25 vuotta riittää..

Viimeks ajattelin, ett kirjoittaisin aina 10 päivän välein… Mut pari asiaa noussu mieleen muiden tarinoista…

Jotku pelaa lottoa, eurojackpottia yms. en itse näe siinä mitään ongelmaa ja saatan vielä jonain kauniina päivänä pistää itsekin vakion sisään - ei sitä tiedä?? Mutta en ihan lähi aikoina sitä tee…

Mut se toinen…

Jotku pelaavat casinoilla hupi pelejä ilmatteeks, niin eikö se kuitenkin ole pelaamista?? vaikkei siinä rahojaan menettäisikään… Olisiko sama jos laittais mummo-rulettiin 10€ ja ottaisi tunnin päästä 10€ poies…

Tulos olisi rahallisesti sama - niin voisiko olla vaan ja pelaamattomuus jatkuis??

En halua asialla pahoittaa kenenkään mieltä, eikä kenenkään tarvitse tämän takia pelaamattomia päiviäänsä vähentää… Jokainen tekee omat ratkaisunsa ja pelaa tai on pelaamatta ihan miten sen itse kokee…

53 päivää sitten lopetin kaikki pelit, mut olen nyt viime päivinä jatkanu Candy Crushia ja Diamond Diggeriä… Saan ajatukset poies kaikesta, mut voi silti olla läsnä arjessamme…

Jossain ketjussa oli puhetta ettei täällä enää avauduta pelaamisen syistä yms… Itselleni se on ainakin vaikeaa!! En haluaisi syyttää ketään, koska itse olen rahani tuhlannu…

Mutta…
Jo lapsuudessa pelasin paljon Rayn pelejä vanhempieni, tahi kavereiden kanssa… Omat rahat meni pääsääntöisesti kaikki peleihin, vähän veikkaukselle ja loput Rayn laitteisiin… Karamelliä ei sinänsä tarvinnu ostaa, ku vanhemmat kantoi sitä kaupasta muutenkin…

Ensimmäisen kesätyöni rahat meni aluksi peleihin, mut ainakin puolet rahoista meni silloisen tyttöystävän luo matkustamiseen ja tykkäämisen osoittamiseen… Silloin pelasin automaatteja tyttöystäväni nähden - yllättävän usein jäin voitolle… Tahi en pelannutta aivan kaikkea…

Lapsuutta varjosti vanhempien alkoholin käyttö ja isäni kuoli jo 10 vuotta sitten - osasyynä pidän alkoholia… Äitini käyttää edelleen viikottain alkoholia ja jäi hetki sitten eläkkeelle…

Hypätään siihen, että muutettiin tyttöystävän kanssa yhteen ja elämä jatkui myös pelien kanssa…

Jossain vaiheessa minulta jäi vissiin puolen vuokran siirto unholaan ja sen huomattua silloin jo avovaimoni sai tietää ett pelit vie, niin Veikkauksen, Rayn, kuin PAFin ja minä vikisen… Tuolloin olin ottanut pelaamiseen lainaa ja vanhempani auttoivat silloin - maksoin tuhannet takaisin pienissä erissä… Tuosta paljastumisen hetkestä on se noin 10 vuotta… Häpesin itseäni… En uskonu, että jatkaisimme yhdessä…

Pelit jäi hetkeksi…

Mut en silloin päättäny lopettaa!? Vaikka sen ääneen sanoinkin… Pelit tuli takaisin elämään ja sama meno jatkui… Kuitenkin sen verran viisastuneena, etten enää lainannu rahaa - vaan pelasin vain omat rahat… Tahi oikeastaan yhteiset rahat, vaikka kummallakin omat tilit ja rahat…

Useampi vuosi sitten lähipiirissäni eräs mulle tärkeä ihminen masentui pahoin… Luulen että sekin ajoi minut tiukemmin pelien ääreen, koska siinä hetkessä en ajatellu paskaa maailmaa!! Mutta en halua syyttää häntäkään mun peliriippuvuudesta, koska itse olen rahat koneisiin syytänyt, tahi nettipeleihin siirtäny - ei kukaan muu…

Automaatteja pidin kalliina harrastuksena…

Ostimme omakotitalon (lainarahalla), on farmariauto ja pari koiraa, sekä kohta lapsi… Yhteinen on tulevaisuutemme…

Ei edes avovaimoni raskaus riittäny mulle, ett olisin lopettanu itse pelaamisen… Vaikka kovasti silloin mietin, ett lopetan lapsen synnyttyä - olisinko onnistunu, sitä en tiedä??

55 päivää sitten rakas avovaimoni - sama ihana ihminen koko tarinan varrelta - näki mut peliautomaatilla ja siitä alkoi selviytymistarinani…

Pelit ovat jääneet…

Askel kerrallaan kohti pelaamatonta isyyttä…

Se on varmasti kaikille meille hyödyllistä miettiä miksi pelaa. Fakta on se, että casinot ja rahapelit vetoaa joihin ihmisiin paljon enemmän kuin toisiin. Sitä minä mietin, että kun peluri on ns. saanut selvää ne syyt minkä takia hän pelaa, niin auttaako se yhtään pysymään pois peleistä? En tiedä, ehkä, ainakin tietää varautua. Itselläni se on ehkä, ainakin osaksi, ollut pakenemiskeino. Se on ehkä minulle sellainen asia, jota en koskaan halunnut itselleni kunnolla myöntää. Olen aina tykännyt ajatella, että vastoinkäymiset eivät vaikuta minuun. Mutta pakko se on tunnustaa, että olihan se silloin helppo ja kiva laittaa aivot nollille, ja upota töysin pelimaailmaan. Ja siitä tietysti seurasi, että raha meni aivan liikaa ja hädissä sitten yrittää voittaa tapiot takaisin, jolloin sain sitten itseni vielä enemmän liemeen.
Sinulla PorcoRosso on aivan mahtava tilaus näyttää itsellesi, avovaimollesi ja tulevalle lapsellesi, että pystyt olemaan mies, josta läheiset voivat olla ylpeitä. Hieno, että sinulla kotona on tukea pelaamattomuuteen. Tsemppiä :exclamation:

Kiitokset Koodarin sanoille…
Kunne ensi kerran luin, sai lopputeksti silmäni vetistelemään :unamused: mut oon tottunu jo herkkämielisyyteeni…

Itse asiassa 90-luvun alun Rayn silloisen pokerin tuplausäänen muistan aina :laughing:
Mut olihan ravintolan pelialue silloin väärä paikka hieman yli 10 vuotiaalle… Mut minkäs teit - sehän oli toinen olohuoneemme… Silloin tapoin aikaa ja vanhemmat sitä rahoitti - olihan sekin raha sit poies alkoholista :slight_smile:

Itse en käytä alkoholia, en edes tupakoi… Mut syön senkin edestä sit herkkuja ja sen kyllä päälle päin näkee… Oon ollu koko 2000-luvun laihdutuskuurilla :smiley: ja ainut kerta ku oon onnistunu, oli alku rakkaus - mut takaisin on kilot tulleet korkojen kera… Tänäkin vuonna on omat tavoitteeni, liikakiloja kuitenkin reilut 20…

Lähipiiriläisen masennus aika ei ollu helppoa aikaa mulle, vaikka ulospäin en antanu senkään näkyä… Kaikki elämän paska on edelleen sisälläni ja syvällä!!

Nyt 57 päivä… Matka jatkuu…

60 päivää takana :mrgreen:

Mainitsin asiasta avovaimolleni ajatellen ett saatais keskustelua aikaiseks?? Mutta eipä saatu… Eikä oikeastaan olla juuri muutenkaan puhuttu peliongelmastani näiden päivien aikana…

Alun olen jo saavuttanu… ja pitkä taival monine nousuineen on vielä edessä päin…

Reilut 9000 päivää tuli pelattua - no ei nyt aivan joka päivä :laughing:
Jonka jälkeen 70 päivää ollu nyt pelaamatta…

Näin kun sitä vertaa, niin ei kovinkaan hyvältä näytä…

Ja taival jatkuu…

72 päivä aluillaan…

Hieman rahasta… Palkka n. 1400€ ja tuossa laskeskelin, ett laskuja yms. olis 1200€ :laughing:

Jää tässä kuussa avovaimolleni velan lyhentäminen :frowning: sehän vaan tarkoittaa, pidempää maksu aikaa…

Auton katsastuksen jälki korjaukset vaan reilun 300€, kuten oli arvattavissa :slight_smile:

Mut sehän on vaan rahaa - tällaisia kuukausia oli kyllä pelien aikanakin… Sain tuon lopun pari sataa euroa riittämään helposti 2-3 viikkoon, ku pelasin maltilla :smiley: tai sain vedoista/koneista pieniä osumia…

Mut nyt tuntuu ettei voi riittää mihinkään!!?

No viime kuussa ei rahat riittäneet, olisko loppuneet jo 10 päivää liian aikaisin… Mut avovaimo pelasti jälleen ja siirsi tilille muutaman kympin, että pystyin kaupassa käymään - ku hänen liikkumistaan hieman heikentää vauvamasu :smiley:

Lumityöt kutsuu…

80 päivä alkamassa…

UudenVuoden “lupaus” että saisin itseni liike kannalle ja ehkä samalla ylimääräistä painoa poies… Ei ole oikein onnistunu - paino pudonnu jo huikeat 400g :laughing:

No onhan tässä tietysti ollut lastenhuoneen teko - vihdoin valmis - oman työn jälki kyllä näkyy ja kauas :smiley:
Sekä vanha polvivamma oikuttelee, mut molemmat periaatteessa tekosyitä liike kannalle lähtemisen esteeksi…

Entä velan maksu avovaimolle: alku tilanne tasan 30000€ ja nyt 80 päivää myöhemmin 28800€ - joten 1200€ on lähteny poies… Mut olen lyhentänyt liikaa joka tili, koska rahani loppuu ennen seuraavaa tiliä ja taas avovaimo joutuu elättämään meitä :open_mouth:

Mut hänhän ei ees halua ett ne siirtämäni rahat olis sit hänen, vaan ett ne olis mun ja vaan tallessa hänellä :slight_smile: … Mut mä niitä enää itelleni halua!!
Tämänkin kuun hankinnoissa olen jo 140€ hänelle velkaa, koska tilillä enää 123€ ja tiliin 3 viikkoa… Tuntuu ja näyttää ettei rahat riitä mihinkään!?

Entäs pelaamattomuuteeni??

Hyvin on pysyny aisoissa, ei ees mielitekoja peliautomaatteja kohtaan… Veikkauksen vedonlyönti houkuttelee :mrgreen: mut nekin on pannassa vielä - sillä 25 vuoden vakiohistoria ei laannu niin helpolla, valitettavasti…
Silti pelaamattomuus ollu hemmetin helppoa… Mut Veikkauksen mainonta hieman häiritsevää joka puolella, niin teeveessä, radiossa kuin netissäkin - en ole yli 80 päivään käyny veikkauksen sivuilla ja silti niitä mainoksia löytyy päivittäin normi uutisten seasta…

HÄIRITSEE, mut ei pakota pelaamaan… Itsestänihän kaikki on kiinni…

Elämä ja odotus jatkuu…

90 päivää jo takana päin…

Ei minkäänlaisia estoja koneilla ja koko aika jonkin verran rahaa tilillä :smiley: tällaista haluan pelaamattomuuteni olevan - kaikki lähtee itsestäni ja siitä että pystyn vastustamaan pelihimoja… Pelaamattomuus ollut kuitenkin perin helppoa!! :mrgreen:

Mitään kummempaa en kuitenkaan saa säästöön, vielä… Toivon että sekin päivä joskus koittaa :unamused: vaikkakin on niin että tuleva lapsemme vie kaiken liikenevän rahan… Mut todellakin 100x ennemmin laitan kaikki rahani häneen, kuin yhteenkään peliin…

Odotus jatkuu hetken…

Pelaamattomuus loppu elämän…

92 päivä menossa…

Uusi elämä pian alkamassa…

Pistää puhaltamaan…

Päivä 93 mullisti elämäni :smiley:

Lapsi pullahti viimein maailmaan…
Se oli tuskaa äidille…
Kaikki voiman rippeet oli käytettävä…
Viimein, Hän oli siinä…
Voiko kauniimpaa olla…
Siinä Hän onnellisena tuhisee…
Se huolen määrä, minkä tulevaisuus tuo…
Osaako sitä olla Hänelle iskä…

Ei ole pelit ajatuksissa…
Ei ole pelejä ikävä…

On vain tulevaisuus ilman pelejä…

PorcoRosso kiittää ja kumartaa, poistuessaan hetkeksi takavasemmalle…

Isot onnittelut!

Itsehän joskus toisen lapsen synnytyksessä laittelin iPadilla vetoja sisään :blush:

Paljon tsemiä uuteen elämään ja pysy myös vahvana, jos se “vauva-arki” alkaa tuntumaan raskaalta ettet silloinkaan poikkea pelaamattomuuden polulta.

Huippu homma! Paljon onnea, elämässäsi on nyt auennut ihan uusi sivu :slight_smile:

Rajapyykkejä saavutettu…

100:s päivä pelaamattomuutta…

7:s päivä isyyttä…

Olen väsynyt, mutta onnellinen…

Molempien taival jatkuu…

Hienoja saavutuksia sinulla! Voisin kuvitella, että katsellessasi sitä pientä nyyttiä herää sellaisia suojelusviettejä ettei pelipöytiin ole halua mennä. On aika olla isä ja ennen kaikkea mies, joka kantaa vastuunsa. Onnea kaikkeen tulevaan!

Göran,
onneksi olkoon vuoden pelaamattomuudesta !
Hieno saavutus :smiley:

Itselle tuli eilen täyteen 11 kuukautta → päivä kerrallaan vuotta kohti ja GA:n kakkua syömään !
Kyllä elämä on itsellänikin muuttunut paljon; olen löytänyt elämästä paljon sellaisia piirteitä, jotka ovat olleet pitkään kadoksissa:
liikkuminen luonnossa, harrastukset, ystävät…
Raha-asiat tulevat olemaan kuralla vielä monta vuotta, mutta tunnelin päässä on valoa.

Onneksi elämän tärkeimpiä asioita ei mitata rahassa !

109 päivä…

Ei ole ehtiny pelejä miettimään, kuin kerran… Maksoin normaalisti laskuja tällä viikolla ja avovaimo hoiti pienokaista toisessa huoneessa… Sillä hetkellä mieleeni tuli - ett yleensä tässä vaiheessa siirtäisin muutaman kympin veikkauksen tilille :smiling_imp: laskun maksun jälkeen… Onnistuisi nytkin 10€ siirto, kun sen mahdollisuuden olen itselleni jättäny :slight_smile: jos joskus vakiota…??

En siirtänyt… Ei tehny enää mieli…

Edelleen olen päivittäin käyny lukemassa tarinoitanne, blogeja yms… Tarvitsen teitä edelleenkin :smiley: ett pystyn pysymään kaidalla tiellä… On hyvä nähdä että onnistumisia tulee, vaikka välillä voi askel harhautua paranemisen reitiltä…

Göranille iso käsi vuoden pelaamattomuudesta!! :mrgreen:

Paskan Kaverin sarjis on monelta osin kuin suoraan entisestä elämästäni…

Taival jatkuu…

Kiitti PorcoRosso ja Gambler76!

Aivan huippua että meistä kaikki kolme ollaan oltu pelaamatta, kohta on Gamblerin vuoro saavuttaa vuoden pelaamattomuus.

Heips PorcoRosso Minunkin puolesta kovasti onnittelut isyydestä, mahtava juttu. Voi vaan kuvitella noita onnen hetkiä siellä. Omasta isäksi tulemisesta on jo kovasti aikaa, mutta vieläkin muistan sen kuin edellispäivän :slight_smile: Onnittelut myös pelaamattomuudesta, yli 100 päivää on todella hieno saavutuus. Pidä lujasti siitä kiinni :exclamation:

Käsiä ja peukkua :smiley: