9 sääntöä elämässä pärjäämiseen

Näitä ohjeita ja periaatteita seuraamalla ja uskomalla elämän pitäisi sujua suht koht onnellisesti ja mukavasti. Nämä eivät ole askeleita eivätkä toipumisohjelma, eivätkä näin ollen sulje pois esim. alkoholismista toipumiseen tarkoitettuja 12 askeleen ohjelmia.
Nämä ovat pikemminkin ohjeita ja periaatteita, ja nämä on laatinut psykologi Pekka Sauri.

  1. Maailma rakentuu neuvottelemalla, puhumalla ja sopimalla. Siksi kannattaa opetella neuvottelemaan, puhumaan ja sopimaan.

  2. Sopimukset kannattaa pitää, sillä niiden rikkomisesta seuraa hankaluuksia ja onnettomuutta.

  3. Muita ihmisiä pitää kohdella suurin piirtein samalla tavalla kuin toivoisi itseään kohdeltavan. Ellei näin tee, on epäreilu ja raukkamainen.

  4. Kaikissa tilanteissa on olemassa vaihtoehtoja, joista voi ja joista pitää valita. Muita vaihtoehtoja ei yleensä ole kuin ne jotka ovat tarjolla.

  5. Valintoja ei kannata pitkään vetkuttaa.

  6. Ihmisellä pitää olla tavoitteita, joita kohti pyrkiä. Ellei ole tavoitteita, ei ole tulevaisuutta.

  7. Elämä on lyhyempi kuin luuletkaan, eikä sitä kannata sotkea joutavalla koheltamisella.

  8. Opiskelu kannattaa.

  9. Kukaan ei ole ongelmansa kanssa yksin. Aina löytyy joku toinen, joka on tai on ollut samassa tilanteessa. Sellaisen toisen kanssa puhuminen yleensä helpottaa.

Näin on. : ) Boldaukset ketjun aloittajan.

Hyviä ohjeita.

Kymmenjärjestelmään tottuneen ihmisen mieli tykkää tasaluvuista, joten…

  1. Älä odota, että asiasi muuttuisivat paremmiksi jotenkin itsestään. Sitä ne eivät tee koskaan, vaan ne muuttuvat vain jos alat itse toimia. Kenenkään ei tarvitse selvitä elämästään yksin, mutta omaa elämääsi koskevissa asioissa vastuu aloitteesta on sinulla.”

Loistavia ohjeita. :smiley: Ihmisen pitäis oppia, että omaan hyvinvointiin voi vaikuttaa ainoastaan ITSE!!! Se ei vain tunnu menevän jakeluun. Etenkin alkoholiongelmista ja väkivallasta syytetään aina jotain abstraktia tahoa/asiaa. “Väkivallan syyt löytyvät syrjäytymisen aiheuttamasta huonovointisuudesta” . Syrjäytyminen on taas yhteiskunnan vika jne jne. Ei ihminen ole mikään marionettinukke, saamari!!! Sellainen ihmisestä voi kuitenkin tulla, jos vastuu hyvinvoinnnista opetetan sysäämään alusta lähtien muille.

Kaamoksen ainoa “sääntö” elämälleen…
Elä jokainen päivä täysillä ja siitä nauttien omanlaistasi elämää maailman kanssa sopusoinnussa… :smiley:

…tiedäppä sitten pitäisikö minunkin noita alanumeroita ruveta käyttöön ottamaan, jotta tavoitteessa pysyisin paremmin. :wink:

Nostalgiapläjäys ! Löysin tän ihan vahingossa, kun sormeni äsken lipes.

Tämä on kuitenkin niin hyvä, että nostinpa sen kepin nokkaan ! Ja haastan muut lisäämään omansa.

Kyllä, tämä on nykyisen Vadelmamunkin esihistoriallinen nimmari.

  1. Pysy ittenäs, mutta huomioi ajan henki, sen saatossa muuttuvat tavoitteet ja elämän pyörteessä vaihtuvat mielenkiinnon kohteet.

Ihan hyviä ohjeitahan nuo ovat.
kakkonen ja kolmonen oikeinkin muistettavia.

  1. Sopimukset kannattaa pitää, sillä niiden rikkomisesta seuraa hankaluuksia ja onnettomuutta.

  2. Muita ihmisiä pitää kohdella suurin piirtein samalla tavalla kuin toivoisi itseään kohdeltavan. Ellei näin tee, on epäreilu ja raukkamainen.

tuohon kun vielä tarkennuksena laittaa pohjalaasen viisauren niin pärjää jo pitkälle;

Ku selvänä teköö sen, mitä pöhönäs on luvanu, nii oppii pitämähän turpansa kiinni.

Tämä sattuikin hyvin, kun ihan juuri hiljattain löysin jostain hyllyistäni Pekka Saurin “Yölinjalla” -kirjan, josta nuo ohjeet tai “säännöt” on napattu.

Hyvin ovat ohjeet aikaa kestäneet, kun edelleen noita varsin viisaina ohjeina pidän. Pitääkin muistaa jossain välissä yrittää kiittää niiden alkuperäistä kirjoittajaa, tätä pidempää Pekkaa, vaikkapa facebookin välityksellä.
Sanon pidempi Pekka, koska joskus aikoinaan luulin että Sauri on lyhyt ja Haavisto on pitkä. Kun viimein näin herrat livenä, totesin asian olevan toisin päin. :smiley:

^ Okei. No, ois jäänyt kyl kovempi meininki, jos et ois jakanut kunniaa sille kuuluvalle, mutta sehän oli rehellisyyyttä, se.
Muistaakseni tuon ketjun lukasin silloin about 10 vuotta sitten, kun aloin tehdä tuttavuutta tän plinkin kanssa.

Tuli kuunneltua Sauria Yölinjalla hyväksi havaitulla tekniikalla eli nauhoitettua vhs-kasetti umpeen yöaikaan 1-kanavalta !

Huomasin jokin aika sitten sellasen jutun, että mainitsemani patologinen valehtelijatapaus oli myös viestitellyt Saurille jostain
sen kertaisesta valheesta… tämä tapahtui twitterissä, tuossa erittäin tunnetussa luikurialaskevien omassa viestipalvelussa.
Tällä siis viittaan kintaalla suoraan trumpettihousuun ja ehkei sentään ihan kaikki valehtelijat käytä tuota palvelua ja toisinpäin.

Näköjään kymmenen (10) vuotta pystyy ihan hyvin suoltamaan skeidaa ja tuhannet seuraajat uskovat ilmeisesti ihan mitä vaan.
Twitteri poistaa historian ja sen näkyvissä oleva takautuva kesto on ½ vuotta. Itse en ole kirjautunut ja
tää ny ei ollut se varsinainen topikki.

  1. Ole sitkeä. Moni skulaa vajailla lahjoilla, eikä välttämäti saavuta koskaan isoja, mutta senkin vähän, joka ei vähän lopulta
    olekaan ikiomassa elämässä, saa aikaan olemalla aivan penteleen sitkeä, ettei petoeläimetkään saa palaakaan sinusta alas.

^ Juu, tai mainitsinhan mä Saurin tuossa avausviestissäkin, mutta en kirjaa. Olin varmaan jo kuitenkin oppinut, että jos siteeraa, niin kyllä lähde kannattaa mainita. Joku on kuitenkin saattanut lukea sen alkuperäisen, eikä plagiointi (eli toisen juttujen kopiointi omiin nimiin) ole yhtään hyvä homma. Mutta siteeraaminen, siis alkuperäinen lähde mainiten, olkoon o.k. ainakin joskus.

Minä olen Twitterissä, mutta liityin sinne vasta kolmisen vuotta sitten. Ihan hirveesti en siellä sauhua, mutta joskus tulee innostuttua vähän tiukempiinkin sanailuihin siellä.
Iikka Kivi luonnehti joskus Twitteriä, että “ompa kiva riidellä vieraiden ihmisten kanssa tekstiviesteillä”. Ennen vanhaanhan twiitin maksimipituus taisi olla 160 merkkiä, nyt sen pituus on sentään tuplattu. Silti saa kirjaimensa valita siellä taiten. Ei onnistuisi tällainen monisanaisuus siellä, niinkuin vaikka täällä Plinkissä.

Instagramiin liityin vasta viime kesänä, kun sain hankittua elämäni ensimmäisen älypuhelimen! :open_mouth: :slight_smile:

^ Joo, niin olikin. Oikolukemisen monet taiten tehdyt taitokset taas tänäänkin.

Jaa, sää pääset sitten näkemään laajemmin niitä twitteröityjä juttui siellä.

Ilmeisesti kaikissa näissä viestintäpalvelusovelluksissa on mahdollisuus säätää sitä näkyvyyttään ja
pudotella poijes tyyppejä perästään. Kovin vähän niistä käyttäjän näkökulmasta tiiän, enkä naamakirjaile.

Mua on askarruttanut kauemman aikaa, että mites jos ampuis alas sellasen kestovalehtelijan, mutta toisaalta
mitäpä se muhun suoranaisesti mitenkään vaikuttaa, kunhan ei tule töissä vastaan enää about ikuna.
Eräs eläköitynyt psykiatrinen hoitajanainen tuumas mulle tähän asiaan viitaten taannoin, että
ei kannata sekaantua niihin tapauksiin tai alkaa haastamaan, sillä voivat olla todella pahoja.

Vain Pinterestin aivan loputtoman kuvapalvelun pauloihin olen kirjautuneena jäänyt,
mutta mulle ei ole koskaan tai tän vuoden aikana edes tullut mieleen, että miten sitä
muutoin käyttäisin kuin hassujen koira- sun muiden naamojen ja tilanne-
videoiden ajoittaiseen kattomiseen. Juutuupin aktiivimallin aikoihin
täytin aika monta tuhatta hetkeä sen tarjomalla rajattomalla annilla,
mutta kaikkeen kyl kyllästyy tai melkein kaikkeen.
Viihdetarjotin notkuu ja on ylitsevuotavainen.

Samsungin askelmittari, paino ja unimittarisovellus on kyl joka päivä käytössä tän neljännen älylaatan myötä.

  1. Kaikella tai melkein kaikella on oma aikansa ja uusia mantereita löytää vain päästämällä irti niistä vanhoista.

^ Niin, riippuu tietysti mistä asioista se valehtelee. Jos levittää väärää tietoa muista ihmisistä, se pitääkin ampua alas. Jos valehtelee vain omista tekemisistään mihin ei liity muita ihmisiä, niin se on ihan yhdentekevää.

Nykyisinä valeuutisten aikana on periaatteessa hyvä paljastaa valheita ja disinformaatiota. Siitä on kirjoitettu jo paljon kirjallisuuttakin. Trollitehtailla pystytään vaikuttamaan jopa suurvaltapolitiikkaan (esim. USA:n presidentinvaalit) ja horjuttamaan demokratiaa ja yhteiskuntarauhaa (joka ollut esim. MV-lehden tarkoitus).

Mutta jos joku höpisee ihan vaan omia juttujaan eikä vahingoita muita, niin se nyt sitten on ihan se ja sama.

Mutta joo, kyllä: twitterissä pystyy blokkaamaan epämieluisia käyttäjiä, kuten facebookissakin. Facebookissa jopa niin, että blokattu ja blokkaaja katoavat toistensa näkyvyydestä kokonaan. Tarpeellisia toimintoja silloin tällöin.

^ No, se on vähän tulkinnanvaraista, että mitenkä omia höpinöitä ne oikein onkaan ja saattavat koskea välillisesti moniakin.
Tyypittäressä on oikein todella mainioita trållitehtaan liukuhihnaduunarin piirteitä ja epämääräisyys on hyvin vallitsevaa
ja on aivan ihailtavaa olla niin sekaisin, mutta esim. siviilissä näyttää niin hyvältä ja saada joka ainoa iikka hurmaantumaan
ja manipulointi on valtaisaa. Tämä epählö ei muuten koskaan väittänyt, että joku muu valehtelisi, joten se on ihan pro hommassaan.

Sitä kun voipi keksiä itselleen vaikka mitä kummallisimpia juttuja ja käyttää siinä ohessa lapsiaan kuin nukkeja
oman patologisuutensa välikappaleina ja toteuttaakseen jotain suuruudenhullua elämäntehtävää,
jossa ei ole totta nimeksikään tai päivänvaloa kestäviä villoja ollenkaan.

Huomaan, että nämä tällaset tilanteet ovat mulle uusia, sillä opettelen itse rehellisyyttä uutena asiana.
Vasta tällä vuosikymmenellä on päänuppi tokeentunut ja sitä myötä se vanha elämäntyyli on pölyttynyt.
Enpä kuitenkaan ole tekaissut omaa historiaani tai tämän päivän elämääni, onneksi.

Populistinen fiktiivikirjallisuus on 1 asia erikseen. Antikeijot kyllä sen tajuu, hope so.

Kai siinä on myös sitä tarvetta kertoa isolle, tuhansille seuraajilleen, että tämä tapaus on läpimätä, sairas keissi.
Ja että työpaikalla ei juuri kukaan muu kuin me pari tienneet totuutta valheiden takana ja
näin tuli yllättäen ja täysin omaa perusluonnetta vastainen
tarve pelastaa pieni pala maailmaa, muka.

Liian paljon on päässyt vaikuttamaan tuo tapaus. Maybe just fuck it !

Ei musta kyl ole tollaseen tai edes noita aktiivisia viestintäpalveluja käyttämään, en ole oppinut ! :smiley:

EDIT.
Tämän ketjun aloittamisen inspiroitumiseen liittyen ja vanhan, hyvän ohjelman muistoksi:
hs.mediadelivery.fi/img/1920/9a … 0.jpg.webp

:arrow_right:

Mä en tolle Twitterille ole oikein koskaan syttynyt. Ilkka Kivi kun aiemmin mainittiin, niin siinä on aika hyvä esimerkki, miksi olen tuota mieltä. Mulle tulee kamalan epäaito kuva useista ihmisistä, jotka tuota aktiivisesti käyttää. Jos somessa nyt yleensäkin ihmiset maalaavat itsestään kuvaa, joka ei tosimaailmassa ole totta, niin tuolla se oikein korostuu. Ei kaikki varmasti ole samanlaisia, mutta en mä jaksa “siviilissäkään” yhtään semmoisia ihmisiä, jotka elää maailmassa, jossa on pelkästään musta ja valkoinen.

Periaatteessa kai uutisten seurantaan ihan hyvä väline. Jos on erityisen kiinnostunut vaikka urheilusta tai taloudesta, niin tuonnehan kaikki ensimmäisenä päivitetään.

Minulle Twitter näyttäytyy lähinnä väittely- tai kinastelukanavana. Lyhyeksi rajoitettu viestien pituus ei anna tilaa kovinkaan monisanaisille keskusteluille tai sanalliselle maalailulle, vaan twiitit ovat nopeita onelinereitä, näpäytyksiä ja tiivistyksiä, niinkuin sana “tweet” viittaakin.
Siihen jos pitää vielä mahduttaa jonku linkki ja hashtag, niin sanamuotojaan saa joskus tiivistää oikein kunnolla.

En siis oikein tiedä, voiko siinä itsestään luoda muuta kuvaa kuin lausua mielipiteitään tai näkemyksiään. Enemmän tilaa oman itsen kuvailulle antavat Facebook ja Instagram, ja tietysti Youtube. Nuo on kuitenkin kanavia, jossa suurin osa käyttäjistä esiintyy omilla nimillään ja naamallaan, joten en tiedä miten siellä voisi teeskennellä olevansa jotain muuta kuin on.
Tietysti eri asia ovat feikkiprofiilit ja anonyymit profiilit, joihin ei edes laiteta omaa kuvaa tai nimeä, vaan jotain ihan muuta.

Minä tykkään Iikka Kiven idealismista. Hän on tietysti kiihkeä käännynnäinen, oltuaan ennen vanhaan itse rasisti. Nykyisin hän kammoksuu rasismia ja syrjintää eritysesti sen vuoksi, että kenties ymmärtää rasisteja liiankin hyvin. Vähän niinkuin joku raitistunut alkoholisti saattaa tietyllä tavalla kammoksua juovia alkoholisteja.

Mä en pidä muuten nykyajan ns. selfie-kulttuuria pelkästään pahana asiana. Toki se voi olla pinnallista, ulkonäkökeskeistä ja vähän ärsyttävääkin, mutta joitakin se voi olla auttanut hyväksymään itsensä sellaisena kuin on. Ei tarvitse nolostella omaa ulkonäköään ja olemustaan, oli se millainen tahansa. Selfieitä ottavat ja somessa jakavat kaikenlaiset ihmiset: kaiken näköiset, kokoiset ja ikäiset. Kuvattuna oleminen ei ole enää mallien, julkkisten tai tietynlaiset ulkonäkökriteerit omaavien yksinoikeus.
Samalla on ehkä alettu tajuta, kuinka inhottavaa ja typerää on ns. bodysheimaus, eli toisen ulkonäöstä kiusaaminen. Tuohan on ollut joskus yleistä teinien ja lasten keskuudessa, mutta kiusaaminen on toivottavasti pikkuhiljaa vähenemässä. Nuorissa on kuitenkin tulevaisuus.
Ja nykynuoriso on monella tavalla fiksumpaa, kuin vaikkapa minä olin heidän iässään. Se antaa toivoa. :slight_smile:

No, ei se ainakaan kirjoittajan pleisi ole tai sovelluksena ollenkaan perustelulähtöinen tai muutenkaan laajamittainen välineenä !
Lyhyitä keulimisia ja runsaasti melko hengettömiä gifejä ja voisi melkein luulla, että pinnallista shittiä, ellen itse olisi näin syvällinen.

Sen verran nuorisosta, että heissä on tulevaisuus joka tapauksessa. Jos minä oisin näin aikuisena teini, niin aika moni typeryys ois jäänyt vain mietinnän tasolle ja jäätynyt punttiin kikkareena. Ja kun olin ihan oikeesti 16 vuonna 1986, niin Maapallo oli juuri parantunut peruuttamattomasta litteydestä, Kekkosen ankara, mutta hellä käsi näkyi vielä vanhan ajan kabinettien päätöksissä ja ruottalaiset aloittivat Palmen puukottajan tai kuristajan etsimisen, Tsernobiili läyhäytti ravitsevan säteilypuhkunsa, Mikkelin torilla räjähti, Suomessa kiersi ykkösbändinä vielä vähän aikaa Dingo, juppiaika nosti laatukampaajalla tuunattua päätänsä, tietotekniikka ei ollut edes lapsen kengissä tähän päivään mennessä, vaan ehkä oli pukenut ekan potkuhousunsa, Diego Armando teki handumaalin, ajelin kesän vesijammulla125, faija eros hoitsuvaimostaan, joka oli tuollon 25 ja mua 9 vuotta nuorempi, eiku vanhempi !

ja allekirjoittanut itse aloitin siinä ohessa säännöllisen kaljan ja viinankittaamisen, jota kesti kauan ja tietöösti menin kauppikseen.
Ja moni noistakin epäkohdista ois voinut nykyaikaisella tekniikalla taltuttaa, selvittää ja ehkäistä, muttei ehkä mun öölindokaamista.

[size=150]IHANAA TÄMÄ NYKYAIKA JA SEN

MONET RAKKAAT VEMPELEET JA LUTUISET SOVELLUKSET,[/size]

[size=200]ELÄKÖÖN NYKYAIKA JA 2020-LUKU !! JEEEEEEEEEEEEEEEE[/size]

tätä päivää, tiistaita vaan =>

:arrow_right:

^ Tässä ois tämmönen kirjoituskilpailukin kun “Elämää 20-luvulla”. :smiley:
epressi.com/tiedotteet/kust … vulla.html

Siinä saa varmasti ola syvällinen jos haluaa.

^ Niin, onhan näitä skaboja nähtävästi nettikin pullollaan, mutten ole koskaan miettinyt mitään tollasta vakavissani ja selvinpäin.

Ehkä mulle riitti n. vuonna 1980, kun oltiin Palosaaren yläasteella kolmannella luokalla ja saparopäinen, kympin oppilas Tiina luki mun ainekirjoituksia luokan edessä. Hän, tuleva Tampereen yliopiston tunnollinen maisteriopiskelija 90-luvulla oli se neito,
jota hiljaa kaipasin vierelleni, kun vartuimme vähän isommaksi ja kävimme kovin erilaisilla arvosanoilla läpitte
känsäkoulun loputkin luokat ja oisin voinut hyvinkin hänen tyttömäisen fiksun ja orastavan naismaisen viehättävän
painostuksen myötävaikutuksesta lähteä kirjalliselle uralle, mutta kaikki tämähän on koko ajan ja kaikkialla juuri tätä kirjoittamista.

Mulla ei ole minkäänlaista kunnianhimoa ja haluakaan paistatella niin paljon valokeilassa,
ja juuri siksi tiina mun vauhdikkaita tarinoita alaikäiselle yleisölle lukikin, sillä olin niin ujo ja
vaikka huomiota aidosti kaipaankin, on tämän päivän omamuusani juuri sopiva yleisön mitta
ja täsmäyleisö heti siinä etupenkissä, eikä paineita menestykseen tai menetykseen liene lain.

noniin, koiralenkille aurinkoisille manselan kaduille väistelemään sarjamurhaajanarkkeja ja pystyryöstöjä tekeviä nistejä.

Nämä on usein juuri niitä kaikista pahimpia :smiley:

No täytyy tunnustaa semmoinen, että en älyttömän tarkkaan ole Ilkka Kiven twiittejä lukenut. Enkä ole myöskään ihmistä livenä kohdannut, joten kosketuspintani on melko ohkainen.

Mutta mielikuva on mulle kuitenkin rakentunut. Ja nyt kun kaverin twiittejä ihan pikaisesti lukaisin, niin ei se mielikuva siitä mihinkään muuttunut. Noh, mutta meitä on monenmoista kulkijaa täällä.

^ Mutta onko paha, jos on hyvän asian puolella? Minusta esimerkiksi rasismin ja syrjinnän vastustaminen on melko yksiselitteisesti vain oikein. Se on siis hyvä asia. Rasismi ja syrjintä ovat pahoja asioita, ja väärin. Minusta näitä ei voi edes pitää oikein mielipidekysymyksinä, joissa ns. tolkun ihminen asettuu tarkalleen puoliväliin sanomaan, että “pikkusen sopivasti saa olla rasisti ja syrjiä muita, mutta ei liikaa.” :slight_smile:

Siitä voi sitten olla monta mieltä, onko esim. Iikka Kiven kiihkeä ja joskus hieman provokatiivinen tyyli paras tapa edistää itse asiaa. Toisaalta hän on myös koomikko ja humoristi, ja huumoriin ja etenkin stand up-komiikkaan kuuluu tietynlainen kärjistäminen ja överiksi vetäminen.

Muistetaan tänään katsoa taas Noin viikon studio, tuo Suomen paras ajankohtaissatiiri. Sehän oli vielä parempi Jukka Lindströmin aikana, ollessaan vielä Noin viikon uutiset, mutta nykyisessä muodossaankin tarpeeksi hyvä. :sunglasses:
Tänään siinä on asiaa ainakin kannabiksesta! :bulb:

^ Sori, mutta toi Lindströmin Jukka on kyl komee mies, vaan loppuviimein melkosen pökkelö jätkä, joka istui Auran kanssa studiossa,
kun heillekin lähetin shoutboxissa sisältöä heidän vaatimattomaan YleX-ohjelmaan vuosikympin alussa. Se kai käytännössä
luki niitä sille käsikirjoitettuja juttuja tuolissa istuen, joten oli ihan sopivaa sisähommaa tuolle könsikkäälle. Tätä siis teki radiossa ja telkkarissa, mut voihan se vedota heteronaiseen, jos ei älykkyyden ja luonteen puute haittaa ollenkaan ja sen varjomarkkina-arvoinen viihdearvo riittää viemään tunnelmaa mukavasti eteenpäin ja katselua voi kutsua siinä määrin nautinnoksi,
että siitä jopa maksaisi selvää ja käypää hauskuuttajan valuuttaa.

mähän en siis tiedä

Hyviä Ylen radiopuolen kevytohjelmien toimittajista aika harvan nostan erikseen ylös, eikä heitä olekaan kuin kaupallisella puolella.
Onko Ylellä jotain hauskaa ajankohtaisohjelmaa sontaluukun puolella 2010-luvun Suomessa.
Yli millin tai 10 miljoonan gallup-lukemat ei vielä vakuuta minua.

Yle on ehkä maailman paras luotettavien ja “vakavien” ajankohtais- ja uutisohjelmien biologinen äiti ja isukki.

Anna-Stina Heikkilä kävi lukemassa studiokameran edessä uutisia X:llä ja oli visuaalisella painatuksella hyvin ihailtu sorja nuori nainen ja on nykyään Ranskan kirjeenvaihtaja, pätevä ja korkean profiilin kaunis nainen, vaikea lähestyttävä ja itsetietoisuutta kimpaleina huokuva. Helena Petäistön manttelinperijätär, ammattitaitoinen huippuosaaja kumpainenkin, kieltämäti n hands down.

Mari Karppinen on mielestäni ehdottomasti paras ja luonteva ja myöskin asiantunteva ja on saanut hiljattain sormuksen vasurin nimettömään, joten häntä on nostettu korkealle myös siviilielämän puolella, hyvä hälle ja miehelleen, oletusmiehelleen.
Live-lähetyksissä hän ilmaisee epäsuorasti ja taitavalla piiloviestinnällä kyllästyneisyytensä Amerikan Yhdysvaltojen istuvaan ja twiittavaan presidenttiin. En voi moittia tuosta humaanisuudesta. Ostaisin tuolta naiselta käytetyn sohvan ja auton, jos tarttisin ja mulla ois rahaa.

Nuorissa, koulutetuissa naisissa on laadukkaan tiedonvälityksen nykyisyys ja tulevaisuus. Myöhemmin he ovat vähän varttuneita.
En tiiä, miten se jenkeissä ja niiden valemedia-kentässä asettuu ja Venäjällä ne parhaat on ainakin kuolleita tai
korkeintaan murhayrityksestä niukasti selvinneitä.

Onneksi nuo oma ylepitoiset radioajat ovat mulla jo kaukana takana ja olen nykyään bassoradionisti, ja ikäänkuin tullut kotio siinä mielessä. Kanavan perustajat on dj-porukkaa ja heidän lastaan kohtaava ongelma on se, että siitä tehdään muiden kaltainen tuote.

En ite kato mitään näitä “hauskoja” ajankohtaisohjelmia ikinä selvinpäin, paitsi uutisia katotaan kahdessa asunnossa ehkä liikaakin.

Kuten pienten tuittupäiden iso esikuva Morrissey lauloi:

And I recommend to all of my friends that they
Stop watching the news
Because the news contrives to frighten you
To make you feel small and alone
To make you feel that your mind isn’t your own

Morrissey - Spent the Day in Bed youtu.be/1rmAi9XmlIo

Ja tositapahtumien murhasarjoja tulee katottuja todella paljon ja parhaita dokkareita naiseni kaa kahdestaan !

Tänään on torstai. Elin eilen illalla tätä päivää ja puoleen väliin asti se meni tiistaina,
joten jossain siellä seassa on se kultainen keskiarvo. Ehkä huominen menee ihan
alusta lukien perjantaina, mutta siitä sitten enempi vasta huomenna.