En edes tiedä mistä aloittaa, mutta jos vaan yrittäisi.
On tullut taas muutema viikko otettua putkeen, korkin sain suljettua 1.8. Ehkä hieman pakosta koska oli mentävä töihin. Töitä riittää taas vähäksi aikaa,eikä tällä hetkellä edes tee mieli. Mieli voi tietty muutemassa tunnissa muuttua ja varsinkin työpäivän jälkeen mieli on sellainen että voisi ottaa, mutta huomennakin on päästävä töihin joka hieman rajoittaa ottamista.
Itsestäni sen tiedän että jos ratkean ratkean moneksi päiväksi ottamaan ja taukoa ryyppyputken ollessa päällä tuskin on kahta päivää ottamatta nekin sen takia kun ei pysty juomaan, ja kun ne kaksi päivää on mennyt korkki aukeaa.
Nyt olisi tarkoitus olla juomatta ainakin kuukauden tai enemmän jos sellaiseen olen kykeneväinen tällä hetkella jo kuukausi tuntuu kaiuhealta pitkältä ajalta, ja hankalalta, jo eilen muuteman päivän raittiina olon jälkeen olisi mieli tehnyt kaupasta keskaria ja ottaa, onneksi en kaupassa käynyt, joten tuli yksi selvä päivä lisää.
En tiedä pystynkö olemaan juomatta tai ehkä enemmän pelottaa retkahtaminen, ja siitä alkavat ryyppy viikot. Juomiseni on haitannut työntekoani, läheisiäni ja monia muita asioita, pisin aikani putkeen selvänä minulla on ollut viimeisen 10 vuoden aikana 3 viikkoa ja sitä kauempaa en kerralla ole pystynyt selvinpäin olemaan, olen kateellinen niille jotka pystyvät olemaan monta kuukautta ottamatta ilman ongelmaa.
Olisiko kenelläkään antaa neuvoja kuinka päästä oikeasti alkuun ja jatkaa siitä? Mitä jos repsahtaa ja alkaa ainainen morkkis?! Miten jos tulevaisuudessa joskus haluaa ottaa mutta pystyykö ottamaan yhden päivän pelkäämätta että alkaa ian ikuinen putki?!
Hei!
Aloita mottosi tavoin, päivä kerrallaan. Näillä ”kuukausi selvänä” tavoitteilla on helposti taipumus mennä puihin jo alussa koska aika tuntuu niiiiiin pitkältä. Kuukaudessa ei vielä tapahdu oikeaa muutosta vaan (jos) ja ehkä pystytkin olemaan kk ilman sitten kun narahtaa, olet lähtöpisteessä. Esim aivokemiat alkavat edes hieman korjaantua pitkän juomisen jälkeen ehkä siinä puolen vuoden raittiuden kohdalla. Kirjoituksesi luettuani olen valitettavasti sitä mieltä, että kohtuukäyttöjuna meni jo ohi. Hakeudu apua saadaksesi vertaistuen piiriin AA:han tai A-klinikalle. Voimaa ja rohkeutta tehdä muutos!
Kun luin tota sun tekstiä Ninni niin ihan ku oisin lukenu omasta elämästäni. Oon saman ikäinen kuin sinä (88) ja Viimeseen 10 vuoteen pisin selvä kauteni on yks kuukausi viime kesänä ko olin hommissa. Sitte kun tulee vapaapäiviä taikka töitteni jälkee menee kotiin nii sitä jotenki huijaa itseään että nyt on ansaittu kännit kerta työt on hoidettu. Siinä vaa valitettavasti käy aina niin et se venyy helvetin pitkäksi putkeksi ja sitä on vaikea katkaista. Itekki Komppaan lizzyä et ei kannata miettiä kuukauden selvää kautta koska se tuntuu nii perhanan pitkältä ajalta. Päivä kerrallaan vaa ja jos retkahtaa nii ei saa masentua vaa yrittää uuestaa ja jos saa ees vähennettyä nii se on jo puoli voittoa
Hei Ninnu ja tervetuloa mukaan.
Jostakinhan se on vaan aloitettava ja hyvä kun haluat tehdä asialle jotain. Sitten vaan tuumata toimeen!
Monellehan se tipaton kuukausi on toiminut kimmokkeena pitemmälle tipattomuudellekin. Joillakin se kaatuu alkumetreille.
Mitään et menetä vaikka aloitatkin sen tipattomuuden. Mutta älä heti mieti sitä repsahtamista. Käytä se energia siihen onnistumiseen ja niitten kompastuskivien kiertämiseen. Älä ajattele epäonnistumista tyyliin “en varmasti onnistu kuitenkaan kuukautta olemaan juomatta eli ihan hyvin voin juoda nyt”.
Sehän on helppoa lopettaa se juominen kun ei vaan juo. Mutta niin kuin tiedämme ei se nyt niin kuitenkaan aina mene.
Sun pitää vaan nyt itse päättää miten sen teet. Kuten lizzykin tuossa sanoo niin ammattiapua löytyy kyllä ja tämä plinkki on myös hyvä paikka purkaa ajatuksia ja kun lukee muitten ketjuja niin tältä puolelta kuin tuolta lopettajistakin niin niistäkin saa apua.
Kannattaa nyt keskittyä asiaan päivä kerrallaan, mutta vakavissaan kuitenkin.
Tsemppiä.
Moi ja tervetuloa Ninnu! Ite myös-88 ja niin samankuulosta tekstiä kun olla ja voi. Ennen tämän vuoden tipatonta tammikuuta mulla oli kans viimesen 10vuoden aikana about 2-3 selvää kuukautta. Aika karulta se kuulostaa tälleen kirjotettuna. Lopulta sitten vaan kyllästyin siihen juomiseen ja tipaton tammikuu oli mun ensikosketus tähän kunnolliseen vähentämiseen ja kirjauduin tänne plinkkiin. Alussa sillon mietin etten tosiaankaan tuu selviämään kuukautta ilman olutta. Mutta selvisin ja osana siihen oli tää plinkki, täällä sai kirjotella ajatuksiaan ja lukea muiden juttuja että miten ne on selvinny. Mun mielestä sun kannattaa todellakin kokeilla sitä kuukauden pätkää, se pitää vaan päättää että aikoo olla juomatta sen ajan. Tiiän että tässä kirjotettuna kuulostaa vaikeelta, muistuu niin mieleen se oma alotus tammikuussa. Mutta se kuukausi teki oikeesti hyvää. Ja tosta että sen jälkeen palais takasin samaan vanhaan oon vähän eri mieltä. Kyllä sitä jotaki kerkee aivoissa tapahtua jo kuukaudessakin. Mutta se vaatii sitä että asetat tavoitteita ja rupeet miettimään ja käsittelemään niitä syitä minkä takia juot. Mä aloin pitämään päiväkirjaani täällä ja sitten oon kirjottanu myös itelle ylös kaikki kerrat kun oon juonu ja määrät monta on juonu. Ja oon asettanu tavotteen joka kuukaudelle. Hidastahan tää on ja takapakkeja tulee, mutta se kuuluu asiaan. Kun on niin kauan ollu riippuvainen jostain, niin tapoja on vaikea muuttaa. Sen huomaa aina vasta jälkikäteen että on onnistunut muuttaan jotain. Esim.itsellä ei enää darrakaljoja eikä sunnuntai-juomista. Viime vuonna ja sitä ennen en es muista montaa selvää sunnuntaita ja nykyään nää menee ihan rutiinilla. Samoin on paljon helpompaa olla tiettyjä aikoja juomatta, esim.viikon tai kaksi. Ja toi ois ollu ihan mahottomuus mulle viime vuonna. Ajatustyö ja suunnitelmallisuus on se juttu. Ja kirjottele tänne ajatuksia tai johonkin ylös. Se helpottaa oikeesti vaikkei siltä tunnu. Paljon tsemppiä sulle ja kirjottele lisää!
^ Venkku tuossa puhuu asiaa. Hyvin samalaisia kokemuksia minulla tästä vähentämisestä ja kohtuukäytön opettelusta. Kaikki vähentäminen vie lähemmäs tavoitetta. Niin ja tervetuloa palstalle
Työterveyshuolto! Itse kerroin sinne, että nyt menee liikaa viinaa. Ammattilaispalettina on terapeutti (ollut jo pitempään, mutta ei riittänyt), psykiatri ja työterveyslääkäri. Näillä ollaan pureuduttu yhä enemmän siihen, miksi alkoholia menee, ja varsinkin niihin sosiaalisen elämän ongelmiin, joita mulla on. Mulla on myös Naltreksoni resepeti, joka auttaa varsinkin juomisen jatkamisen vähentämiseen. Juomisen mielihyvä kun katoaa, ei tee mieli enää niin lisää, vaan alkaa enemmänkin nukuttamaan. Mun Aika taas vähentää -ketjusta voi lukea kokemuksia, samaten kuin Naltreksoni kokemuksia? -ketjusta.
Sitten psykiatrin yksi vinkki oli:“Älä lopeta” - ja toi on ollut eka oikeasti toimiva vinkki. Laitan aikaani paljon muuhun. Laitoin myös pitempiä tavotteita, joihin alkoholi ei sovi runsaasti käytettynä. Olen 40+ ja psykiatri kysyi sellaisen pienen kysymyksen:“Miten esittelet itsesi 50-vuotis syntymäpäivilläsi minulle?” Kun olin tuon kirjoittanut, tiesin, mitä minä haluan.
