[poistettu - Päihdelinkin moderaattori]
no super lol!!! onko tää joku myöhäinen aprillipila? ootko AA:n kokouksissa käyny sillä silmällä? Sorry, mut kun tää ei itseasiassa oo mikään senssipalsta?!?
Ei vai?! 
Mulla ainakin on sutinaa! Pysy lujana, Kokkolan poika :mrgreen:
niinpä niin, ihmisen ikävä toisen luo…
Voi harmi ku oon varattu! 
Mäpäs vastaan tähän vaikka ensi fiilis todella on se, että olet kyllä täysin vääräässä filmissä tällä foorumilla. Tarkemmin mietittyä saatat kyllä olla vaaravyöhykkeessä yksinäisyytesi takia. Vastaan myös siksi, että Kokkola on syntymäkaupunkini ja vietin lapsuuteni ja nuoruuteni kesät siellä (Trullevissa 
). Tosin ei mulla teininäkään siellä niin kurjaa ollut. Olin pursiseurassa aktiivinen ja kamuja riitti mökkiläisten pennuista. Naistenpyydystysreissuilla en silloin muistaakseni ollut, mutta onhan kaupungissa mestoja joihin voit mennä. Jos niitä vielä on. Käy Halkokarin tansseissa! En pysty auttamaan sen enempää kuin todeta, että pidä varasi ettet luiskahda pulloon eristäytymisesi takia. Kaikkeen alkoholiongelmaan liittyvään vastaan, muu jää mulle offiksi.
Hyvää jatkoa.
illustrator, sama mulla, ja muutenkaan ei kriteerit täyty 
Miten te ROUVAT ootte nyt tollasii?
Andante, onko Tankarin saari sinulle tuttu?
Psst ! Tässä. Mutta älä kerro kuka suositteli ! Älä !
AP, tottakai. Näkyi mökille. Tuttuja myös Punainen Kallio ja Paksunokka. Elämys myös Venetsialaiset joihin ei silloin vielä liittynyt alkoa. Alkoholiin tosin olin jos kakruna mökilläkin kosketuksissa. Tyhjensin vaarini varastoja salaa. :mrgreen: Mutta tuo aika ei vielä ollut ongelma-aikaa. Sain kyllä jo silloin isovanhemmiltani povauksen alkoholistikarriääristä. Hyvin povasivat!
Kui paljon täällä näitä Kokkolalaisia oikein on? ? Ootteko kaikki itseasiassa naisseuraa vailla kun plinkissä roikutta?
Minä en mitään niin ole viinan jälkeen halunnut kuin naista
Täähän menee ihan villiks tää meininki täällä.
Chili bang bang! Olin jo menossa nukkumaan, niin eikö pitänyt vielä kurkata, kuinka etenee tää juttu in the heat of the night Hyvä kun repee välillä, nyt on ollut niin kaikkee säätöö ja vääntöö näiden kenioiden ja muun kanssa. Ite oon kyllä niin Rakkauden Kesässä paraikaa, että musta tuntuu kaikki kivalta, kun joku etsii kumppania ja osoittaa, miten tärkeää sellaisen löytäminen on 
Kyl se Kokkolaankin vielä saapuu, se jokin hyvä juttu - ja ikinä ei voi tietää, missä naksahtaa On toi nyt luovempi ratkaisu avautuu täällä kuin jossain deittisaitilla, kun silleen aattelee: täällä on oikeesti aivan mahtavia naisia ja miehiä. Kokkolan poika ymmärtää vain hyvän päälle Hyvää yötä, Illu ja muut!
By the way eli p.s.: mä olen reissussa su-to ja silloin ilm. aika heikosti pääsemässä Plinkkiin! En siis dokaa Älkää nyt ainakaan huolestuko kukaan. Mä oon nyt enemmän kuin elossa
Tähänkin ketjuun voi yrittää saada jotain asiallista keskustelua…
Aloitusviestissä on kieltämättä paljon tahatonta komiikkaa, mutta toisaaltahan tuo on surullista jos jollain miehellä ei ole aavistustakaan millä tavalla ja mistä paikoista parisuhdetta pitäisi lähteä etsimään, ja jää sen takia täysin yksin. Tuota naisten kanssa pelaamista ei oikein voi oppia missään koulussa, siihen pitäisi olla vaistomainen kyky.
Itselläni on lievä kehityshäiriö (asperger), ja vaikken tee päällepäin mitään ilmiselvän “vammaista” vaikutelmaa, niin en myöskään todellakaan vaikuta miltään itsevarmalta ja miehekkäältä tyypiltä joka vetoaisi naisiin. Joskus 16-vuotiaana alkoi ensimmäisen kerran ottaa päähän se, etten osannut löytää tyttöystävää niin kuin luokkatoverini lukiossa pystyivät. Vuosien edetessä asia nakersi mieltä aina enemmän, kunnes 22-vuotiaana sairastuin osittain tämän asian aiheuttaman psyykkisen rasituksen takia pahaan paranoidiseen psykoosiin ja olin n. 3 vuotta työ- ja opiskelukyvyttömänä. Kun psyykkinen sairauteni oltiin saatu hallintaan lääkityksellä, aloin ensimmäisen kerran käydä baareissa etsimässä naisseuraa (tietysti yhden illan irtosuhteisiin). Aika heikkoa se menestykseni siinä touhussa oli, jos onnistuin joskus iskemään jonkun naisen, niin tämä oli yleensä niin humalassa että heti kotiin päästyä oksensi ja sammui minne sattui, ja homma kaatui siihen.
No sitten ostin pari kertaa kännipäissäni seksiä joiltain prostituoiduilta, joka näin selvinpäin ajateltuna tuntuu vähän moraalittomalta, varsinkin kun toinen näistä naisista oli ilmiselvästi pahasti uhkapeliriippuvainen ja joutui myymään itseään saadakseen rahaa pelaamiseen.
Vähitellen alkoi itse juopottelu kiinnostaa minua enemmän kuin naiset, ja olinkin perjantai-iltaisin yksin kotona juomassa sen sijaan että olisin mennyt baareihin. Sitten juominen alkoi tulla mukaan arkipäiviinkin. Lopulta juomatyyli muuttui sellaiseksi että oli viikon pituisia kovia ryyppyputkia, joiden välissä saattoi olla jokusen viikon kuiva kausi. Yllätys yllätys, olin kehittänyt itselleni tuon perkeleellisen sairauden nimeltä alkoholismi.
Nyt olen kolmen vuoden ajan tiennyt olevani alkoholiongelmainen. Tällä hetkellä en edes haaveile mistään seurustelusuhteesta, psyykkinen kuosini ja tilanne päihteiden kanssa eivät kerta kaikkiaan ole sellaisia, että voisin tällä hetkellä onnistuneesti suoriutua seurustelusta naisen kanssa. Lisäksi luottotiedot on juotu, ulosottomies vie kolmasosan palkasta jos pääsen töihin, ja asun pienessä luukussa johon ei kehtaa pyytää ketään kylään. Kaiken kukkuraksi olen ryypännyt itseni impotentiksi, en saa miehistä värkkiäni toimimaan paitsi ehkä välillä jos on ollut yli 2 viikkoa taukoa juopottelusta.
Pitäis varmaan päästä johonkin laitokseen päihdekuntoutukseen pariksi kuukaudeksi että saisi päivärytmin kuntoon ja pääsisi eroon kuvioista jotka on tottunut yhdistämään juopotteluun.
Onneksi olen sentään tätä kirjoittaessani selvin päin.
Mitä tuo tuollainen nirsoilu on? Meitsin bravuurinumero baareissa oli yrittää iskeä jotain n. 50v pubiruusuja, itse asiassa pidän sen ikäisiä naisia viehättävämpinä kuin jotain 20v tyttöjä… Ei haittaa vaikka on vähän pyöreäkin, pitäähän naisessa olla jotain mistä tarttua.
Kiitos Vinetto makeista aamunauruista.
Vineton deitti-ehdotus oli niin yllättävä että vahingossa katkaisin yhteyden koko plinkkiin.
Ihan vakavasti puhuen, toivon alkottoman onnistuvan seuranetsinnässään. Odottaessa, jätä nainen hieman sivummalle ja osallistu muuten vain kaikkeen mahdolliseen (alkottomaan) hauskanpitoon ja meininkiin. Liity lintujen bongaajiin (älkää irvailko; ihan oikeita siivekkäitä tarkoitan), kalastusseuraan, puutarha-, valokuvaus-, kirja- tai melontakerhoon, ihan mieltymystesi mukaan. Se oikea odottaa sinua jossain niistä.
Yksinäisyys on todella paha ja vaarallinen asia. Miehillä uskoakseni esiintyy vielä enemmän ko ongelmaa ja siksi sitten dokataankin ja ollaan ryyppyseuroissa, joilla ei ole mitään tekemistä oikean ystävyyden kanssa.
Tuulenviemään neuvo on oikea, pitää vaan osallistua kaikenlaisenn toimintaan niin sieltä seuraakin löytyy.
Plus että siinä dokatessa tulee helposti ajautuneeksi sellaisiin parisuhteisiinkin, joilla ei välttämättä ole liikaa tekemistä hyvien parisuhteiden kanssa. Sitä kun raahaa sen riippuvuutensa vähän minne sattuu ja usein on muutenkin niin, että luonto ohjaa tässäkin asiassa kyllä tuon vakan kantensa luo.
Huomenta. Aika jännää kuinka näennäisesti merkillisestäkin viestistä aukeaa kanavia asialliseen ja tärkeäänkin keskusteluun. Yksinäisyys on yksi HALT- tekijöistä ja todella usein syy tarttua puuduttavaan pulloon. Ketjun avaajalle ehdottaisin vielä muitakin päihdelinkin palstoja - kokeile niitäkin.