Mietin ja muistelin lapsuutta ja nuoruutta. Millä tavoin siihen tulikaan kaikkea joka on peräisin Amerikan Yhdysvalloista. Aku Ankka, aamiaismurot, rock ja pop. Olin liian pieni hurraamaan “miracle on ice”:lle, kun USA voitti jääkiekon olympiakultaa.
USA ei ole vain paha. Se on tehnyt urotekoja, pelastanut kaksi kertaa Euroopan toisilta eurooppalaisilta (natsismilta ja fasismilta). Myöhemmin tuli tahroja: Korea, Vietnam, Irak. Maailmanpoliisi osin selvisi tahroista, osin ei.
Yhdysvaltojen oma historia on synkkä. Se perustuu Afrikan orjuuttamiselle, intiaanien kansanmurhalle, ja latinalaisen Amerikan riistolle.
Silti Yhdysvallat on antanut ihmiskunnalle valoa: tiedettä, taidetta, suuria saavutuksia.
Jostain syystä tunnen haikeutta aina Bruce Springsteenin musiikin äärellä. No surrender.
youtube.com/watch?v=MD3DdskaPhs
Iron Maiden - Wasted years
youtube.com/watch?v=Ij99dud8-0A
En kai koskaan kyllästy tähän. Ehkei voikaan kyllästyä biisiin albumilta, jonka teema oli aika ja avaruus. Se on hyvin tunnelmallista. Talvi-iltana, jolloin tähdet näkyvät, on hyvä laittaa kynttilän valossa soimaan “Somewhere in time” albumi.
Se tuo muistumia menneisyydestä, ja samalla saa pohtimaan tulevaa. Levyssä tuntuu minulle olevan lapsuuteni talvien kaiho, nuoruuden tähtikirkkaat yöt ja nykyisyyden pohdinnat. Se albumi on siis suuri taideteos, koska se tuntuu heijastelevan koko elämää.
Matti ja Teppo - Mä joka päivä töitä teen
youtube.com/watch?v=1-YiaQZz1zY
.
.
.
Q
A
A
N
