Täysistunto 46/2012
Johtajien palkitsemisjärjestelyt
Tom Packalén (ps):
Arvoisa puhemies! Monet hallituksen ministerit puhuivat kauniisti vappupuheissaan ahneutta, hyvä veli -verkostoja ja pomojen liian korkeita palkkoja vastaan.
Esimerkiksi te, ministeri Arhinmäki, vaaditte ahneudenvastaista kansanliikettä. Kun vappupuheissa tuodaan esiin johtajapalkkioiden ja muiden erityisetujen epäoikeudenmukaisuus, niin silloin minä ja varmasti muut kansalaiset odotamme, että asialle myös tehdään jotain. Totuus on kuitenkin toisenlainen. Hiljattain saimme lukea lehdistä, että valtionyhtiö Veikkauksen toimitusjohtaja saa erorahana vuoden palkan, satojatuhansia euroja, kun ei enää jatka toimessaan. Te, ministeri Arhinmäki, olette vastuuministeri Veikkauksen asioissa. Mitä te aiotte tehdä ahneudelle ja epäoikeudenmukaisuudelle, vai jäävätkö teot tunteellisten vappupuheiden tasolle?
linkki tähän •
Paavo Arhinmäki (vas):
Arvoisa puhemies! Kiitän edustaja Packalénia tärkeästä kysymyksestä.
Veikkauksen osalta olen jo paljon ennen tätä toimitusjohtajakuviota linjannut sen, että kun uusi toimitusjohtaja valitaan, uusia eläkepaketteja ei tehdä, palkkatason pitää olla kohtuullinen ja muutenkin erilaisten palkitsemis- ja bonusjärjestelmien pitää olla kohtuullisia.
Nykyinen toimitusjohtaja palkattiin vuonna 2001, ja silloin tehtiin toimitusjohtajasopimus, johon kuuluu muun muassa mainitsemasi eroraha. Juridisesti yhtiötä sitoo se päätös, joka on tehty vuonna 2001 silloisen ministerin omistajaohjauksessa. Minä ministerinä pystyn katsomaan eteenpäin ja tulen vaikuttamaan siihen, että toimitusjohtajan palkka ja muutenkin palkkio-, palkitsemis-, ja eläkejärjestelyt ovat kohtuullisia jatkossa.
Huomautan, että parlamentaariseen keskusteluun kuuluu teitittely.
linkki tähän •
Tom Packalén (ps):
Arvoisa puhemies! Valtionyhtiöissä on ollut mitä moninaisimpia johtajien kohtuuttomia palkitsemisjärjestelyjä, eikä niistä varmasti ole vieläkään päästy eroon. Hallituksella ei valitettavasti ole ollut halua puuttua niihin riittävän kovalla kädellä.
Toinen asia, johon olisi pitänyt jo edellistenkin hallitusten puuttua, on poliittiset virkanimitykset. Perussuomalaisten mielestä monet poliittiset virkanimitykset ovat merkkejä yhteiskunnallisesta epäoikeudenmukaisuudesta ja ahneudesta. Teitä, ministeri Arhinmäki, on viime aikoina aivan aiheellisesti kritisoitu mediassa siitä, että olette aiemmin kyllä arvostellut hyvä veli -verkostoja mutta valtaan päästyänne olette toiminut toisin. Nimititte Veikkauksen hallitukseen oman erityisavustajanne. Tämähän on tyyppiesimerkki juuri sellaisesta suhmuroinnista, jota olette mukamas vastustanut. Oletteko aidosti huolestunut poliittisista hyvä veli -verkostoista — vai pitäisikö sanoa hyvä toveri -verkostoista — vai aiotteko jatkaa entisellä linjallanne?
linkki tähän •
Paavo Arhinmäki (vas):
Arvoisa puhemies! Olen erittäin huolestunut siitä kehityksestä, jota on tapahtunut valtionyhtiöissä. Valtionyhtiöiden hallituksiin on ristiinvalittu niin sanottuja hallitusammattilaisia, jotka ovat mahdollistaneet kohtuuttoman korkeita bonuksia, erilaisia stay-bonuksia, ja yhteiskunnallinen näkyvyys on kadonnut.
Sen vuoksi varmasti uuden toimitusjohtajan nimityksen yhteydessä teillekin, edustaja Packalén, on käynyt selväksi, miksi on tärkeää, että valtionyhtiöiden hallituksissa on myös yhteiskunnallista ymmärrystä, yhteiskunnallista osaamista ja heitä, jotka pystyvät arvioimaan palkkioiden, bonusten, palkkojen ja eläkejärjestelyiden kohtuullista tasoa ja vaikuttamaan niihin. Tämä on juuri sitä valtio-ohjausta, jota vasemmisto ja varmasti koko hallitus ovat peräänkuuluttaneet valtionyhtiöiden hallinnolta.
linkki tähän •
Lea Mäkipää (ps):
Arvoisa puhemies! Maaliskuussa vuonna 2009 valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Häkämies sanoi asettavansa arviointiryhmän selvittämään valtion palkitsemisohjelmien toimivuutta ja esittämään mahdollisia uudistustapoja. Samainen ministeri tuomitsee johtajien ylisuuret bonukset tämänvuotisessa vappupuheessaan, samoin ministeri Arhinmäki vaatii loppua valtionyhtiöiden suhmuroinnille ja ministeri Urpilainen mainitsi vappupuheessaan ahneuden vahvistuneen ja hyvä veli -verkoston pitävän omistaan huolen.
Arvoisa puhemies! Kysynkin hallitukselta, onko puheiden lisäksi odotettavissa mitään, jotta suhmurointia ja hyvä veli -järjestelmää voitaisiin edes hieman kitkeä korruptiovaltio-Suomessa.
linkki tähän •
Jutta Urpilainen (sd):
Arvoisa puhemies! Minusta on hyvin tärkeää, että suomalaisessa yhteiskunnassa käydään kohtuullisuuskeskustelua, koska erityisesti vaikeina aikoina on tärkeää, että myös he, jotka ovat varakkaita ja hyvin menestyviä, osallistuvat reilulla panoksella yhteisen taakan kantamiseen, ja nyt näin ei ole ollut. Erityisesti muutamissa yhtiöissä palkitsemisjärjestelmät ovat riistäytyneet käsistä, ja on ihan ymmärrettävää, että se sotii ihmisten oikeudentuntoa vastaan, ja siihen pitää puuttua.
Hallitus itse on näyttänyt esimerkkiä kohtuullisuudessa, koska me olemme leikanneet ministereiden palkkoja viidellä prosentilla, ja aika harvassa yhtiössä johto itse on toiminut samalla lailla. Tietenkin tämä on myöskin vetoomus elinkeinoelämälle, johon toivoisin samanlaista esimerkillisyyttä, kuin mitä ministerit ovat tehneet. Me olemme valtionyhtiöiden osalta käymässä läpi palkitsemisjärjestelmät, ja sen ohelle tietenkin toivon, että myöskin työmarkkinajärjestöjen kanssa yhteistyössä voisimme katsoa sellaisia periaatteita, jotka olisi hyvä ottaa käyttöön elinkeinoelämässä laajemmaltikin palkitsemisen osalta.
linkki tähän •
Martti Mölsä (ps):
Arvoisa puhemies! Aikoinaan täällä vaikutti sellainen mies kuin Veikko Vennamo, ja hän totesi täällä muun muassa, että rahaa on mutta rahat ovat rosvoilla. Täällä on joukko kansanedustajia, jotka vaikuttivat jo silloin, muun muassa Salolainen, Zyskowicz, Kanerva ja monta muuta. (Pertti Salolainen: Mitä siitä?) Siksi onkin pakko kysyä, miksi rötösherrat ovat edelleen vapaana. Miksi ette ole tehneet asian eteen mitään?
Herra pääministeri, kysymys kuuluukin: onko kokoomuksen linjalle johdonmukaista, että rötösherroja suojellaan tällä tavalla kuin täällä nyt on tullut esille? (Kokoomuksen ryhmästä: Ei ole!)
linkki tähän •
Jyrki Katainen (kok):
Arvoisa puhemies! Tämä ei varsinaisesti ole puolueitten kyselytunti, mutta hyvin mielelläni tähän teemaan kyllä vastaan.
Edellisessä kysymyksessä sanottiin, että Suomi on korruptiovaltio. Minä toivoisin, että Suomen kansanedustajat näissä perusasioissa pitäytyisivät kuitenkin ihan totuudessa. Suomi on kaikkien kansainvälisten tutkimusten mukaan kaikkein vähäisimmän korruption maiden joukossa. Tämä on hieno suomalainen piirre, mutta ei tietenkään voida ajatella, että se on ikuisesti saavutettu etu. Sen kanssa täytyy olla aina tarkkana. Mutta että Suomen kansan edustaja antaa semmoisen kuvan, että Suomi on korruptiomaa tai että täällä suojellaan rikollisuutta, niin minusta se on nyt kyllä hämmästyttävä väite. Minä tiedän, että eri puolueilla on erilaista poliittista retoriikkaa, mutta toivoisin, että suhtauduttaisiin asiallisesti vakaviin kysymyksiin.
Rikollisuutta tässä maassa ei suojella. Sen lisäksi tässä maassa kannustetaan kohtuullisuuteen. (Puhemies: Nyt on aika täynnä!) Kaikki, mikä on laissa sallittua, ei ole hyvien tapojen mukaan, ja hallituksenkin ja kaikkien edustajien velvollisuus on pitää yllä myös tämmöistä kohtuullisuuden keskustelua, koska se vahvistaa sitä samassa veneessä olemisen ajatusmaailmaa. Mutta toivoisin, ettei mennä tässä keskustelussa nyt liian pitkälle populismin tielle, että leimataan tämä maa korruption ja rikollisuuden maaksi.
Nyt joudun huomauttamaan, että minuutti koskee sekä kysyjiä että vastaajia.
linkki tähän •
Anne Kalmari (kesk):
Arvoisa herra puhemies! Totuus kuitenkin on, että suojatyöpaikkoja ja palkintovirkoja yhä edelleen jaetaan. Yksi esimerkki niistä ovat suurten kaupunkien apulaiskaupunginjohtajien paikat, joista tälläkin hetkellä on käyty poliittista taistelua.
Toinen esimerkki, johon päähallituspuolueen kansanedustajatkin ovat ottaneet kantaa, ovat nämä ylimääräiset bonus- ja sitouttamisrahat. Kysynkin pääministeriltä: kun esimerkiksi Velipekka Nummikoski, kokoomuslainen valtiosihteeri, palkattiin RAY:n johtoon ja Sisko Seppä avustusjohtajaksi heti ensimmäisinä päätöksinä, ovatko teidän mielestänne nämä palkkiojärjestelmät esimerkiksi tässä yhtiössä kohtuullisia, ja jos sitouttamisen täytyy täten tapahtua, mistä ulkomaisista yhtiöistä on tullut kyselyjä näitten pätevien henkilöiden rekrytoimiseksi?
linkki tähän •
Jyrki Katainen (kok):
Arvoisa puhemies! En tunne Raha-automaattiyhdistyksen palkkausjärjestelmää, mutta minusta valitut ihmiset ovat hyvinkin tehtäviinsä sopivia. Ei se, että ihmisellä on kokemusta yhteiskunnallisesta elämästä, tee hänestä lopun ikäänsä epäsopivaa muihin ammatteihin. Aina pitää valita pätevin.
linkki tähän •
Antti Rantakangas (kesk):
Arvoisa herra puhemies! Kansalaiset ovat aivan oikeutetusti tyytymättömiä ja jopa kiukkuisia siitä, että erityisesti valtionyhtiöitten palkitsemisjärjestelmä mutta myös muitten huippuyritysten palkitsemisjärjestelmät ovat aivan kohtuuttomia. Valtiovarainministeri teki mielestäni hyvän aloitteen, kun hän kaipasi tätä laajempaa keskustelua myös elinkeinoelämän johdon kanssa, mutta EK:n suunnalta tuli aika kylmää kyytiä, että tällaisia pelisääntöjä ei tarvittaisi. Kysyn pääministeriltä: oletteko te valmis edistämään kohtuullisten pelisääntöjen aikaansaamista myös laajemmin elinkeinoelämän johdon palkitsemisessa esimerkiksi keskustelemalla puoluetoverienne kanssa EK:n johdossa, jotta tällainen yhteiskunnan eheyttä ja yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta lisäävä virtaus saataisiin tähän myöskin yritysjohtajien palkkausten osalta?
linkki tähän •
Jyrki Katainen (kok):
Arvoisa puhemies! Nyt en ole ihan varma, onko EK:n johdossa puoluetovereitani, (Sirkka-Liisa Anttila: Kyllä siellä on!) mutta joka tapauksessa itse asiaan: (Välihuutoja) Minä olen usean vuoden ajan vaatinut kohtuullisuutta myös ylimpien johtajien palkitsemiseen sen takia, että se on huomaavaisuutta kanssaihmisiä kohtaan. Tietenkään yksikään järjestö ei sovi yksityisten yrittäjien palkoista tai yritysjohtajien palkoista. Yritys aina sopii palkan tehtävään valittavan ihmisen kanssa kahden kesken. Yrityksille on tärkeätä, että ne saavat parhaan osaajan. Joskus kilpailu on kovaa kansainvälisestikin, ja joskus pitää kovasta työstä maksaa suuria palkkoja, mutta erityisesti tämmöisinä aikoina, missä nyt eletään, huomaavaisuus kanssaihmisiä kohtaan on suuressa arvossa, ja sen takia palkitsemisjärjestelyt niin julkisella kuin yksityisellä puolella ovat yksi osa, jota kannattaa kyllä hyvin tarkkaan katsoa.
linkki tähän •
Annika Lapintie (vas):
Herra puhemies! Varmasti ensimmäinen ja hyvä askel on se, että valtion johdossa huolestutaan ja tunnustetaan se, että yhteiskunnassa on ahneutta, ja erityisesti huippujohtajilla sitä tuntuu esiintyvän. Sen lisäksi valtiolla on syytä toimia esimerkkinä ja toimia myös valtio-omisteisten yhtiöiden järjestelmien parantamiseksi. Haluaisinkin kysyä, kun tämä ensi askel on otettu, tunnistettu ahneus ja tuomittu se, mitä nyt sitten aiotaan tehdä ja mitä suunnitelmia on olemassa.
Vielä jos lyhyesti saisin tähän samaan kysymykseen sen, kun tuli esille tämä hyvä veli -verkosto, niin uskon, että jos pörssiyhtiöiden johdossa olisi enemmän naisia, samalla tavalla kuin muualla yhteiskunnassa alkaa johtopaikoilla olla, niin tästä hyvä veli -verkostostakin päästäisiin eroon. Onko hallitus tekemässä jotakin tämän asian eteen?
linkki tähän •
Heidi Hautala (vihr):
Arvoisa puhemies! Se keskustelu, joka on alkanut valtio-omisteisten yhtiöiden palkitsemisen tiukentamisesta, on ilahduttavalla tavalla levinnyt myös muihin yhtiöihin. Minä annan siitä yhden esimerkin: Keskuskauppakamari on kehottanut pörssiyhtiöitä tarkastelemaan oman palkitsemisensa tasoa ja kohtuullisuutta, ja tällä tavalla sillä keskustelulla, mitä tässäkin salissa on käyty ja mitä käydään, on laajempi vaikutus.
Mitä tulee valtio-omisteisiin yhtiöihin, niin tämä palkitsemisohjeen tarkistaminen on nyt aika lailla loppusuoralla, ja toivon, että voin hyvin lähiaikoina kertoa teille uusista ajatuksista. Voin jo sanoa sen, että yksi selkeä johtopäätös on se, että valtio-omisteisia yhtiöitä on kovin monenlaisia ja kuitenkin on vain yksi ohje ja tässä ohjeessa tullaan nyt erittelemään erilaisia yhtiöitä sen mukaan, minkälaisessa todellisessa kilpailutilanteessa ne toimivat. Yksi keskeinen ongelma tässä uudistuksessa tulee olemaan se, että ei voi olla niin, että tämmöisestä palkitsemisen maksimitasosta itse asiassa onkin tullut se todellinen tavoitetaso. Se on vähän niin kuin ylioppilaskirjoituksissa ruvettaisiin antamaan liian hyviä arvosanoja. Tämä ei käy. (Puhemies: Nyt minuutti on täynnä!) Jos mennään maksimiin, niin pitää olla todella poikkeuksellinen ja hyvin perusteltu suoritus.
linkki tähän •
Timo Heinonen (kok):
Arvoisa puhemies! Lähdimme liikkeelle Veikkauksesta ja sen johtamisesta. Se on tärkeä kysymys, jotta voimme turvata monopolin Suomessa tulevaisuudessakin. Rahapelit ja Veikkaus rahoittavat urheilun, kulttuurin ja liikunnan. Kysyisinkin ministeriltä, kun nyt tuo Veikkauksen johtajatilanne on avoinna, siellä on aika poikkeuksellinen tilanne, siellä on kaksi eri johtoryhmää, kaksi päällekkäistä hallintoa, oletteko te valmis miettimään sitä, riittäisikö siellä yksiportainen hallinto niin kuin muissakin yhtiöissä, ja toisaalta oletteko te valmis pohtimaan myös sitä, voiko loputtomiin tripoli olla monopoli eli kuinka kauan meillä voi toimia kolme toimijaa sillä sektorilla, jota on monopolina osoitettu EU:stakin hyvin pitkään, niin että pitäisi olla selkeä järjestelmä. Toivoisin, että tätä voitaisiin pohtia tässä vaiheessa, kun tuo johtajakysymyskin on avoinna.
linkki tähän •
Paavo Arhinmäki (vas):
Arvoisa puhemies! Nyt kun uutta toimitusjohtajaa haetaan Veikkaukselle, niin Veikkauksen hallitus, joka tästä operatiivisesta puolesta vastaa, pohtii myös johtajajärjestelyjä, ja tietenkin valtio-ohjauksesta vastaavana ministerinä osallistun näihin keskusteluihin. Tässä haetaan nimenomaan hyvin toimineelle yhtiölle taas uutta strategiaa. Pitää muistaa, että Veikkaus on kehittynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana maailman parhaiten tuottavaksi rahapeliyhtiöksi, ja siitä pitää olla ylpeä, ja siitä pitää kiittää niitä ihmisiä, jotka ovat toimineet Veikkauksessa ja Veikkauksen hallinnossa. Myös Raha-automaattiyhdistys, jos katsoo maailmanlaajuisesti, vaikka ei kuulu minun tontilleni, on erittäin tuottoisa rahapeliyhtiö, ja tärkeintä tässä on se, että todella ne voitot menevät edunsaajille.
Kannattaa olla hyvin varovainen kuitenkin siinä, ettei ihan fiilispohjalta lähde pohtimaan näiden yhdistämistä. Niiden hallinto on hyvin erilainen: Veikkaus toimii yhtiönä, Raha-automaattiyhdistys vähän toiselta pohjalta. Sen lisäksi tällä hetkellä Euroopan unionista ei ole tullut sellaisia viestejä, että meidän monopoli on uhattuna, mutta meidän pitää olla koko ajan siinä tarkkana, ja sen vuoksi meidän pitää tehdä töitä Brysselissä, että komissio esimerkiksi ei pääse viemään meiltä tätä mahdollisuutta tukea edunsaajia (Puhemies: Minuutti on täynnä!) näiden yhtiöiden kautta.
linkki tähän •
Mauri Pekkarinen (kesk):
Arvoisa puhemies! Kyllähän Veikkauksen toimitusjohtajan kädenpuristus oli niin luja, että sitä ei osannut kukaan veikata etukäteen. (Naurua)
Mutta, arvoisa puhemies, hallituksen ministereitten vappupuheet kohtuullisuudesta olivat oikein hyvää ja positiivista kuultavaa, kiitos siitä. Mutta miten aiotte nyt toimia eteenpäin? Pääministerin puheissa se jäi vähän epäselväksi, jääkö tämä puheeksi, yleiseksi julki sanotuksi, vai aikooko hallitus ottaa tosissaan esimerkiksi seuraavan tulokierroksen yhteydessä, niissä tunnusteluissa ja esineuvotteluissa, joissa teillä on mahdollisuus sanoa vahva viesti kohtuullisuuden puolesta, niin että käytännössä nämä herrat ottavat sen huomioon. Katsokaa kahtakymmentä eniten ansiotuloja saavaa, siellä on monien ei vain valtion vaan yksityisten suomalaisten yritysten johtajia niiden kahdenkymmenen eniten ansainneen joukossa.
linkki tähän •
Jyrki Katainen (kok):
Arvoisa herra puhemies! Tämä kohtuullisuuden teema nyt ei ole mikään uusi teema. Sitä on Suomessa ihan positiivisella tavalla viljelty jo pidemmän aikaa. Itse asiassa se tuli entistä tärkeämmäksi jo jokunen vuosi sitten, kun kansainvälisiä esimerkkejä kohtuuttomuuksista nähtiin, ja itse asiassa ne johtivat myös omalta osaltaan finanssikriisiin. Meidän pitää tunnistaa se, että Suomi kilpailee huippuosaajista ja kovasta työstä ja huippuosaamisesta maksetaan aina suuria palkkoja. Mutta jokainen yritys miettiköön keskenään ja tykönään, mikä on kohtuullista. Siihen ei lainsäätäjä pysty normia tekemään. Kun yritys valitsee johtoaan, niin se on tietysti aina sen oma tehtävä ja myös oma tehtävä sitä palkkausta määritellä, mutta yhteiskunnalliset päättäjät voivat olla ruokkimassa sitä yleistä ilmapiiriä, että samaan aikaan, kun osaamisesta maksetaan, toivon mukaan myös kohtuullisuuden hengestä pidetään kiinni. (Mauri Pekkarinen: Ei mennyt tupopöytään!)
linkki tähän •
Jukka Kärnä (sd):
Arvoisa puhemies! Kun nämä valtionyhtiöitten, jos käyttäisi huonoa sanaa, prötöstelyt tulivat tässä pieni tovi sitten esille, niin talousvaliokuntahan otti ne omalle pöydälleen, ja lukuisten kuulemisten jälkeen päädyimme myöskin kirjelmässämme siihen, että esimerkiksi hallituspaikkoja johtajilla voisi olla enintään kaksi, ja sitten on näitä niin sanottuja ristiin istumisia eri hallituksissa, siellä voi olla asiakassuhteita, siellä voi olla esimies-alaissuhteita. Kysynkin arvoisalta ministeriltä: missä vaiheessa tällä hetkellä on menossa näitten asioitten purkaminen?
Amerikassahan tähän hallituspaikkojen määrään puututtiin kovalla kädellä sen jälkeen, kun siellä talous alkoi mennä nurin narin. Siellä oli keskimäärin viisi hallituspaikkaa. Todennäköisesti tämänhetkinen luku on 1,7. Missä mallissa Suomessa ollaan?
linkki tähän •
Heidi Hautala (vihr):
Arvoisa puhemies! Tämä liittyy hyvin kiinteästi kysymykseen siitä, että Suomessa aivan liian pieni piiri on toiminut rekrytointipohjana valtio-omisteisten yhtiöiden hallituksiin jäseniä valittaessa. Tulen kiinnittämään tähän jokaisella minun vastuulleni tulevalla yhtiökokouskierroksella vakavaa huomiota.
Yksi menestys on ollut kuitenkin jo se, mihin edustaja Lapintie viittasi, eli että naisten osuus valtio-omisteisten pörssiyhtiöiden hallituksessa on nyt siinä tavoitetasolla, joka on meidän tasa-arvolaista tuttu 40—60. Tämä on yksi osa sitä monimuotoisuutta, sitä rekrytointipohjan laajenemista. Me tarvitsemme myös ulkomaalaisia jäseniä hallituksiin. Ja tässä yhteydessä, kun tämä rekrytointipohja laajenee, kun meidän silmät aukenevat sille, että yhtiöt tarvitsevat hyvin monenlaista osaamista, myös yhteiskuntavastuuta haluan painottaa, silloin tietysti nämä hallituspaikat per jäsen automaattisesti tulevat vähenemään, ja tämä on tärkeä asia.
Mutta sitten täytyy sanoa, että joskus on sellaisia tilanteita, esimerkiksi Finnairin äskein hallitusvalinta, että hyvin luottavaisin mielin valitsin sinne myös sellaisen jäsenen, Maija-Liisa Frimanin, jolla on kohtuullinen määrä näitä paikkoja, koska todella sitten myös täytyy olla sellaista vankkaa kokemusta erilaisissa yhtiöissä, (Puhemies: Ja nyt minuutti on täynnä) mutta pitää olla tasapaino.
Ja vielä tähän aiheeseen edustaja Packalèn.
linkki tähän •
Tom Packalén (ps):
Arvoisa herra puhemies! Arvoisa ministeri Arhinmäki! Puhuitte kauniisti toimistanne saada hallitusammattilaisten joukkoon lisää ulkopuolisia henkilöitä arvioimaan toiminnan oikeudenmukaisuutta. Haluaisin kysyä, mihin toimiin nimittämänne entinen erityisavustajanne on ryhtynyt Veikkauksessa tavoitteidenne saavuttamiseksi, vai jatkuuko suhmurointi vasemmiston siipien suojassa.
linkki tähän •
Paavo Arhinmäki (vas):
Arvoisa puhemies! Kuten totesin, nykyisen toimitusjohtajan sopimus on tehty vuonna 2001, ja se juridisesti sitoo yhtiötä. Se, mihin pystymme vaikuttamaan, on tulevaisuus. Ongelmia on nähty siinä, että on ollut ylisuuret lisäeläkkeet, tämä eroraha, joka myöskään ei tullut, edustaja Pekkarinen, veikkaajille yllätyksenä, vaan se oli siinä sopimuksessa, joka meitä juridisesti sitoo, ja sitten palkkataso. Nämä kaikki asiat ovat niitä, jotka nyt kun haetaan Veikkaukselle uutta toimitusjohtajaa, ovat asioita, joihin puututaan. Sen vuoksi on hyvä, että Veikkauksen hallituksessa on laajasti erilaista yhteiskunnallista osaamista, liiketalouden osaamista, jotta tehdään sellaisia sopimuksia, jotka ovat kohtuullisia myös yhteiskunnallisesta näkökulmasta.
