yksinäisyys

Olen uusi täällä. En tiedä minne muuallekaan avautua oloistani.
Taidan olla alkoholisti, ei tämä muuten olisi näin vaikeeta. Juominen on jatkunut noin 15 vuotta.
Tarkoitukseni on saada juominen haltuun ellei jopa täysraittius. Tätä on kestänyt nyt viikon… ei paljoa, mutta hyvä alku mulle.

Nyt huomaan miten yksinäistä puuhaa raitistuminen on. Se pelottaa, saan vielä yhden tekosyyn palata tutulle polulle. Vaikeinta on suhtautua miesystävään joka ei tue millään tavalla, istuu nytkin terassilla, eikä ehdotukset yhdessätekemisestä kiinnosta. Kavereita mulla ei ole kun muutama ja niillekin maistuu litku. Ainoan lohdun saan pikku-tyttäreltäni, onnenpilkultani.

Kaipaan niin kovasti ihmistä johon voisin samaistua, keskustella ja puuhastella. Siinä pieni ongelma myös. Eihän tässä ole tullut tehtyä mitään järkevää piiiitkään aikaan. Osaankohan enää? Kun kaikki maistuu puulta eikä kiinosta. Tahdoo vaan juoda :imp:

Tämä on tietysti vasta uuden alkua ja sille pitäisi antaa aikaa. Olisiko neuvoja?

On! AA. Tunnen useita upeita AA-laisia naisia. Sieltä saat ystäviä, jotka ymmärtävät sinua.

Elämänmuutokset ottavat aina oman hetkensä, ennen kuin uuteen tilanteeseen “asettuu”. AA on hyvä ja sitä kannattaa kokeilla useamman kerran. Joillakin paikkakunnilla on myös naisryhmiä.

Tulee mieleen tilanne, kun joitakin vuosia sitten muutimme uudelle paikkakunnalle josta en tuntenut juuri ketään. Mies joi kotona ja tunsin itseni yksinäiseksi enkä millään kotiutunut. Etsiessäni henkireikää kokeilin uusia harrastuksia, ja sitä kautta tutustuin moniin uusiin ihmisiin. Ehkä tässäkin tilanteessa joku uusi harrastus voisi auttaa, saattaisi löytyä uusia kavereita ja sitä kautta päästä mukaan tekemisiin ja kaveriporukoihin joihin liittyy vähemmän kosteita iltoja kuin omasssa, nykyisessä kaveripiirissä.

Tsemppiä!