvukipujen kautta. Minä olen käynyt täällä ja muualla paljonkin avointa keskustelua, minun kanssa ei tarvitse olla samaa mieltä, minunkaan ei tarvitse olla samaa mieltä, koska perustan omat näkemykseni ihan samalla tavalla omiin havaintoihin ja kokemuksiin, eikä syöminenkään pelota, minä olen tullut helvetin keskeltä, pelkojen keskeltä, mikä minua enää pelottaisi. En tiedä olenko enää ollut aikoihin hauska, en haluakkaan olla hauska

Kun mietin näitä uskovia ja sinun tyyppisiä henkilöitä, niin ainut mikä minut saa ymmärtämään tekstejäsi on se ajatus, jossa henkilö pyrkii luomaan ympärilleen suojamuurin, niin ettei mikään paha ( tässä tapauksessa alkoholi, lääkkeet, päihteet yleisesti) pääsee tekemään mitään pahaa. Sinulle se on itsellesi se on tietenkin hyvä juttu, mutta kun monet muut pyrkivät etsimään elämäänsä vastauksia, niin kaikki yhden ajatuksen totuudet ei ehkä ole niitä vastauksia, ne on helinää, ne loukkaa ihmisiä. Olen jossain mielessä kyllästynyt vanhoilliseen ( huom joidenkin AA:n )ajatteluun, jossa ihmisiä pitää pieksää totuudella ja jos hän ei hyväksy totuutta, hänet pitää hylätä ja eristää yhteydestä, tämä malli käyttäytyminen löytyy myös tämän plinkin sivuilta aikaisemmissa teksteissä. Minusta tällainen plinkki jossa päideongelmasta keskustellaan yleisellä tasolla, ei jonkun hoitomallin näkemyksenä pitäiskin olla nimenomaan avointa keskustelua, ei tuputtamista.

Minulla on jonkilainen kokemus toimia tukihenkilönä ( huom ihmisten ) ei aatteen ja minä olen tottunut ja oppinut kuuntelemaan ihmisistä itsestään lähteiviä tarpeita ja hakemaan niihin vastauksia, vaikka huomaankin että, joku on ihan eksyksissä, niin minun tehtävä on ohjata ja neuvoa ja antaa tilaa, jopa henkilön tekemille virheille. Minusta sieltä kautta lähtee kasvu. Jos ihmisiä voitaisiin kasvataa lain ja eristämisen tuloksena, meidän vankilat olisivat parhaita malliesimerkkejä kasvattajina. Se ei vain toimi niin, kyllä ihminen tarvitsee tilaa kasvulleen, virheilleen ja epäonnisumislleen, ihan samoin kuin onnistumislleen.

Minä en halua lähteä ruotimaan AA:ta yleisisellä tasolla enää jatkossa, siinä olen tehnyt virheen, jos olen liian levottomasti joskus kirjoittanut. AA.ssa on paljon hyvää, jotkut “jermut” ovat vain saaneet sen ideologiaan ja ajattelumallin ihan sekaisin.

edelleen hauskaa vappua…

Sitä voi luokitella vaikka näin “AA viha” jos ei näe “metsältä puita” En minä AA:ta vihaa, vihaan valhetta ja turhia lupauksia ja yhden aatteen näkemystä päihdehuollossa, oli se sitten julkisen, kolmannen sektorin tai muun vapaan toimijan näkemys. Ne jotka alkaa toimimaan ainoina oikeina toimijopina ei kunnioita silloin toisia ei myöskään yksilön vapautta ja itsemääräämisoikeutta.

Jotenkin taas kuvastaa sinun jutuista että minun raittius ei olisi hauskaa tai se olisi pakonomaista minä en oikein jaksa uskoa tuohon näkemykseen , että minulla olisi raittius ollut pakonomaista, epämiellyttävää ja tuskien tietä lähes neljännesvuosisadan ajan. Käsittäkseni peräänantamattomuus ja luovuttaminen ovayt kaksi eri asiaa jos katselet niitä oikeasta näkökulmasta. Peräänantamattomuus minulle merkitsee vastuuta itsestäni, tarkkoja päätöksiä siitä mitä minä haluan itselleni tapahtuvan, tavoitteita elämään muutenkin kuin päivä keraallaan. Minulla on visio lämästäja sen päätavoite on iankaikkinen elämä.
Perääntamattomuus ei ole kiroilua tai kieroutta, epärehellisyttä tms.

Tukihenkilönä olemisen löytyy sieltä todella oikeasta isosta kirjasta “käy luo ja pysyttele lähellä noita vaunuja” se on perusajatus monen autamistyöhön jos olet lukenut tekstejä niin tämä ketomus on Filipukksesta ja Hoviherrasta ja kun Filippus “lampsii” tiellä vaunujen vieressä hän kuulee kun joku lukee siellä kirjoituksia, niin Filippus kysyy “ymmärätkö mitä luet” Siitä alkaa keskustelu ja siinä on hyvä opetus ja haluat tutustua ideologiaani.

Minä en sodi sinun raittiutta ja tapaasi olla raittiina vastaan, sodin sinun tapaasi kohdella raittiutta tavoittelevia ihmisiä, jotka ovat vedenjakajan paikalla. Minulla on raittiudesta erillainen näkemys, minulla on myös näkemys siitä että ihmisiä raiitistuu niin monilla eri tavoilla, jopa sellaisilla tavoilla, joihin en itse edes ole koskaan uskonut, mutta silti on vain pakko hyväksyä. Hyväksymistä lisää se että nämä ihmiset joita olen oppinut tuntemaan ovat silti edelleen raittiina, vaikka pahimmat pelkoni eivät toteutuneetkaan.
Minusta jos alkoholismi olisi niin yksinkertainen juttu, että siihen olisi minulla tai sinulla yksinkertainen vastaus, se olisi jo voitettu. Siihenhän todellisuudessa on yksinkertain vastaus, pitää olla vain juomatta.

Tiedän että olet ollut pitkään raittiina ja siitä saat vilpittömän ja hatunnoston puoleltani., vaikka oletkin raittiina niin uskon että sinun elämäntehtaväsi ei ole kuitenkaan AA käännytys, vaan raittiuden löytyminen muidenkin ihmisten kohdalla.

Alkoholismi ei ole vitsi, se ei ole synnynnäinen juttu, siihen voi olla joillain taipumuksia, alkoholismi on aina opettelun tulos, oppimistapahtuma joka sairastuttaa ihmisen fyysisellä, psyykkisellä, sosiaalisella, henkinen / hengelinen alueella. Mille alueelle sairaus painottuu se on aina yksilökohtainen tapahtuma ja johtuu monista asioista. Tämä sairaus on siitä ihmeelinen sairaus, että tosisairaat pitää itseään sairaana ainoastaan sillä mittarilla, etteivät he voi koskaankäyttää alkoholia kohtuudella. Tästä sairaudesta ihmisiä toipuu / paranee mitä erillaisimmissa yhteyksissä, jotka eivät ole sairauden / terveydenhoitoa tuottavia toimijoita, ihmisiä paranee myös ilman mitään apukeinoja. Alkoholismi on myös tutkimusten mukaan riippuvuus, tai aivokemiallinen ( toimintahäiriö) joka ei muutu kuin ärsykettä käyttämällä ( päihteet) mutta palautuu normaalitilaan muutamien vuosien kuluessa. Suuri osa alkoholisteista ja päihteitten käyttäjista on kaksois - kolmoisdignoosin piirin kuuluvia.
Absolutismi. tarkoitta täydellistä raittiutta, jossa henkilö kieltäytyy nauttimasta ollenkaan päihteitä.
Raittius tarkoittaa päihteitten käyttämisestä kietäytymistä.

Omasta mielestäni lukeudun raittiiden joukkoon, ihan vapaaehtoisesti ja iloisin mielin,olematta hauska :mrgreen:

Et sinä mitään mennyt henkilökohtaisuuksiin, enkä loukkaannu :unamused: :laughing: :mrgreen:

no hyvääpääsiäistä sitten :open_mouth:

[size=150]AAMEN![/size]

Siinähän sitä, tärkeintä.