Tervehdys!
Oli mielenkiintoista palata lukemaan näitä 2019 loppuvuoden - 2020 alkuvuoden aloittamiani keskusteluja. Suorastaan todella ahdistavaa. Uskomattoman syvissä vesissä sitä on menty, tunnen vieläkin tuon ahdistuksen todella elävänä. Oikeastaan halusin palata tänne katsomaan vuoden takaisia ajatuksia, ahdistus on jostain syystä ollut tänään myös hyvin paljon läsnä.
Tilanne on nyt se, että olen ollut pian VUODEN pelaamatta. Viimeiset pelini pelasin helmikuu-maaliskuu 2020 vaihteessa. En tiedä mikä sysäsi lopulliseen lopetukseen, ehkä se että oli niin pohjalla. Ahdistus oli valtava, tilillä 0e. Muutin nuihin aikoihin, vaihdoin asuntoa. Paras päätös vuosiin. En olisi voinut asua aiemmassa asunnossa enään yhtään pidempään. Ahdistus niiden seinien sisällä oli ollut niin valtava, että oli pakko päästä sitä pakoon. Uskon, että muutto oli yksi syy miksi lopulta pelit meni kiinni.
Kerroin riippuvuusongelmasta myös veljelleni, vanhempieni lisäksi. Hänen kanssa suljimme kaikki sen hetkiset pelitilit, laitoin sadoille kasinoille viestiä ja pyysin sulkemaan pelitilini ja olematta aukaisematta niitä koskaan. Yhä saan kasinoilta viestejä. En ole yrittänyt aukaista yhtäkään.
Lainani maksut lopetin, virhe tai ei. Perintäkirjeet on menneet käytännössä avaamattomina laatikon pohjalle. Nämä ahdistavat. Noin 80% lainoista on siirtyneet ulosottoon, velkaa yhteensä tällä hetkellä siellä n. 35t. Menossa vielä ainakin niin, että loppusumma tulee olemaan 50t. Opintolaina on tällä hetkellä ainoa mitä lyhennän itse, muutoin ulosotto vie palkasta 1/3 velanmaksuihin. Velat ei ole vielä lyhentyneet, milloin lyheneekään?
Olen pärjännyt asian kanssa ihan ok. Rahaa ei jää juuri ylimääräistä käyttöön, olen hyväksynyt tämän osittain, vaikka ahdistaa ja kipeää se välillä tekee. Kuitenkin asian pakonomainen ajattelu ja pyörittely ei ole enää ihan joka päiväistä.
Tällä viikolla olen kuitenkin siltä osin palannut syviin vesiin, että olen ymmärränyt kuinka toisaalta rajalliseksi ulosotto ja rahan riittämättömyys tekevät elämäni. Tällä hetkellä työkuviot ahdistaa, tuntuu että mieli vetäisi uusiin kuvioihin, kiinnostaisi kouluttaa itseä ylemmäs. Miten lähden opiskelemaan ja opintotuelle, kun ulosotossa 50t lainaa? Tämä ei tule opintojen aikana kuin nousemaan, jos en saa lainaa maksettua. Opintolainaa en saa luottohäiriömerkinnän vuoksi. Velkajärjestelyyn haen ehkä jatkossa, en luota välttämättä pääseväni. Mutta jos pääsen, en voi opiskella, koska järjestely raukeaa jos en pysty sitoutumaan sovittuun kk summaan ja opintotuella näitä ei makseta. Vaihtoehto on, että opiskelen, ulosotto kertyy korkoa tuhansia, maksan jälleen kun valmistun ja pääsen työelämään. Mutta onko järkeä? Menen ojasta allikkoon. Haluaisin kouluttautua parempipalkkaiseen työhön, ulosotto tokii vie silloin vielä enemmän kuin nyt eli palkka käytännössä plus miinus nolla.
Myös unelmani olisi asua hetki ulkomailla jossakin välissä, esim 6kk ajan. Tehdä töitä siellä. Pystynkö tätäkään haavettani toteuttamaan ollessani ulosotossa tai velkajärjestelyssä?
Näitä asioita tämä viikko pyöritelty. Tuntuu, että elämä valuu hukkaan. Mielekkyyttä antaa toki harrastus ja siinä kehittyminen jne., mutta unelmia en tiedä pystynkö toteuttamaan. Ja ei, minua ei helpota tieto siitä, että itse aiheutettua, olisit miettinyt pelatessa jne. Tilanne on tämä, riippuvuus on yksi helvetti.
Tässä ajatuksia hieman, lähinnä varmasti itsellekin kanavana purkaa tämä. Jos tämä herättää jotain kommentoitavaa, mielipidettä, neuvoja, otan mielelläni vastaan. Kiitos!