Yritän nyt raitistua!

Joo, tämän ja monen muun kommentin jälkeen aion tänään ainakin yrittää muotoilla sen jotenkin järkevästi “kavereille” ja vanhemmille että haluan aloittaa alusta. Päihdetyöntekijäni sanoi myös että nyt kaikki vanhat juoppokaverit pois ja uusia hyviä tyyppejä tilalle. Kaverinsahan saa kuitenkin valita vai miten se oli?

Viilataan nyt tätä vielä ennenkuin joku (toinen) besserwisser ehtii haaskalle. Joidenkin mielestä on väärin sanoa että vain yrittää toteuttaa jotakin, joidenkin mielestä kuuluu sanoa että nyt päätti tehdä jotakin ja tekee kanssa. Mutta toisaalta on aikamoinen rasite sanoa että on nyt lopettanut ikiajoiksi. (Saa sellaisen taakan toki harteilleen ottaa jos taakasta harteillaan tykkää.)

Olisikohan parasta sanoa että on tällä tietoa ilman alkoholia.

Varmaankin. Mutta pointti varmaan meni kaikille perille mitä tarkoitin. Että ei se siihen ratkeamiseen lopu se minun ponnistelu ongelmaa vastaan.

Ja ei se minusta ole järkevää silloinkaan pitää yhteyttä sellaisiin ihmisiin vaikka ratkeaisikin, koska sehän vaan todennäköisesti pitkittää putkea, ainakin minulla.

Joka tapauksessa en nyt ole ratkeamassa. Päätös on vakaa ja harkittu. Pitää vaan vielä selättää nuo tuulimyllyt ennenkuin elämä jatkuu.

Mulla on max260 sama ongelma. Kysymys kuuluu; mistä niitä uusia kavereita ja ihmissuhteita saa?

uusia kavereita jotenkin vaan ilmestyy -niin kumma juttu kuin se onkin. Ainakin jos viitsii vähän osallistua johonkin, mieluummin useammanlaiseen touhuun. Mutta, ne menovinkit kannattaa vähän valikoida, sen mukaan mikä vois tuntua itsestä mielekkäältä ja tarpeelliselta muulloinkin kuin just siinä alkupaniikissa -siinä hurahtaa kans helposti asioihin joista ei sitten oikein eteenpäin pääsekään vaan jää junnaamaan siihen samaan ongelmaan.

Ja ihan hyvä ajatus on myös opetella ensin tulemaan itsensä kanssa toimeen, selvitä, pitää vaikka ihan suu supussa ja odotella että se päihdeongelma kutistuu sen verran että voi täysillä hypätä johonkin ihan muuhun.
Sekin aika tulle, usko pois! Kunhan ei jää tahallaan jumiin…

Ja kun antaa ajan tehdä tehtävänsä, niin jonain päivänä vaan huomaa että semmoinenkin kysymys kuin juomartta oleminen koko loppuiän vai vaan vuoden vai vaan päivän …-se onkin menettänyt merkityksensä!

Se todella kutistuu sinne koloonsa, koko ongelma, kun antaa sen näivettyä ja kuolla pois.

Ei kai asiaan mitään immuniteettia tule, toki ongelma voi kehittyä uudestaan, ja varmasti kehittyykin ihan samoilla konsteilla kuin ennenkin. Juomalla nyt kumminkin… :laughing: :laughing: :laughing:

Liity Reflaryhmään, tai ton nimi muuttuu kohtapuoliin kyllä Tukiryhmäksi, joka hakee vaikka kaupasta pizzaa ja vie ne jonkun luo ja siellä sit katotaan leffaa esmes.

Sapuskan tilaaja toki maksaa oman osansa kustannuksista. Syrjäytyneiden verkostoitumista olisi tavoitteena kehittää, ilman että fokus olisi AA-tyylisesti raittiudessa. Tehdään mitä keksitään, milloin kullekkin sopii.

No jos selväpäistä seuraa etsii niin kaikki A-klinikoiden vertaistukiryhmät ja vastaavat, ja jos paikkakunnalta löytyy esim A-Kilta niin sieltä löytyy mielekästä tekemistä esim Jyväskylässä saa käydä salilla ja saunoa yms. Ryhmät on siitä hyviä että siellä on ainakin kaikki samalla viivalla ja samoissa lähtökohdissa.

Minulla on nyt vaan vähän hankaluuksia mennä oikein mihinkään kun asun niin kaukana kaikista mielekkäistä ryhmistä ja muista. Olen vähän jumissa, mutta kai niitä esim töistä löytyy sitten jos/kun semmoisia pystyy tekemään.

Eikös se ihmissuhteissa, ainakin niissä tärkeimmissä päde se sama vanha totuus, että ne tulee just silloin eteen kun niitä vähiten odottaa ja sen kummemmin on erikseen etsimättä. Välit omaan itseensä vaan helposti unohtuu ja monesti on varmasti ihan paikallaan, että itsensä kanssa oppii ensin tulemaan toimeen. Alkoholismiin kun taitaa aika kiinteästi liittyä semmoinen juttu, että se vääristää käsitystä siitä kukas tässä nyt oikeasti ollankaan. Helposti siihen sitten tarttuu sellaisia myrkyllisiä ihmissuhteitakin kylkeen, jotka eivät omien ongelmiensa kohtaamisen pelolta mitenkään haluaisi sitä, että kukaan muukaan alkaa omille ongelmilleen jotain tekemään. Selkeästi vahingollisten ihmisten ei tarvitse antaa omaa mielenrauhaa sotkea yhtään. Voi aluksi olla vähän hankalaa hahmottaa, ketkä tällaisia vahingollisia ihmisiä on, mutta ajan kanssa sekin suttaantuu.

Ei mua itseäni ainakaan nykyään huvita enää pyöriä ihmisten kanssa vain sen takia, että pitää olla ihmisiä ympärillä. Siis sellaista teennäistä kanssakäyntiä tarkoitan, jossa ei ole mitään yhteistä toisen kanssa. Että ollaan tässä nyt olevinaan, että meitä muka kiinnostaa toistemme asiat minkään vertaa. :smiley: Itsekseenkin on kiva olla.

Mitä pidemmälle tämä keskustelu etenee niin sitä enemmän tuntuu että täällä kyllä sais olla semmonen joku chatti tai vastaava missä sais jutella vähän reaaliaikaisemmin. Varmaan vetäs porukkaa. Pitäskö ite perustaa joku semmonen? Ois riemuvoitto vertaistuelle.

Eipä hullumpi ajatus. Toisaalta tämäkin ajoittain melko ajantasaisena menee kun sattuu yhtäaikaa paikalle keskustelunhaluisia.

Ei mutta oisko sille kysyntää jos koittasin jonkinlaisen kyhätä pystyyn? Oishan se nimittäin yön pimeinä tunteina ihan mukava kun ois joku paikka missä ei tarviis aamuun asti ootella vastauksia. Siis jos oikein ahistaa.

Toisaalta chattiohjelmissakin on puutteensa. Tällaiset hiukan hitaammin vuorovaikutukseen ehtivät, eli asioiden monimutkaisemmin funtsivat, huomaavat usein että asiaa hiukan mietittyään, kirjoitettuaan asiansa semmoisena että siinä on hiukan muutakin kuin kaksi sanaa tök-töks periaatteelle, laittaa sanomansa menemään ja kas vaan, muu porukka onkin jo ehtinyt nopeilla puolikkaan lauseen iskuillaan aiheesta toiseen ja kolmanteen eikä koko alkuperäistä keskustelua näy missään. Se hyvä puoli tässä on, että viestit jäävät näkyviin ja voi aina tarkistaa että mitäs tuo nyt sanoikaan ja mitä tuli itse sanottua. Mutta, ymmärrän kyllä että se reaaliaikaisuus olisi hieno homma. Monesti vuorovaikutus ei ihan oikealta tunnu kun vastausta saa päivätolkulla odottaa.

…ennen vanhaan kirjeitäkin kirjoiteltiin, ja niisäkin keskusteltiin… mutta kovin on tahti muuttunut. Ei monikaan enää viitsi.

Tervetuloa mukaan!

Toi muisti se mullakin on aika usein mennynnä kun viimeksi join. Viimeksi ihan väärässä paikassa. Piiitkä vitutus ja hävetys siitä tullut. Kuukausia kestävä.

No kai se vaimo pysyy rinnalla kun pitää sen korkin kiinni, niin minä ainakin arvelen.

Aika mielenkiintoisia juttuja se päihdetyöntekijä puheli siitä etäisyyden ottamista juoviin ihmisiin. Mitä lienee sillä tarkoittanut. On se vaikeaa jos muut juo ja vielä vaikeampaa jos lähipiirissä. Jotenkin aattelen, että kun tarpeeksi kauan juomatta niin on valmis kohtaamaan juovat ihmiset. Ihmisiä kun on vaikea muuttaa. Tiedä sitten koska tuo helpotus tulee kun muut juo ja kun se ei itseä enää haittaa. Se on kai silloin kun alkoholi on elämässä se MM:n mukaan yhdentekevä aine. Silloin on kai sopivan vahva kohtaamaan alkoholia käyttävät ihmiset. Minusta olisi kurjaa vanhemmat hylätä sen takia. Joku muiden ehdottama “aikalisä” ja itsensä “voimaannuttaminen” alkoholin edessä auttaa sitten vahvemmalla pohjalla kohtaamaan juovia läheisiä.

Antabus on hyvä lääke, jos se toimii. Henki voi lähteä jos erehtyy juomaan sen kanssa. Ei kannata kokeilla.

Tsemppiä paljon!

Onko sulla käytössä joku sivusto jossa sopiva julkaisuohjelma ja chatiksi sopiva komponentti? Olen kans joskus jotain sivustoja vääntänmyt, enimmäkseen olen tuota ilmaista Joomlaa käyttänyt, siihen muistaakseni joskus oli jotain ilmaisia chattipohjiakin.
Miten se käytännössä toimisi, se chattisi?

Enpä taionnut ketään kans ihan “hylätä” kun lopetin juomisen. Mutta… en kyllä niin osallistunutkaan alkuun ihan ryyppäämiseen tarkoitettuihin pippaloihin. Se pieni etäisyys asiaan oli ensin otettava. Sitten alkoikin käymään niin, että ne juopottelevat kaverit alkoiva ottamaan yhteyttä aina kun halusivat etäisyyttä viinaan ja tehdä jotain ihan muuta, semmoista millä ei ollut mitään tekemistä ryyppäämisen kanssa. Ja kaikenlaista siinä sitten on tullut touhuttua… mutta siinä kait oli aikalailla sattumaa joukossa että se alkoi ihan noin menemään. Kait se johtui siitäkin että olen vuosikymmenien aikana muutenkin kaikenlaista aktiviteettia ollut väsäämnässä ja osaltani koittanut syrjäytymiselle kampoihin laittaa.

Tuollaisessa reaaliaikaisessa keskustelussa voisi hyvinkin olla hyvät puolensa. Yksi mikä itselläni tulee ainakin mieleen on se, että se pakottaa enemmän ihmiset tulemaan omina itsenään esiin. Se on terveellistä mielestäni. Ei tietenkään siinä määrin, kuin ihan oikeessa elämässä, mutta näin palstamuotoisessa keskustelussa on helppo piiloutua sen roolinsa taakse. Tietenkin alun arassa vaiheessa se on erittäin hyväkin, että saa ottaa rauhassa haparoivia askeleitaan, mutta pidemmän päälle pitäisi tulla muutakin. Muuten voi käydä niin, että tavallaan hukkuu sen roolinsa taakse ja jää niihin samoihin kuoppiin, jotka väistämättä alkavat tuntumaan jossain vaiheessa aika ahdistavilta. Kanssakäyminen kun nyt onneksi kuitenkin vieläkin tapahtuu tuolla ns. “oikeassa elämässä” ulkona, jonka kohtaamisen pelkääminen käsittääkseni koko sen riippuvuusongelman ydin ja alkuunpanija on ollutkin. Asioiden selittämisestä, asioiden kohtaamiseen. :smiley:

On kokeiltu antabuksenkin kanssa juoda ja hirveätä touhuahan se on!

Mutta joo ehkä pitää pitää vaan vähän välimatkaa eikä lopullisesti tyrmätä niitä vanhempiakaan. Sitä oon koko päivän pohtinut ja en usko että minusta on katkaisemaan vanhempiini välejä, tosin voin olla vähän “tavoittamattomissa” kun eivät kuitenkaan enää niin tiuhaan soittele. Ei kai niille aina tarvitse vastata jos epäilee että saattaa olla kännipuhelu tiedossa. Iltaan mennessä ovat känninsä juoneet joten illalla en ainakaan vastaa. Se miten sitten juhlat ja muut selviän samassa porukassa kun kaikki on juoppoja niin sepä jääkin mysteeriksi. Taidan jättää osallistumatta.

No onhan minulla käytännössä valmis sivu jo valmiina. Ihan Wordpressillä väännetty ja aika helppo sinne on lisätä Chattihuone pluginillä.

Joo ja kyllä minullakin on vähän sellainen olo että täällä jutellaan vähän niinkuin “seinän takaa”. Eikä siinä tietysti mitään pahaa ole mutta olisi mukava esim. just iltasella jos ei saa unta niin keskustella ihan oikeasti jonkun kanssa murheistaan.