yhdistyksetkin hyviä olemassa

Me Lopettajat
1

Muuta päihdeasiaa googlagtessani sain näytölle tämän

http://www.a-kiltojenliitto.fi/images/stories/vesiposti/Vesipostitekstit/2012/Toiminnallisuus_tukee_pihdetoipumista._Muutos_tehdn.pdf
Ilmankin voi toimia ja tehdä samaa mutta rekisteröityjä yhdistyksiä tarvitaan myös. Vielä enemmän yhdistysten yhteistyötä. Mahdollisuudet lisääntyvät niiden kautta. Tässä olisi minusta aihetta enempikin mutta kun hyvin tiedän miten siinä taas käy niin laitan vaan linkin ja sanon että’ vaikka se on A-kiltojen toimintaa niin muitakin hyviä yhdistyksiä on. Suomessa on hyvä yhdistyslaki ja pitkät perinteet jotka takaavat että niissä toimitaan jäsenten ehdoilla.
Pienimuotoisia asioita voi tehdä helpommin perustamatta yhdistystä mutta ne ovat lain ja demokratian suhteen “harmaata aluetta” ja jos tulee ongelmia niihin tuomarit suhtautuvat kuin avoimiin yhtiöihin ja sitoumukset ovat henkilökohtaisia. Kaikissa isommissa asioissa kannattaa aina toimia yhdistyslain puitteisa ja mennä mukaan tekemään jonkun olemassaolevan yhdistyksen sisälle tai perustaa oma.

Ei yhdistystoimintaa pelätä kannata. Se pieni “paperisota” on omaksi turvaksemme ja avuksemme tehty, sen olemme yhdessä kansalaisina tehneet sadan vuoden aikana. Hyvä Suomalaiset!

p.s. pieni pyyntö:
Jos tämä ketju edes jatkuu niin pyydän että palstan linjasta huolehtivat “ystävät” katsoisivat tämän läpi sormien ja antaisivat olla rauhassa. Tilaa on muualla omalle totuudelle niin Gertrudeilla kuin Hanseillakin jotka jo kaiken ovat kokeneet ja kaiken tietävät.

2

Olen samaa mieltä, että monia asioita voi hoitaa yhdistyksissä ja maassammehan onkin niitä paljon.

Myös olen samaa mieltä, että alkoholista eroon pyrkivälle kaikenlainen yhteisöllinen toiminta on hyväksi kunhan se ei houkuta uudelleen ryyppäämään.

Omassa elämässäni olen toteuttanut tuota yhteisöllisyysasiaa ammattiin ja koulutukseen perustuvassa järjestötoiminnassa ja on siitä ollut hyötyä yritystoiminnassakin.

3

Mä en nyt tiedä olenko Gertrud (Hans en ole ainakaan), mutta voisit minusta Rande ihan hyvin kertoa lisääkin A-kiltojen toiminnasta, jos sinulla siitä tietoa on.
Kyllä tänne mahtuu kaikenlaisia ajatuksia, älkää antako periksi!

4

Olen samaa mieltä, toiminta yhdistyksissä muiden kanssa on selviytyjälle hyväksi. ( voimiensa mukaan, ei alkuun kannata ahnehtia liikaa sitäkään ettei ala polttamaan itseään…)

Rande nosti esille yhdistykset, jotka ovat se perinteinen ja yleisin toimintamuoto, siis ne yhdistyslain mukaan toimivat yhdistykset. Uskonasioista onkin omat jutut ja niistä näkyy olevan eri ketju joten en tuo tänne…

Mutta, silti pitää hiukan laajentaa.

Ensin tietysti on se hyvin pienimuotoista toimintaa sisältävä tapa, jota minäkin muutamassa porukassa harrastan, eli villi ja vapaa, järjestäytymätön ja mitään sääntöjä, tarkoituksia tms kirjaamaton yhdessäolo ja tekeminen. Kaverien kanssa tosiaan retkeillään, tavataan, ollaan yhdessä, tehdään jotain nettisivuakin, jne ihan noin vaan, ilman mitään yhdistystä.

Mutta, nyt huomasimme että jo sen sivuston ja sen oheisjuttujen (opintokerhot ym) kanssa tarvitaan kohta rekisteröintiä… siinä kun pelataan muutaman euron rahojen kanssa, ja joskus on jotain ostettava, ehkä vuokrattava hetkeksi joku tilakin… ja silloin on kaikkien edun kannalta parempi että se tapahtuu reilusti yhdistyksenä jonka säännöt ja vastuut ovat selvää peliä. Tosiaan, muuten ollaan kuin avoimessa yhtiössä jossa kukin on vastuussa joltain osin mutta kuinka paljon kukakin ja miten päätetään, se selviää yleensä vasta raastuvassa… Selvä meininki on paras.

Eli, sen haluan ihan pitkän kokemuksen nojalla kertoa että heti kun touhu muuttuu muuksi kuin hyvin pieneksi ja hyvin tuttujen ilman rahaa ja toimitalaa tapahtuvaksi niin se pieni paperihomma kannattaa ehdottomasti tehdä.

Mutta sitten vielä se yksi mahdollisuus, on olemassa vielä toimintamuoto, joka ei kuulu mihinkään noista. On etujärjestöluonteisia yhdistyksiä joita ei myöskään kaikin osin yhdistyslaki koske. On kalastuskuntia, metsänhoitoyhdistyksiä, asianajajaliittokin muistaakseni… ja muutama muu joilla on lakisääteisiä velvollisuuksia eivätkä voi itse määritellä miksi he hommaansa tekevät. Toimintaa se tietysti on niissäkin toimiminen, mutta ehkä hiukan vähemmän sitten tätä palstan etsimää toimintaa.

Ja onhan se, joskus avoimen yhtiön toiminta samoin vaikuttavaa, aktivoivaa, kehittävää, voimaannuttavaa jne vaikkei se yhdistystoimintaa olisikaan, Samoin osuuskunnissa , vaikka päätavoite onkin taloudellinen.

Ja ne mainitut ammattiyhdistykset, kuten moni muukin toimintamuoto, ovathan ne suurimmalta osaltaan etujärjestöjä, eli taloudellisesti painottuneita mutta kyllä esimerkiksi juuri ammattiyhdistys on kovasti pyrkinyt myös näihin muihin arvoihin apuna olemaan.

Onhan meillä vaihtoehtoja, hienoa että niitäkin päästiin esille nostamaan!

Jatketaan…

p.s. Randen linkki vei juttuun seminaarista, ihan hyvä juttu. Olin muuten siellä paikalla! Asiallista juttua se oli livenäkin kuultuna. Palauttelen vähän mieleen ja voin palata siihenkin -jos keskustelu tällä kertaapysyy asiassa-

5

Yhdistykset ja säätiöthän on oikeestaan ihan avainasemassa päihdetyössäkin, ja niiden saama osuus mm. RAY:n jakelemista tuista on suht valtaisa.
Voisi lähes sanoa, että kaikki merkittävät päihdehoitopalveluja tarjoavat instassit ovat jonkin sortin yhdistyksiä tai järjestöjä tai säätiöitä.
Mainitaan vaikkapa Myllyhoitoyhdistys, Kalliolan setlementti, Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö, A-klinikkasäätiö, Sininauhaliitto, Ehyt ry. (Ehkäisevän päihdetyön yhdistys).

Sitten jos laajennetaan kuvaa mielenterveysasioiden pariin, niin pienempiä matalan kynnyksen yhdistyksiä löytyykin ihan valtavasti. Minäkin olen ollut mukana opiskelijan ominaisuudessa yhden mielenterveysyhdistyksen toiminnassa.

Niiden kattojärjestö on Suomen Mielenterveyden Keskusliitto, “Ei hullumpi liitto”. :smiley:
mtkl.fi

6

Rajanvedot monesti yhdistystoiminnassa ovat olemassa enemmän paperilla kuin käytännössä.
Hiljattain keskustelin yhden aktiivisen mielenterveystoipujayhdistyksen vetäjien kanssa, ja selväksi tuli että heidänkin jäsenistössään on niin mielenterveyskuntoutujia ( virallisen diagnoosin omaavia, heh) päihde kuntoutujia tai kuntoutujiksi aikovia, molempien ryhmien ystäviä ja omaisia ja ennaltaehkäisijöitä.

Ja homma toimii, ei sitä eroa tarvitse arjen toiminnassa näyttää eikä esiin tuoda.

Mutta, kylmä totuus on se, ettei mikään vähänkään isompi homma toimi ilman rahaa. Jo kokoontuminen, onnistuu se kesällä rannalla mutta talvipakkasessa on sovittava jonkun tahon kanssa sisätilaan pääsystä. Ja jos toiminta on päivittäistä ja jatkuvaa niin vuokrattava se tila on. Kalustoakin tarvitaan jos jotain tehdään. Joku postimerkki tarvitaan ja hyvä on jos nykyaikana on varaa puhelimellakin soittaa.

No, apuna on niitä säätiöitäkin ja myös Raha-automaatiyhdistys (joka on muuten yksi noista erityisasemassa olevista yhdistyksistä, lakisääteisten hommiensa kanssa, eli se ei kuulu näihin yhdistyslain alaisiin yhdistyksiin)

Ja se vaatii sitä, että johonkin lokeroon on joka yhdistys laitettava. esimerkiksi mielenterveyden lokeroon jolloin avustus tulee sen lokeron kassasta. Ja toimintasuunnitelmassa, toimintakertomuksessa ja raporteissa on sitten puhuttava siitä asiasta. Usein jää näkymättömiin paljon hyvää ja tuloksellista työtä joka ei sovi just siihen raamiin. Mielenterveysyhdistyksen tekemä ennaltaehkäisevä päihdetyö ei välttämättä ole selvästi esillä missään, mutta ei se silti kai hukkaan mennyttä työtä ole?

Niin, siitä rahasta… kyllä sitä hiukan tarvitaan jos jotain tehdään. Ja yhdistyksissä asia on selkeä, sitä saadaan laillisin keinoin kerätä, miten nyt sitten säännöt siitä sanovatkin.
ja siinä on sitten se yhdistyksen ero kahvilassa istuvaan kaveriporukkaan nähden. Kahvilaporukkakin vopi keskenään kerätä kimpan ja vaikka vuokrata mökin viikonlopuksi, ostaa yhteisen veneenkin (kuten minäkin olen kavertien kanssa tehnytkin…) ja kun rahaa tai omaisuutta on, niin se ei ole sen “porukan” omaisuutta, vaan niiden yksittäisten ihmisten omaisuutta, ja jokainen saa koska tahansa vaatia omansa takaisin.

Rekisteröidyn yhdistyksen kanssa asia on -sen yhdistyksen kannalta- turvallisempi. Sen kassassa oleva raha tai kaapissa oleva tavara ei ole enää mukana olevien henkilöiden yksityisomaisuutta jonka he voisivat keskenään jakaa, vaan lain mukaan ns. tarkoitusvarallisuutta, jonka kohtalo ja tulevaisuus on saneltu yhdistysrekisterin leimalla varustetuissa säännöissä senkin varalta että yhdistys purkautuu tai lakkautetaan.

Ja sen takia yhdistyksille sitten on annettu sellaisia oikeuksiakin, joita ei satunnaisella yhdessä toimivalla porukalla ole. Tuo asia on joskus aivan pystymetsästä yhdistystoimintaan tuleville alkumetreillä selitettävä, että homman perusajatus on mukana asioita mietittäessä.

7

Tulin tiedonjanoiseksi yhdestä kohdasta. Millaista konkreettisesti on mielenterveysyhdistysten tekemä ennaltaehkäisevä päihdetyö?

Sekä ehkäisevä päihdetyö että mielenterveysyhdistykset on tuttuja, mutta en ole nähnyt niitä yhdistettävän käsitteellisesti.

Rahaa tarvitaan tietysti pieneenkin yhdistykseen, ja suurista yhdistyksistä tulee jo merkittäviä työllistäjiä, joissa ansaitsee leipänsä iso määrä ihmisiä. Esimerkkinä vaikka edellisessä viestissäni mainitsemat isot päihdealan yhdistykset.

8

En sano mitään kaikista mielenterveysyhdistyksistä, mutta se jossa useimmin poikkean, järjestää yleensäkin terveyteen ja terveellisiin elämäntapoihin liittyviä luentoja ja keskustelutilaisuuksia , usein aiheena on juuri päihteisiin liittyviä juttuja. Alustajina käyttävät sekä päihdealan asiantuntijoita että kokemusasiantuntijoita, jotka ainakin osaavat varoittaa mielenterveyden ongelmien korjailemisesta päihteillä. Yhdistyksessä on mukana runsaasti sellaisia joilla ei (vielä tai enää ole molempia, toista tai kumpaakin) ongelmaa, ja heihin keskustelu jopa vaikuttaa.
(alustuksia ja keskusteluja on toki monista muistakin aiheista. Sosiaaliturvasta, velkaantumisesta, kerran olin paikalla kun maistraatista edunvalvojien esimies selvitti edunvalvontaan liittyviä kysymyksiä, asiaa on laidasta laitaan)

Ja ainakin jaetaan tietoa mistä apua löytää heti jos päihteet alkavat ongelmalta tuntumaan. Mitä aikaisemmin asiaan puuttumaan pääsee, sen parempi on ennuste, väittävät.

Yhdistys tekee myös paljon yhteistyötä ehkäisevän ( miksei osittain korjaavankin) päihdetyön alalla mm. EHYT ry:n paikallisen jäsenjärjestön kanssa, kaupungin sosiaalitoimen kanssa, varmasti monien muidenkin, ja on mukana järjestämässä tapahtumia, koulutustilaisuuksia, harjoittaa hiukan julkaisutoimintaakin… ja yksi juttu on se, että sen toiminta on kokonaan päihteetöntä.

Kuntouttava toiminta sitten onkin monin osin ihan samanlaista päihde- ja mielenterveyskuntoutujille, etsitään elämään sisältöä, onnistumisen kokemuksia, kiintopisteitä, turvaverkkoja rakennellaan useiden tahojen kanssa.

jaa… niin siinen avausviestissä olleeseen linkkiin… samasta seminaarista löytyy toinen aikalailla samansisältöinen juttu, olisko täällä olljuty jo joskus esilläkin vai muutenko olen lukenut…
http://www.sivutie.net/jupgrade/index.php/juttuja-tapahtumista/466-toiminnallisuus-a-kiltaseminaarin-aiheena

9

Mainitulla EHYT ry:llähän on mm. päihdeneuvontapuhelin, joka taitaa osittain liittyä myös Stop huumeille ry:n (siinä taas yksi hyvä yhdistys!) työhön. Jonkin verranhan tuohon luuriin tullee pilasoittoja ja häirintää koska se on ilmainen ja ympärivuorokautinen, mutta on hyvin tärkeää kuitenkin että ilmaisia auttavia puhelimia on.

Myös päihde- ja mielenterveysongelmaisten läheiset ovat perustaneet yhdistyksiä, ja mieleen tulee ainakin lähinnä pääkaupunkiseudulla (kenties muuallakin?) toimiva Omaiset huumetyön tukena ry. (<- ehdotan tykkäämään tuostakin Naamakirjassa : )