Kiitos! Usein, kun on “tunteita”, tahtoo se viedä juomaan, ei väliä onko positiivisia vai negatiivisia. Soisin oppivani käsittelemään tunne-elämääni selvin päin. 
Eilen onnistuin olemaan ilman olutta. Tänään taas maistuu, toivottavasti taas huomenna ilman, tavoitteena nyt se joka-toinen-päivä joka-päivän sijaan. Juhannus ei ole minulle kummempaa kuin joulukaan - olen juhlat kotona kissojeni kanssa enkä mitenkään erityisesti “juhli”, eli saumaa olisi pysyä joka toisessa päivässä. Varastoja en kotiin osta.
Mukavaa Jussia vain kaikille juhlijoille! 
"Minä avaan syömeni selälleen
ja annan päivän paistaa
Minä tahdon kylpeä joka veen
joka marjan maistaa.
Minun mielessäni on juhannus
ja juhla ja mittumaari
ja jos minä illoin itkenkin,
niin siellä on sateenkaari."
- Eino Leino: Juhannus
Mukavaa Mittumaaria kaikille!
Tein kysymyksen asiantuntijalle. Hän oli kovasti kannustava ja ohjasi Oma-apu -sivulle. Siellä kuitenkin neuvotaan lähinnä kannabis-käyttäjiä ja pistäviä huumeita käyttäviä. Ei mitään keskikaljan orjille. Lääkärille neuvotaan menemään. Olen kovin vastahakoinen antamaan alkokulutustietojani potilasasiakirjoihini, epäilen, että kaikki terveydenhoito on sen tunnustamisen jälkeen tervemenoa, sinua ei hoideta, jos olet myöntänyt alkoholiriippuvuutesi. Uskallatteko te muut kertoa riippuvuudestanne lääkärille? 
Minun ALAT.maksa-arvoni ovat viimeisen kahden vuoden aikana olleet 53 ja viimeksi 51, kun viitearvon yläraja on 45.
En minäkään ole pystynyt terv. huollolle kertomaan juomisestani, kaunistelen asioita. Jos kertoisin, ja olisin kipeä, varmasti miettisivät tarvitsenko sairaslomaa juomisen vai “oikean” sairauden takia. Tsemppiä sulle
Niin. Vaikka minä en sairauslomaa olekaan vailla (eläkkeellä) pelkään pahoin, että terveydenhuollon priorisointi ei suosi edes vakavammassakaan tapauksessa alkoholin suurkuluttajia, siis että meitä ei hoideta ensisijaisesti vakavammassakaan tilanteessa. En ole pikku kummassa antamassa juomatilastojani lääkärille, jolla taitaa olla ihan eri aikatauluja tarjottavana kulutuksen vähentämiseksi, tuskin lähtökohtansa on ymmärrys vähentämisen vaikeudesta. 
Nimimerkki vuosia-lääkäreiden-kanssa-töitä-tehnyt
Että vähentäminen voikin olla vaikeaa! 
Täsmälleen samoja ajatuksia täällä. Muutenkin se tunne, että päihderiippuvaisen/alkoholistin leima haittaa vähän kaikessa, vaikka toki hyvä se olisi totuuteen pyrkiäkin kaikessa. Ja olen kyllä kaunistellut juomistani lääkäreille. Esimerkiksi päihdeongelma hakiessa psykoterapiaan voi olla ongelmallinen, sillä katsotaan että päihdeongelma pitäisi olla “hoidettu” ennen kuin psykoterapiaan voidaan ryhtyä.
Olen huomannut itse, että vähentäminen onnistuu kyllä helpommin jos on jotain muuta mielekästä mitä “tilkkii sinne väliin”. Eräs tapa jota olen itse käyttänyt, ja joka minulla on toiminut, että siirrän niiden alkoholiannosten juomista aina myöhemmäksi iltaan. Olen aina juonut ennen nukahtamista. Toki tämä ei palauttavan unen kannalta ole paras, mutta ainakin saan rauhotuttua unten maille paremmin.
Tylsyys on se pahin asia kaikista. En kovin helposti innostu asioista, mutta innostun joskus intensiivisesti jostain ja se auttaa ainakin hyvin sen hetken pysymään poissa juomisesta.
Eli oma keino vähentämiseen: mieleistä puuhaa + yksi/muutama annos aina vähemmän juomista illasta. Tiputtelee määriä hitaasti ja vähitellen.
Kiitos vinkistä Ruttotohtori!
Olen ajatellutkin tuota määrän vähentämistä pikku hiljaa, eilen onnistuinkin ottamaan sen pienemmän annokseni. Iltaisin minullakin on tapana juoda. Viikonloppuna olen töissä, eli olisi paras jättää kokonaan väliin tänään ja huomenna. Tässä muuan päivä onnistuin juomaan vain yhden tölkin, mutta sitten seuraavana jo aivan liikaa. Lukeminen on minulle mieluista puuhaa, kun vain jaksaisi keskittyä, minulla on useampi kirja odottamassa.
Lasken rimaa.
Joka toinen päivä ei vielä onnistu. Maksimiannosta olen onnistunut vähentämään 1-2:lla keppanalla useana päivänä. Karuahan tämä on. 
Yritä vaan sinnikkäästi, älä luovuta. Minullakin alkoi loma, mutta en ole juhannuksen jälkeen ottanut mitään. Normaalisti viikonloppuisin tulee aina otettua, mutta nyt päätin, että edes tämän viikonlopun olen täysin raittiina. Mulla vaan on se tapa, että kun otan yhden , niin huomaan että niitä on mennyt ainakin kymmenen ellei enemmänkin, en osaa lopettaa. Kauniita kesäpäiviä.
Hei Mummeli
Kiitos tsemppauksesta! Minulla tahti tökkii yhä.
Pitää kerrata kirjoja Eckhart Tolle: Läsnäolon voima. Eckhart Tolle: Harjoituksia läsnäolon voimasta. Tolle “vapauttaa” ahdistuksista logiikallaan, että mennyttä ja tulevaa ei ole, on vain tämä hetki. Tollea lukiessa lepää, kirjaa pitää lukea yhä uudestaan, kuin jotkut Raamattua. Kyse ei ole uskonnosta, vaan elämän yksinkertaisuudesta, hetkestä tässä ja nyt, ainoasta, mitä meillä on. Läsnäolossa meillä on voima, jota emme saa takaisin menneestä, emmekä voi ahmia tulevaisuudesta, jota ei vielä ole.
…
Tohtori Now kysyi ylipainoiselta potilaaltaan mielipidettä elämäntavoista: “Jos lyön sinua pesäpallomailalla, kumpi on parempi - että vähennän, vai että lopetan?”
Ei taida tällaiset tapaukset juurikaan kiinnostaa ketään. Hetken jo toivoin … Mukavaa kesää kaikille!
Oikein mukavaa kesää sinullekin Amalia!
Toivottavasti et luovuta vähentämisen suhteen yhtä helpolla kuin plinkin 
En itse ole muissa some kanavissa, joten en tiedä miten niissä toimitaan, mutta muiden puheista olen ymmärtänyt, että jossain facessa tai instassa voi olla että reagointi on nopeampaa ja / tai tiheämpää. Tämä plinkki on enemmän tällainen vanhan aikainen palsta mihin kirjaillaan omia fiiliksiä ja satunnaisesti kommentoidaan toisten juttuja. Täällä ei tosiaan kannata odottaa, että jokainen oma päivitys saisi aikaan minkäänlaista reagointia, ainakaan heti. Mutta kyllä näitä luetaan ja ollaan hengessä mukana. Eli jos et ole jo kokonaan kadonnut niin sinnittele kanavalla kirjoittamassa omia tunteitasi. Siitä voi olla hyötyä vaikka ei heti siltä tuntuisi.
Tsemppiä vähentelyyn!
Just toi kirja on mullekin kuin Raamattu. Tiedän täysin mitä tarkoitat! Mulla on se kirjana, mutta nyt liityin ilmaiseen kokeilujaksoon e-kirjakauppaan jotta voin kuunnella tuota samaista kirjaa ulkona maatessani. Todella rentouttavaa. Aivan mahtava opus! Tuo oppi parantaa ihmisen masennuksesta ja kaikesta, se muutti minun elämäni.
Kiva, että on jonkun kanssa yhteisiä kokemuksia muustakin kuin juomisesta! 
Tolle yöpöydällä odottaa joka ilta - vaan senkin ohi osaan mennä …
En ole oikein kotonani tällä palstalla. Olen keskustellut itseni kanssa yli viisikymmentä vuotta ja tiedän mitä sanottavaa sillä itsellä on, ei tarvi kirjoittaa ylös eikä alas. Toivoin täältä enemmän keskustelua kuin monologeja. Olen käynyt aikoinani terapioissakin, nekin olivat minusta minun yksinpuhelujani. Vaihtovuoroisuutta kaipaan, dialogia, ajatusten vaihtoa kontaktissa - en erikseen. Kaipa syy on minussa itsessäni, en osaa antaa niin, että siihen joku haluaisi ottaa osaa. Menen siitä, missä aita on matalin - juon. Aamuisin ennen ylös nousemista neuvon ja vaadin itseäni parantamaan tapani jo terveydellisistä syistä. Ja iltaisin lipitän taas iänikuista keppanaani. Tällä palstalla niin moni on niin urhea ja esimerkillinen, että hävettää jo tulla mukaan omana itsenään. Itseen on vähän huono uskoa. 
Tämä on tosiaan välillä aikamoinen monologien paikka. Välillä on kyllä ollut pitkiäkin keskusteluja ja kyllä edelleen taitaa tuolla lopettajien puolella ollakin pitkiä rimpsuja monestakin asiasta. Plinkki elää omaa elämäänsä, välillä porukka aktivoituu ja välillä katoaa.
Mulle myös tää oli aluksi jotenkin vieraan oloinen homma 
kun kirjoitin johonkin vieraaseen paikkaan tarinaani aivan vieraille ihmisille ja sitten kuienkin sieltä joku vastas ja niitä kohtalontovereita löytyikin
Ja se plinkki-suodatin sitten! kun ei vaan voi kaikkea kertoa niin suoraan kuin asiat on. Kun en minä edes osaa kaikkia tunteitani tänne kirjoittaa, puhua kyllä osaisin ne esille. Ja sitten on vaan asioita joista ainakaan minä en halua tänne kirjoittaa koska ne paljastaisi elämästäni liikaa. Tiedä sitten lukeeko täällä kukaan mun tuttu näitä munkaan höpinöitä 
Sitä ollaan muutamaan otteeseen esitetty plinkin ihmisille sinne ruudun taakse, että olis helpompaa kun pystyis fbn tyyliin kommentoimaan just tietyn jutun alle ja siihen kehkeytyis sitten keskustelu tietystä aiheesta. Nyt joutuu aina kaivelemaan niitä juttuja jos haluaa kommentoida.
Onnekseni olen sitä muutosta tän avulla elämääni saanut, ei tämä mitään helppoa ole ollut kuitenkaan. Minä olen vasta tän avulla oppinut puhumaan itseni kanssa, pitkiä keskusteluja olenkin käynyt
Toivon sulle oikein mukavaa päivää Amalia <3
Hei ja kiitos kommentistasi!
Nyt on tiukka paikka, mokasin pahasti hyvän ystävän kanssa syystä, että join. En tiedä saanko anteeksi. On niin pha olo, että on kaksi vahvaa vaihtoehtoa: lopettaa juominen tähän, tai juoda lisää. Kunpa nyt saisin laitettua korkin kiinni edes hyvän matkaa eteenpän