wannabe-narkki

Pakko oli rekisteröityä ja laittaa topikki.
Oon käynyt aika paljon lueskelemassa keskusteluja ja kovin usein putkahtelee esille termi “wannabe narkki”.
Minun on myönnettävä että kuulun ainakin jossain määrin tuohon ryhmään.
Olen 27-vuotias kundi, työssäkäyvä ja elämässä kaikki hyvin… mutta… kovasti tekis mieli aloittaa viihdekäyttö jollain mukavalla aineella.

Päihdehistoria on melko normaali: viinaa viikonloppuisin, savuja joskus nuoruudessa ja lirpakkaa parit viivat teininä. Siinä ne. Mutta silti tekisi kovasti mieli aloittaa viihdekäyttö. Viinasta ei oikein saa kiksejä enää ja savutkaan ei tunnu mun jutulta. Tuttavapiirissä pyörii enemmän ja vähemmän viihdekäyttäjiä (ja sit ihan nistejäkin), joten ei olis hankalaa saada douppia (no ainakin katupiriä ja bubrea ois tarjolla).

Anyway, ainoa syy miksi en voi viihdekäyttöä aloittaa on se fakta että jollain sairaalla tapaa ihannoin narkkausta. Tiedän kyllä varsin hyvin että ei se ole ihanaa, kuin ehkä hetken alussa. Nistin arki lienee aika helvettiä. Silti jotenkin tuntuu siltä, että jos viihdekäytön aloitan, niin ei mene kuin hetki ja olen oikeasti douppaamassa. Jotenkin vaan se nistin elämä tuntuu niin kauniilta - ei normaaleja huolia, vain kaman kaipausta - ei tarvetta olla kunnollinen. Johtuneeko siitä, että olen aina tehnyt kaiken kunnolla. Koulut kävin kunnolla, aina olen ollut vanhempien mieleen… jne. Niin sanotusti “kunnon poika”.
Jotenkin se vaan vituttaa tämmöinen elämä. Vaikka on hyvä työ, raha riittää ja parisuhdekin on mallillaan, niin tuntuu silti että jotain puuttuu. Pitäisi päästä “eri maailmoihin”. Irti oravanpyörästä.
Periaatteessa olen jo päättänyt, että en edes kokeile, mutta halu vaan olisi kova.
Jos lekurilla kävis, niin voisko se määrätä jotain nappeja auttamaan tällaiseen vaivaan?
Masentunut en tunne olevani, päinvastoin. Mutta kuitenkin olen jotenkin sekaisin, ontto, tai jotain muuta vastaavaa. Määrittelemätön kummallinen olo, jonka kuvittelen katoavan, jos saisin toisinaan aivot rankasti narikkaan. Tämä on se syy oikeastaan miksi aihe kiinnostaisi.

Paljon olen surullisia kohtaloita huumeiden kanssa nähnyt, mutta silti jotenkin ajattelen, että kyllä minä voisin pitää homman hanskassa - vaikka samaan aikaan tiedän että näin ei ole. Itsepetosta ja syiden hakemista.
Tässä sitä vaan odotellaan ensimmäistä suurta vastoikäymistä elämässä, niin saan “syyn” aloittaa lääkinnän.

En kaipaa vastauksia, holhousta, neuvontaa, enkä muutakaan. Olen asiat jo päässäni/päissäni jo monesti miettinyt. Halusin vaan tuoda ilmi oman näkökulmani “wannabe narkkaukseen”.

Nyt on mentävä kaljan ostoon →
Hyvää vappua kaikille.

Mielestäni termi “viihdekäyttö” on typerää. Miksi pitäisi edes erotella alkoholin käyttö huumeiden käytöstä. Alkoholin yhteydessä käytetään termejä kohtuukäyttäjä, suurkuluttaja, jne. Mut huumeissa tuntuu olevan vain “viihdekäyttö” ja “nistaaminen”. Jos ottaa piriä muutaman kerran kuukaudessa on se mielestäni pirin kohtuukäyttöä, eli samat termit pätee huumeiden käytössä mitä alkoholinkin.

wannabe-nisti on toinen vammanen termi. Pitäiskö aloittelevia alkoholinkäyttäjiä kutsua wannabe-juopoiksi? :mrgreen:

Mutta ei siinä, kyllä tuo viihdekäyttö/kohtuukäyttö onnistuu “huumeiden” kanssa siinä missä alkoholinkin. Etenkin kun on muut lähtökohdat elämässä kunnossa. Subutex on vähän ongelmallinen, koska se pysyy kehossa melko kauan ja on muutenkin pitkäkestoinen. Mut kerran kuukaudessa tuskin mitään ongelmia aiheuttaa, tai ei ole ainakaan itselleni aiheuttanut.

Ei se, niinku tiiät, kannata alkaa narkkaamaan. Muijaki siinä saattaa lähteä ja pahimmassa tapauksessa henki, [Poistettu käytön suosittelua. -Päihdelinkin toimitus]

Yks juttu on kans, että lähtee vaeltamaan. se ei oo huumetta, mutta se kyllä vie hetkeksi pois oravanpyörästä ja mieli lepää luonnon rauhassa. kellon ja kalenterin voi unohtaa… Aurinko, taivas, maa, kasvit, eläimet, vesi, kuu… simppeliä elämää. Oisko se sun tyttöystävä/vaimo sellainen jonka kanssa voisit lähtä? vai menisitkö kaverin kanssa tai yksin?

Myös taiteelliset harrastukset voi auttaa. Tykkäätkö esim. soittaa, maalata, tanssia, kirjoittaa?

No suomalainen kulttuuri on muutenkin niin kiinni huumessa, ala alkoholi. Ei siitä haittaa ole jos vähän piriä tai buprea testaa. En ole missään nähnyt niin sekaisin olevaa porukkaa kuin baarissa. Huumeet ovat samaa siinä missä ihan se tuttu ja “turvallinen” alkoholikin.

monista kokeilijoista tulee käyttäjiä…

Tää on vähän of topiccia, mutta mua ärsyttää ihan vitusti se kun subu luokitellaan jokski kamalaksi huumeeksi, mut silti viikonloppupiripäät on ihan jees. Just kun mullakin vielä tossa puolikin vuotta sitteen texii meni just sen korkeintaan kerran kuukaudessa, viskomalla vielä, mutta ei kinä tuottanut mitään ongelmia “normaalissa” elämässä. Nykyään menee vielä harvemmin ja silloinkin vaan jos sattuu olemaan jossain missä joku tarjoo jonkun pienen palan. Ärsyttävää luokittelua.

Kannattaa kans yrittää saavuttaa FLOW-tila jonkin tekemisen parissa selvinpäin, niinku tuos joku mainitsikin erilaisista harrastuksista. Mulla on joskus ollu sellaisia puuhapäiviä selvinpäin, että olen niin keskittynyt kankaanpainamiseen, suunnitteluun tms. että ajan- ja paikantaju on kadonnut. Olen täysin unohtanut itseni ja maalliset murheet ja ollut ihme “tilassa”.

Eikai? Mitään “hyvää” ei kokeile vain kerran, näkeehän sen jo alkoholin käytöstä harvempi kokeilee sitäkin vain kerran. Mäkissäkin käy aina uudelleen vaikka tietää sen olevan epäterveellistä paskaa. :mrgreen: