Yritän ja onnistun

Olen yli 4 kymppinen nainen, lapsia, naimisissa, hyvä työ ja monilla kriteereillä mitaten elämässä hyvin pärjännyt. Ja sitten se syy miksi tänne kirjoitan…meille kaikille niin tuttu ja murheellinen :frowning: Olen pilaamassa paitsi oman myös lasteni elämän alkoholin käyttöni takia.

Olen alkoholiriipuvainen ja alkoholin suurkuluttaja. Kerta-annokseni on tavallisesti pullollinen tai puolitoista punaviiniä, kuohuviiniä tai shamppanjaa. Ja tämän " lasillisen" nautin 2-4 kertaa viikossa. Lomalla melkein joka päivä. Juomastani alkoholista yli 95% on laadukkaita viinejä…ikään kuin se jotain muuttaisi. Samaa etanolia se on…on vaan ollut varaa juoda kalliita juomia ja sillä tavalla puolustella ja peitellä omaa juomista. Kun eihän alkoholisti juo shamppanjaa… Ja rehellisyyden nimissä halvemmatkin viinit mulle maistuisi. Väkeviä en juo koskaan, enkä nykyisin siideriä tai oluttakaan. Jotenkin se humala on ollut aina paras viinistä tai kuoharista. Tullut riittävän nopeasti, mutta ei liian nopeasti.

Näin on siis mennyt jo vuosia…kuinka monta? Ehkä viisi kuusi vuotta. Sitä ennen raittiita päiviä oli enemmän ja kerta- annokset olivat pienemmät. Oli myös raittiita viikkoja ilman sen kummempaa ryhdistäytymistä. Lasten raskaus- ja vauva- aikoina en juonut ollenkaan. Juominen on myös muuttanut muotoaan. Aina olen tykännyt juoda ystävien seurassa, koska “muutun hauskaksi ja seuralliseksi”. Pohjimmiltani olen sosiaalinen jännittäjä, vaikka olen sen huolella peittänyt. Nykyisin joisin mieluiten yksin, koska silloin voi juoda niin nopeasti kuin haluaa, sillä lasini tyhjenee kovin nopeasti. Ja sekin on minulle uutta, että ns. kontrolli tai ne rippeet joita siitä on enää jäljellä on pettänyt viimeisen vuoden aikana useasti eli olen mokaillut ja mikä surullisinta aiheuttanut surua ja häpeää lapsilleni. Eikä tämäkään ole saanut minua vielä lopettamaan juomistani… Taukoja olen pitänyt, yrittänyt lopettaa, harkinnut lopettamista harva se aamu… Pisin juomaton aika tänä vuonna on 2 viikkoa. Tämä kaikki on niin tuttua ja tavallista tarinaa…ainutlaatuista on vain se, että se tapahtui minullekin…Minustakin tuli alkoholisti pitkän ja ahkeran harjoittelun tuloksena.

En ole erityisemmin huolissani terveydestä, vaikka syytä olisi. Sairastan masennusta ja tarvitsen siihen kahta eri lääkettä ja melkoisia annoksia nykyään. Olen hyvinkin tietoinen siitä miten alkoholi vaikuttaa serotoniiniaineenvaihduntaan, mutta suurempi huolenaiheeni on kuitenkin lihominen ( olen lievästi ylipainoinen) ja se, että juominen on lisännyt syömistä ja torpedoinut liikuntaharrastuksen. Olen sentään joskus ollut erittäin liikunnallinen ja juossut maratoneja. Työni olen toistaiseksi jaksanut hoitaa enkä ole töistä koskaan poissa. Krapulassa toki olen useinkin ollut töissä, mutta ei sitä ole kukaan huomannut ( omasta mielestäni). Ja juomani määrät eivät aiheuta minulle yleensä krapulaa, valitettavasti. Mutta väsymystä, kiukkua, ahdistusta, makean himoa jne. ne ovat kyllä tuttuja.

Miksi sitten nyt tänne kirjoitan? Kolmen viikon loma takana, 2 selvää päivää, vaikka lupasin lapsille loman alkaessa, että nautin korkeintaan 2 lasia viiniä päivällisellä. Lupaus piti 5 päivää:( Join tosin vain iltaisin, mutta annoskoot olivat nuo aikaisemmin kuvatut tavalliset määrät. Yhä selvemmin tunnen, että olen menossa yhä syvemmälle suohon juomiseni kanssa. Aamulla päätän, että nyt se loppuu, illalla avaan viinipullon. Tänään toimin kuitenkin toisella tavalla…tämä on uuden ajan alku. Tämä päivä…ei sen enempää…ei nyt tarvitse elää loppu elämää vain tämä päivä.

Aika iso määrä kerralla, mutta niinhän me kaikki. Minkä ikäisiä lapsesi ovat? Omasta iästäsi päätellen eivät kovin vanhoja. Haluatko että he muistelevat aikuisena juoppoa äitiään? Minkälaista oli elää alkoholisti-kodissa?

Omahan on valintasi, mutta hakisit itsellesi apua. Kuten sanoit, viinin laadukkuus tai shampanja ei muuta asiaa miksikään. Etanoli on etanolia. Suomeksi sanottuna VIINAA. Turha sitäkään on kaunistella.

Tsemppiä.

Tervetuloa mukaan! Yhdestä päivästä voi lähteä loppuelämän mittainen matka.Tuossa naapurissa (Omaman ketju) voit kurkistaa tulevaisuuteen :slight_smile:

Voimaa tähän päivään.

Miten aiot onnistua raittiudessa?

Mitä aiot tehdä?

Paljonko sinulla on mennyt viinaan rahaa nyt 3 viikon aikana?
Kannattaa olla laskelmissa rehellinen.

Minun mielestäni sinun alkoholinkäyttösi vaikuttaa erittäin alkoholistiselta.
Jos, niin silloin olisit alkoholisti. Ajattele, pahin leima, mitä maa päällään kantaa.
Sitä leimaa ei hevillä itselleen ota, onhan se kuolemantuomio, koska silloin
kohtuukäyttöä ei opi koskaan.

Puolitoista pulloa viiniä illassa on kyllä kaunistelematta naiselle törkeän iso määrä. Miehelle vastaavasti vaikuttava määrä saadaan puolitoistakertaisen kertoimen kautta, eli kyseessä on sama kuin jos mies joisi viinapullon ja lisäksi 1-2 kaljaa. Jos tuollaisen määrän jälkeen ei tule edes krapulaa, niin toleranssi on aika pitkälle kehittynyt.

Kiitos tervetulotoivotuksista ja kommenteista. Ei ole tosiaankaan tilanteessani mitään kaunisteltavaa, murheellinen se on. Ja lapset, varhaisteinit ovat se syy mikä eniten motivoi lopettamaan, he näkevät, ymmärtävät ja kärsivät. En tosiaankaan olisi koskaan kuvitellut, että minusta tulee tällainen. Rahaakin toki on juopotteluun mennyt, masennusta ja huonoa yöunta seurannut ym. mutta eipä tuo ole muutosta saanut aikaan, vaikka älyllisesti asian ja haitat tiedostan ja toki yritystä on aieminkin ollut. Ja välillä on ollut maltillisempiakin kausia juomisessa. Mutta nyt haluan lopettaa ja kokea mitä on olla raitis pitempi aika. Miten se muuttaa elämääni? Ja eihän terveyskään ole yhdentekevä asia. Ruokavaliota olen kyllä viilaillut, syönyt suositusten mukaan …juomatavat vaan ovat kaukana suosituksista.

Olen menossa asian tiimoilta lääkäriin maanantaina. Siis puhumaan alkoholin käytössäni, nostamaan kissan pöydälle. Katsotaan mitä siitä seuraa. Muita keinoja raittiuden tueksi ovat liikunta, hyvä ruoka, kirjallisuus ja tämä palsta. Lisätään repertuaaria tarpeen mukaan.

Mitä itse aavistelet, oletko alkoholisti?

Tervetuloa! Meitä asiankans kamppailevia on monta. Sitten kun lapset ovat lentäneet pesästä tulee syyllisyys jos on juonut heidän ollessaan vielä sipiesi suojassa :blush: . Ja siitä syyllisyydestä ei pääse eroon millään. Esim. mitä se on aiheuttanut heidän psyykkeelleen. Vaikka olenkin aloittanut juomisen kun lapset on olleet teini-iässä ja lapset pärjää tällä hetkellä hyvin niin taloudellisestikkin myös henkisesti. Niin kuitenkin…
Tsemppiä ! :stuck_out_tongue:

Kyllä on ihanaa herätä pää kirkkaana:) Tänään en juo, pidän huolen tästä päivästä enkä mieti kaikkia tulevia päiviä. Kohta lenkille, kun ulkona on sade tauonnut hetkeksi.

Raitista päivää kaikille :smiley:

Tervetuloa joukkoon! Juomishistoriasi kuulostaa hyvin samanlaiselta, kuin omani. Pikkuhiljaa määrää korotellen alkoholistiksi. Ainakin minä nimenomaan join itseni juopoksi. Minusta on hyvä ymmärtää se, että alkoholi vaikuttaa hermostoon ja aivoihin. Pitkään ja runsaasti käytettynä se koukuttaa. Vääjäämättä. Sille ei voi mitään, vaikka olisi hyvin koulutettu ja sivistynyt ihminen. Sillä tavalla tämä on mukavan demokraattinen sairaus.

Hyvä puoli tässä on, että alkoholin juomisen voi lopettaa. Hyviä viinejä hyvässä seurassa juovalla ihmisellä lopettamiseen liittyy muutama ongelma:

A) Onko se hetki hyvässä seurassa, hyvän ruoan ääressä enää niin nautinnollinen, kun ei voi punaviiniäkään juoda? On se. Nautinnollisempikin. Itse nautin myös nykyään siitä, että minulla säilyy kontrolli myös syömisen suhteen helpommin. Enkä jatka enään illallisen jälkeen sillä toisella pullollisella viiniä ja muutamalla väkevällä.

B) Uskaltaako sitä edes yrittää lopettaa, kun sitten ei enään voi nauttia samojen ihmisten seurasta samoissa paikoissa? Kyllä uskaltaa. Sitä on turha pelätä, ettei samoja ihmisiä voisi nähdä ja ihan samoissa paikoissakin. Ehkä aluksi kannattaa välttää niitä rutiineja, jotka johtavat ensimmäisen viini- tai kaljalasillisen ottamiseen. Minä tosin en vanhoja rutiineja varonut, kun en olisi voinut pysymällä tässä samassa työssä. Minua se ei kyllä haitannut.

C) Mitä kertoa ihmisille jotka ihmettelevät, miksi en ota? Ujostuttaa ja hävettää. Älä kerro mitään. Sano vaan, että et ota. Enemmän hävettävaä juomisessa on, kuin raittiina olemisessa. Sitä paitsi ainakin minun ystäväni, tuttavani ja työkaverini ovat niin fiksuja ihmisiä, että he eivät asiaa pitkään haukotelleet. Minusta myös tuntuu, että meidän juoppojen itsetunto on niin huono, että me kuvittelemme meidän juomattomuutemme olevan muillekin ihmisille ison asian. Tuskinpa se muita juuri liikuttaa.

Tuo, mitä kerroit masennuksesta, lienee tuttua lähes kaikille meille juomareille. Juomalla saa ajan kulumaan. Masennus unohtuu hetkeksi ja on aluksi hyvä olla. Sitten sitä ollaankin jo rajan yli ja juodaan vaan. Näin minä ainakin toimin. Liika juominen masentaa. Kyllä ihmistä masentaa raittiinakin, sille ei masentunut ohminen mitään voi. Minä ainakin koen raittiina hyvät hetket parempina, kuin juodessani. Ei väsytä, en ole ärtynyt, eikä ajatus jumita paikallaan. Nämä nykyään niin hyvät ajat antavat voimaa ajoittaiseen alakuloonkin. Minulta ovat jääneet kaikki mielialalääkkeet pois juomisen lopetettuani. Niin jäivät verenpainelääkkeetkin. Ei heti, mutta hämmästyttävän pian lopettamisen jälkeen.

Raitistumiseen on monta tietä. Kenenkään tie ei ole sen oikeampi, kuin toisen. Toisten on hyvä käydä AA:ssa, toiset tulevat uskoon. Toiset vaan lopettavat ihan itse. Monet varmasti kokeilevat raittiita kausia. Tärkeintä on tajuta kaksi asiaa:

  1. Olen alkoholisti 2) Minä en voi juoda. Siinäpä ne. Kun ei juo koskaan missään tilanteessa, eikä edes yritä selitellä, että joskus voisi ottaa vähän, niin raittiina pysyminen on helpompaa. Juoppo ei voida. Se on jo kokeiltu.

Toivotan sinulle voimia ja toivon, että onnistunut! Raittiina on kiva olla.

Kerrassaan erinomainen kirjoitus. Omat kokemukseni ovat hyvin samanlaisia.

Onnittelut minunkin puolestani Audentelle.

Taidat olla jo valmis haluamaan juomisen sijaan sitä “jotain muuta”, ihan mitä tahansa muuta kuin sitä juomista. Sillä on hyvä lähteä liikkeelle.

Niin minä kuin monet muutkin ovat hyötyneet siitä, että ovat kirjanneet “paperille” kaikki niitä hyviä asioita, joita voi elämässään ja elämällään saada, jos päättää sitä omaa taivaltaan vailla alkoholia kulkea. Isoja ja pieniä asioita, vaikka sitten vain ihan sitä että voi herätä aamulla levätyn yön jälkeen tai saa käyttöönsä kokonaisen viikonlopun kun sitä ei jo ole varattu viinipullon kanssa seurusteluun. Ei tarvitse kummoisia ennustajan lahjoja nähdäkseen, mihin oman elämän suunta voi kääntyä alkoholin kanssa tai ilman.

Loma on hyvä aika aloittaa, saa levätä. Toipuminen vie voimia.

Jossain vaiheessa sitten tulee se onnellinen herääminen: saan olla juomatta, minun ei tarvitse juoda.

Voimia! Täällä myös varhaisteinien äiti lopettanut juomisen ja vielä sujuu. Toki taustatyötä tuli lopettamiseenkin tehtyä varmaan vuoden ajan. Se meillä kulissien ylläpitäjillä on avun saamisessa hankalaa, kun kukaan ei usko meitä liikakäyttäjiksi. Ei, vaikka viina varmasti haisee.

Paras neuvo, jonka olen täältä saanut -asia kerrallaan eli ei liian monta muutosta elämään kertarytinällä. Lisäksi olen oppinut, että tarvitsen hoivaa, oppia ja terapiaa päästäkseni erilaisista riippuvuuksista eroon. Ei ole oikein itseään kohtaan siirtyä seuraavaan riippuvuuteen -vaan on hyvä tutustua sisimpäänsä ja oppia elämään tunteidensa kanssa. Monelta suunnalta saa näihin apua -hintahaitarikin on laaja. :slight_smile:

Mutta terve tuloa ja onnittelut hyvästä päätöksestä.

Kivaa kun täällä on muitakin uusia yrittäjiä ja onnistujia, samanikäisiä ja juomishistoria vähän saman tyylinen. Olet uuden elämän kynnyksellä. Tervetuloa, täältä saat varmasti suuren tuen valitsemallasi tiellä. Tsemppiä! :slight_smile:

Audente, kerroit, että olet menossa maanantaina lääkäriin, ja aiot nostaa kissan pöydälle. Ole siellä riittävän selväsanainen ja luja. Minä kerroin useammallekin lääkärille juovani liikaa. Reaktiot olivat mielestäni ongelmaa vähätteleviä. Tai sitten vaan kuvittelen.

Ongelmahan joka tapauksessa vaan pahenee. Siihen kannattaa puuttua kaikin mahdollisimman keinoin.

On aika pettynyt olo. Lääkärissäkäynnin tulos oli, että kannattaa vähentää annosmääriä. Hmm. jotain sen suuntaista tässä itsekin ajattelin…Lopettaakin kuulemma toki voi, mutta parempi vähentää nyt aluksi. Antabusta ei katsonut minun tarvitsevan eikä sitä suostunut määräämään, kun ei ollut oma työterveyslääkäri. Oma on lomalla. Että olipahan turha käynti.

Muutenkin aika tyly päivä ollut, nyt sitten katsotaan vieläkö aamuinen päätös pitää ( korjasin kirjoitusvirheen)

Kyllähän se päätös pitää, että tänäänkään en juo. Mutta aika outoa on tuo, että vaikka selvästi kertoo alkoholiongelmasta, niin vähätellään eikä esim oteta kuuleviin korviin antabus- toivetta. Elokuussa sitten omalle lääkärille, jos vähentäminen ei ole onnistunut.

K

Ennen antabusreseptin määräämistä yleensä käsittääkseni mitataan maksa-arvot verikokein, sillä jos osa niistä on liian korkealla, ei lääkettä käsittääkseni ole turvallista käyttää. Kuulostaa kyllä oudolta, ettet päässyt edes verikokeisiin… tai vaihtoehtoisesti laiskalta lääkäriltä :unamused: Jos on varaa käydä yksityisellä niin sieltä saat varmasti tuon reseptin jos sen haluat. Itse sain antabukset a-klinikan kautta.