Metsänreunalaisen tarina antaa kyllä toivoa. Raittiuden alkumetreistä kuulisi mielellään enemmänkin. Mahtaako täältä Plinkistä löytyä aiheesta viestiketju?
Yykaakoo kirjoitti
Alkoholismi on vaikea ja monsäikeinen sairaus. Syyt siihen saattavat selvitä vasta vuosien päästä. Niitten selvitteleminen on syytä tehdää raittiina. Juominen, vaikka se onkin vain seuraus ja näkyvä oire, on jollain tavalla ensin saatava loppumaan.
Pohdinnan ohella ja jopa sitä enemmän on toimittava. Yksi raittiutta ylläpitävä tapa on osallistua AA:n toimintaan käymällä kokouksissa ja ottamalla vastuulleen yksinkertaisia palvelutehtäviä.
mies metsänreunasta kirjoitti
Kun ihminen tietää olevansa alkoholisti, sen tosiasian tiedostaminen vapauttaa loppuelämäksi haaveilemasta voivansa joskus käyttää alkoholia sivistyneesti tai kohtuullisesti.
Hiljaa hyvä tulee
Viestiketjua saattaisi löytyä, mutta pienillä puutteilla 
Kun silloin heinäkuussa 2010 muljahti mieleen josko nyt päivä tai pari menisi selvinpäin, ja kun niiden mentyä meni seuraaviakin (vaikka väkinäisesti, ne ensimmäiset), niin olihan siinä miettimistä.
Olin ollut muutaman vuosikymmenen käytännöllisesti katsoen joka päivä juovuksissa.
Aamulla piti ottaa pari että pääsi käyntiin, eväänä oli joku kalja, ja töistä tullessa kotimatkalla oli itsestään selvää hakea lisää.
Selvänäoloon piti olla erityinen syy, ja hankalaa se oli syynkin kanssa.
No, kai se ajatus oli jossain siellä alitajunnassa muhinut, tuskin se ihan tyhjästä sinä aamuna syntyi.
Ensimmäiset kymmenkunta päivää asia oli niin herkkä, ettei se olisi kestänyt edes ääneen lausumista. Kipea ja ehdottoman henkilökohtainen asia se oli.
Pari viikkoa siinä oli selvänä mennyt, kun satuin tälle palstalle, ja aloin kirjoittelemaan.
Tähän samaan malliin, mikäli oikein muistan. Mutta, kun tuli sitä ohjeistusta ja ohjelman ylistystä ja uhkailua ettei sitä niin vain aleta omin voimin raittiiksi, niin siihen kinasteluun ja vähän irvistelyksikin tulkitsemaani vastahankaisuuteen kiustuneena sitten jossain välissä puhdistin kaiken siihen mennessä kirjoittamani pois.
Eli, ei siellä taida niin paljoa ajatuksiani jäljellä olla.
Mutta, ehkei sillä ole väliäkään, jokainen sen kuitenkin itse tykönään miettii miten just oman päänsä saa käännettyä erilaiseen asenteeseen.
Jonkinlaista itsesuggestiota se kai oli, mitä itseeni sovelsin. Sen tuhannen kertaa toistin itselleni että alkoholi on minulle täysin merkityksetön aine, ja että minun on hyvä olla selvänä -ja se sitten alkoi muuttumaan todeksi aivoissani. Eikä sen muualla tarvinnutkaan muuttua.
Jotain semmoista se oli.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
Tsemppiä Yykaakoo!
Olen aiemmin ollut samassa tilanteessa, nyt en onneksi ole ihan niin pahasti ole saanut raha-asioita solmuun, kuin joskus aiemmin.
Tiukkaa tekee minullakin, mutta joskus tilanteeni oli melkein toivoton, sillä erilaisia vippejä oli lertynyt tuhansien edestä.
Youru taisi minulle silloon vinkata, että pikavippien kannattaa antaa mennä perintään. Olettaen, että selvität ensin mitkä ovat vippien myöntäjien käytännöt. Useimmat ulkoistavat erääntyneet vippinsä perintätoimistoille, eli eivät lähde itse viemään asioita oikeudellisen perinnän kautta, missä on sitten vaarana että luottotiedot menee.
Perintätoimistojen korot ovat huomattavasti pienemmät ja niiden kanssa saa yleensä sovittua maksueristä melko joustavasti.
Helpotti ainakin minun tilannetta, rimaa hipoen sain luottotiedot säilytettyä.
Nytkin velkaa on, pankille ja yksi vippikin. Selviän kyllä, vyötä kiristämällä kuten sanoit. Itdeäni ottaa aivan todella paljon päähän sw, kuinka paljon rahaa alkoholiin olen kuluttanut. Olen joutunut tinkimään esim. uusien vaatteiden hankkimisesta, kun juominen on mennyt ohi prioriteeteissa. Minua ainakin motovoi suuresti terveyden ohella lopettamiseen taloudellinen mukavuus. Rahaa riittää melkoisen paljon muuhun kivaan, kun sitä ei enää juomiseen tuhlaa.
.
Itse olen vaihtanut To Do:t Will Do:ksi 
.
Joo, ei ole herkkua muistella itsekkään sitä rahan määrää. Mulla ei ehkä ihan noissa lukemissa pyöritä, mutta paljon sitä on mennyt. Mulla on kuitenkin vielä omistusasunto (siis pankin vielä, mutta puoliksi oma jo) ja perhe tallella. Voi vaan miettiä, et montako lomareissua niillä hukkaan menneillä rahoilla olis vaikka voinut tehdä.
Ruokaa on ollut aina, eikä lapsilta ole koskaan puuttunut mitään. Sieltä ei siks ole tingitty, vaan lähinnä kaikesta omasta.
Mut vielä tilanteeseesi, eli ilmeisesti luottotietosi on nyt kunnossa?
Oletko kysynyt pankista mahdollisuutta saada lainaa pikavippien kuittaamiseksi? Itse ainakin rehellisesti myönsin tilanteeni pankkiin ja sieltä sain lopulta yhden luoton kohtuullisella korolla. Maksettiin yhdessä virkailijan kans luotot pois. Vakuudet pankki toki vaati.
.
Lisäänpä tähän vielä erään mielestäni erittäin tärkeän asian eli: jos, ja toivottavasti kun, saat pikavippisi järjestettyä, niin HANKI KIELTO kaikkiin mahdollisiin pikavippipalveluihin. Trust me, kannattaa varmasti. Itse en niin tehnyt, päätin että otan opikseni hölmöilyistäni. Päätös kesti melko kauan, mutta pidemmän repsahduksen kohdalla sorruin taas.
Eli olisi kannattanut. No, onneksi sain asiani kuitenkin taas melkein ajantasalle ja nyt kun viimeiset on hetken päästä hoidettu, niin hankin kiellon noihinkin loppuihin palveluihin.