- päivää pelamaatta. Toivottavasti loppuelämä.
Itselläkin kesti yli 5 vuotta ymmärtää ongelma todellisuudessa. Kaikki aikaisemmat lopetusyritykset ja avunhuudot ovat olleet kuitenkin turhia, koska en ollut valmis muutokseen. Valehtelu, salailu ja itsepetos ajoivat minut niin syvälle pimeään tunneliin, etten enää tuntenut itseäni. Olin valmis äärimmäisyyksiin saadakseni helpotusta elämääni.
Lopulta heräsin ja tajusin mitä pitää tehdä: nöyrtyä, en selviä tästä yksin! Tarvitsin todella apua ja tarvitsen edelleen tukea! Lopetin valehtelun ja salailun, kerroin koko totuuden läheisilleni. Annoin raha-asiat pois käsistäni ja teimme yhdessä pelaamisestani mahdollisimman vaikeaa, jos paha hetki sattuu.
Tärkein on kuitenkin se, mitä itse tunnen pääni sisällä ja mitä haluan tältä päivältä, ja elämältä. En halunnut nähdä itseäni, millainen hirviö olin. Haluan jotain aivan muuta. Olin vihdoin valmis muutokseen.
Päivä numero 223 menossa uutta elämääni ja elän sitä päivä kerrallaan avoimena!
Tsemppiä!
Väliaikatiedote: 20 viikkoa täynnä.
182 päivää täynnä, eli käytännössä puoli vuotta.
Vielä on matkaa aiempaan ennätykseen noin 4kk. Muistan vielä ne ajatukset jotka pyörivät päässä kun harkitsin silloin noin 10kk tauon jälkeen pelikoneen kokeilemista baarissa pienessä huppelissa, mietin, että “ei kai tämä kerta nyt haittaa, jos häviän niin lopetan vaan uudestaan” ja, että “pelaan vain kympin tai korkeintaan pari”. Joopajoo. 50€ meni heti. Seuraavat 4kk pelailua ja 3000€ tappiota. Ei se haitannut se yksi kerta, ei. Ollenkaan. Muistan myös sen toisen äänen, joka sanoi, että “älä nyt saatana taas aloita, mennyt niin hyvin ilman, aina ennenkin repsahdus alkanut juuri näin”. En kuunnellut.
Jos olisin pysynyt lujana niin olisi syksymmällä 2 vuotta täynnä. Nyt koen ihan oikeasti, että olen jotakin oleellista sisäistänyt asian luonteesta. Olen RAY-peliriippuvainen ja tulen aina olemaan. Ja siksi en pelaa enää ikinä. Kenties se oppitunti oli 3000€ arvoinen.
t. NysseLoppu
Päivä 224 menossa.
Älkää menneitä miettikö, ottakaa niistä voimaa! Ei palata menneeseen.
Tulevaisuuteen katse, päivä kerrallaan!
pakko vielä ennen höyhensaaria surffailla hetki internetin ihmeellisessä maailmassa tän kännykkäni kanssa
Oli nimittäin NIIN kamala työpäivä kun olla vaan voi, että nyt on saatava jotain positiivisempaa ajateltavaa…
Eli tänään mulla tulee puoli vuotta pelitöntä elämäntapaa täyteen ja toivottavasti osaan jatkaa samalla tavalla etiäpäin
Ajattelin illalla juhlistaa asiaa jotenkin, kunhan vaan keksis, että miten 
Mielettömät tsempit ja taputukset muillekin mahtavista luvuista!
Jatketaan harjoituksia…! 
“Ajattelin illalla juhlistaa asiaa jotenkin, kunhan vaan keksis, että miten”
no tietty halaat miestäsi, ja nukut hyvällä omallatunnolla ihanat unet
Hyvin menee, sullakin, onpa kivaa kun nykyään voi saada iloisen fiiliksen ihan tuntemattomien ihmisten asioista
laitetaan tähän vielä 
hei kiitos hymyistä, kannustuksesta ja ihanasta ehdotuksesta!
ajattelin hurjana tyttönä juhlistaa perheen kanssa saunoen ja jopa nauttia yhden sihijuoman
Se on ihan se ja sama, olisitko voittanut tai hävinnyt sen 50 euroa. Voittaminen on itse asiassa pahempaa kuin häviäminen. Itsellä menossa kuudes päivä ilman RAY:n automaatteja tai nettipelejä… Pitkä matka edessä vielä teidän lukemiinne.
Tuohon täytyy todeta se, että omalla kohdallani koen, et vain tällä päivällä on merkitystä. Se jos olen saanut neljä vuotta elää pelaamatta, johtuu suurimmaksi osaksi siitä, et vertaistuen avulla olen opetellut elämään vain tämän päivän pelaamatta. Se jos tänään en tuosta pidä kiinni, ei minun tuohutumistani siinä hetkessä estä se, jos eiliseen asti olin pysynyt vaikka 25 vuotta irti uhkapeleistä.
Omalla kohdallani mainitsen pelaamattomuuden kokonaismäärän vain sillä, et ihmiset saisivat kokemuksia siitä, että peliongelmainen voi elää ilman pelaamatta, kun siihen vain apua alkaa hakemaan. Alla eräs monista esimerkkitapauksista, joita me kohtalotoverit saamme onnitella uudesta, paremmasta elämästä. Siis onnittelut puolesta vuodesta mrs.qwerty!
Päivän kerrallaan vain eteenpäin. 
186 päivää täynnä.
Kuittaan tämän. Voittaminen aina ollut pahempi asia kuin häviäminen. Jos häviää 50€, niin häviää 50€. Jos voittaa 50€, niin todennäköisesti häviää 200€. Häviämisestä ei yleensä tule niin kova hinku pelata lisää, voittaessa sille huumalle ja himolle ei mahda mitään.
t. NysseLoppu
Olen Kaaleppisen kanssa täysin samaa mieltä. Pitkä pelaamaton jakso on hieno asia, ja siitä pitää olla ylpeä. Silti pelkästä päivien laskusta tässä ei tosiaan ole kyse, eikä tämä ole todellakaan mitään kilpajuoksua. Numerolla ei ole väliä. Sillä mitä päässä liikkuu on.
Itselle päivä kerrallaan elämisen opettelu on ollut tärkein tekijä pelaamattomuuden ylläpidossa. Vertaisryhmästä on myös suunnaton apu. Enkä voi olla korostamatta myös läheisten tukea.
Laitetaan nyt se “numero” kuitenkin, kun kerran postasin tähän ketjuun… 228 menossa.
Minulla vaikuttaa myös se, etten tahdo esimerkiksi tänne kirjoittaa, että ratkesin ja pelaamattomuutta on nyt jatkunut kolme tuntia. Haluan kirjoittaa tänne vielä vuosienkien päästä, että nyt olisi viisi vuotta pelitöntä elämää takana. Koska minusta tuntuu, että se saattaisi kannustaa jotakuta muuta pääsemään samaan. Todellakin pidän “päivä kerrallaan” -ajattelutapaa oikeana, herätessä päätin, etten tänään pelaa. En halua pettää itseäni ja lähipiiriä, enkä tajua, mitä aiemmin ajattelin, kun mietin, että parin kuukauden kuivalla kaudella saattaisin oppia tavalliseksi pelaajaksi. Miksi edes haluaisin sellaiseksi? Pelaaminen on (pieninäkin määrinä) rahan- ja ajanhukkaa. Minun ei tarvitse pelata tänään ja olen onnellinen siitä.
77 päivää, 11 viikkoa. Näyttäisi siltä, että saavun ketjuun viikon välein
Joskus syntymäpäivän kieppeissä se oli kun tuon viimeisen kunnon savotan lopetin… Eli jotain tammi-helmikuuta kuluvaa vuotta. Mutta kuten tuonne toiseen ketjuun kirjoitin, niin itse en osaa laskea pelaamattomuutta mitenkään on-off, vaan tokihan kaikki suhteuttavat omaan tilanteeseensa ja siihen miten paljon on pelannut jne… Ongelmallisen pelaamisen ja pitkälti kaiken järkevän ajankäytön syövän lopetin, mutta lottolappu nyt tulee joka lauantai otettua kuten viimeiset n. 30 vuotta. (Se nyt on tapa siinä missä lauantaisauna, en luokittele oikeastaan pelaamiseksi sanan varsinaisessa merkityksessä, ainakaan itselläni). Lisäksi nyt joskus kauppareissuilla tulee jokusia kolikoita automaattiin pistettyä tai joku pikkuseteli vaihdettua, jos joku kone vapaana on ja jaksaa jäädä, tai on sellainen inspis. Ei kuitenkaan mitään odottelua, että joku vapautuu tai hae kaupasta purkkapakettia jotta voi siinä sivussa pelata vaihtorahat, vaikkapa nyt vähintään joku viiskymppinen aluksi. Eli ihan sellainen joskus suorittamani sivutuote, jollaisiksi tietty pelit olisi tarkoitettukin. Eli siis itse en pelaa tavalla joka ei itselleni sovi, mutta tämä on oma rajani.
Niin ja siis älköön nyt kukaan luulko, että tuo oli jotenkin tarkoitettu jonkinlaiseksi brassailuksi, että mulla siis pysyy pelaaminen hanskassa. Tietynlainen pelaaminen ei varmasti pysyisi, kuten tuonne toiseen kirjoitin ja ihme ettei ole koskaan tuon suurempaa ongelmaa tullut kuin pieni jälkikätein mieliharmi, mutta jotenkin kun nuo koneet on niin nähty ja koettu, etten nykyään edes osaisi laittaa sellaiseen mitään isoja summia. Johtunee siitä, että niitä ei ole juurikaan pelannut enää edes sellaisena aikana kun vielä oli pitkään 20e päävoitto ja vain Kasinoilla oli suurempia. Se vain alkoi tuntua niin järjettömältä, miten nopeasti olet pelannut saman summan kuin voit maksimissaan kerralla edes voittaa… Ja jos pelaat sen tuplasti, niin et varmasti pääse enää omillesi edes. Ovathan ne nyt nousseet viiteenkymppiin ja taitaa jossain baareissa olla isompiakin, mutta kummiskin niin olemattomia summia suhteessa siihen mitä tarvii pitää edes panosta jos haluaa päävoittoja tavoitella. (1,5/2e kierros… Kymmenkunta tyhjää kieppiä niin 20e mennyt…). Mutta eihän tuota nuorempana osannut suhteuttaa, ehkä se vaati jokusia vuosia rahan ansaitsemista omalla työllä ennen kuin alkoi hahmottaa, että kuinka paljon sitä saa tehdä työtä sen summan eteen jonka hakkaat johonkin koneeseen vaikka tuntuukin pieneltä nopeasti ajatellen, ja sitten et voi edes voittaa mitään. Mutta kyllähän niissä äkkiä sokaistuu. Sata markkaa/20 e tuntuu kivalta ja isolta voitolta, jos ei laske vaihtaneensa 300/60 sen saadakseen 
Taas on pelitön viikko takanapäin. 21 nyt.
Loistavaa! Tsemppiä vain jatkoonkin. Kiva nähdä kun tää vakkariväki ei ole nyt ratkennut pelaamaan.
Tämäkin on yksi motivaattori keino ilmoitella pelaamattomuusviikkoja ja päiviä tänne. Oon ylpeä jokaisesta pelaamattomuuspäivästä, en halua enää aloittaa nollasta
133 päivää takana, eli melkolailla samoissa mennään.
- vrk pelaamatta täynnä tänään.
Kaikki kulkee mukavasti hiljalleen eteenpäin. Minun piti kirjailla näitä lukemia tänne harvemmin välein sadan tultua täyteen mutta koska tarvetta tuntuu olevan tähän 10 päivän sykliin vielä niin samapa kai tuo, vaikka niitä sitten sillä tyylillä tänne kirjaa- ei tehdä ongelmaa sinne missä sitä ei ole.
Vtt soikoon, hyvä tatsi sulla nyt tossa hommassa- anna mennä vaan samalla mallilla, myötätuuli sua kuljettaa jos annat sille mahdollisuuden!
Nysseloppu, myöhäiset puolen vuoden etapin onnittelut- komia homma 
jklpeluri2 :lla jotain tosi kivaa tossa viimeisimmässä viestissään, että pisti oikein silmään ja nosti hymyn lärvään-kiitos siitä ja potkua sinnekkin!
Välillä elämässä tuntuu olevan tosi paljon haasteita ja sitten funtsii että millä mä handlaan nää hommat himaan, sitten heti perään tulee se fiilis että onneksi mulla on pelaamattomuus hyvällä alulla ja siitä saa positiivisia oppimis- ja onnistumiskokemuksia.
Pelaaminen ja pelaamattomuus on kuitenkin asia joka on täysin meidän omassa päätösvallassamme loppukädessä. Ja joka päivä on tehtävä tuo päätös, välillä useita kertoja päivässä.
Emmä sitä sano että se helppoo aina olis, mutta kun oot asian tehny itselles selväks ni johan huojentaa- every time
Päivä numero 234 menossa. Päivä kerrallaan.
Päivä #237 ilman pelejä. Siitä lähtien kun RAYn peleihin tutustuin, eli noin 10-vuotiaasta lähtien, en oo koskaan ollu näin pitkään pelaamatta!
Hieno fiilis! Tsemppiä vaan kaikille, tähän pystyy kuka tahansa kun vaan pääsee alkuun